Lue keskustelun säännöt.
Näkymättömät äidit
07.01.2015 |
Muutama tuttu on ottanut puheeksi sen, että äidiksi tulemisen jälkeen he ovat muuttuneet ikään kuin näkymättömiksi tai heihin on alettu suhtautua eri tavalla kuin ennen. Heitä kohdellaan ensisijaisesti äiteinä ja vasta sitten naisina, jos silloinkaan. Vastaantulijat eivät vilkaisekaan vaunujen työntäjää, vanhuksia ja toisia vaunullisia lukuunottamatta (hekin tosin vaikuttavat olevan kiinnostuneita vain vaunujen sisällöstä). Miehet eivät kiinnitä huomiota lapsen kanssa liikkeellä olevaan naiseen, saati flirttaa. Ja tämä kaikki naisen ikään katsomatta.
Tuttavani laittautuvat enimmäkseen samoin kuin ennenkin, mutta jotain oleellista on muuttunut. Alkuun asiaa ei kai tule mietittyä vauvan viedessä äidinkin huomion, mutta ajan kuluessa ehkä huomaa muuttuneensa muiden silmissä naisesta äidiksi. Oletteko huomanneet omalla kohdallanne tällaista äidiksi tultuanne? Tai lapsettomat, onko teidän suhtautumisenne esim. lapsen saaneeseen tuttavaan muuttunut ja miksi? Itsekin haluaisin lapsia tulevaisuudessa ja "näkymättömyys" kuulostaa pieneltä hinnalta, mutta mietityttää kumminkin. Pidän huomatuksi tulemisesta vaikken siitä eläkään.
Kommentit (14)
Minä taas olen kokenut ihan päin vastoin. Lapsien jälkeen maailma on ystävällisempi ja hauskempi paikka. Ihmiset juttelevat enemmän, ottavat enemmän kontaktia. Tuntemattomienkin kanssa tulee juteltua enemmän.
Äitiyden ja omien lapsien (poikia) saamisen jälkeen suhteeni miehiin on muuttunut paljon. Se on lämpimämpi, empaattisempi ja hauskempi. Olen kiinnostuneempi miesten ajatuksista ja sisäisestä maailmasta enemmän kuin ennen. Olen vasta lapsien syntymän jälkeen käynyt miesten kanssa yhtä rentoja ja ajatuksia herättäviä keskusteluja kuin naisten kanssa (aiemmin juttelin näistä asioista vain mieheni kanssa.)
Flirttiä ja iskemisiä en kaipaa, en ole koskaan ollutkaan sellainen nainen jota joku tulisi kassajonossa pyytämään kahville. En halua huomiota enkä imartelua, vaan aitoa vuorovaikutusta, ja sitä saan nykyään enemmän kuin ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän ne miehet vaan ole sen verran järkeviä, että ajattelee pienen lapsen äidin olevan sen verran varattu, ettei ole syytä flirttailla.
Jollekin tulee uutena sanana MILF?
Ei. On olemassa reippaita hottisäitejä jotka huomataan.
En ole itse dissannut ketään äidiksi tulevia. Kysymys on siitä miten äiti itsekin toimii ja miten jopa itse ajattelee muiden ajattelevan!
Minulla on 5 maailma parasta lasta mutta toki ystäville olen muutakin kuin lasteni äiti, tai mieheni vaimo tai sisko veljelleni tai työkaveri; nämä ovat eri rooleja ja ne ei lopu siihen kun saa lapsen. Tai jos vaikuttaa niin katsomalla omaa toimintaansa voi tehdä muutoksia.
Muiden syyttäminen ei ole kiva.
Kyllähän tilanne muuttuu 1-3 vuodeksi, mutta sitten palaa ennalleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jään seuraamaan, hmm.. No voi olla että ulkoiset seikat eivät ole niin ykkösasia lapsen saamisen jälkeen. Oppii arvostamaan itseään eri tavalla. Kyllä minulle on ihan vastaantulijat (tuntemattomat) tulleet juttusille kun vaunuilla olen liikkunut ja katsonut vauvaa, koskee enemmän vanhempaa sukupolvea. Tavallaan ymmärrän pointtisi
Olen täti, en äiti, ja kokemukseni on päinvastainen. Kun lähden Suokin lautalle siskontytön kanssa, saan katseita ja hymyjä miehiltä. Minulle jopa vilkutellaan. Yksin ollessani tätä ei tapahdu lainkaan niin paljon. Ollaanko me sitten vaan niin äärettömän söpöjä yhdessä, vai mistä on kyse?
Ap, sulla on paljon syitä olla tekemättä lapsia, mutta näkymättömäksi muuttuminen ei kuulu niihin.
ww
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin se vaan menee, ja sitten kun on tehnyt muutaman niitä lapsia niin tuntuu hölmöltä edes itse ajatella itseään naisena. Mulla on kolme lasta, teen töitä ja vapaaehtoistöitä, harrastan ja laittaudun, ja silti meinasin lyödä miestäni kun se alkoi välipäivinä valittaa etten saa käyttää collegehousuja, kun se ei ole naisellista. Jumaliste, mitä hemmetin väliä onko tässä arkirumbassa enää naisellinen vai ei, mähän olen miehellekin ensisijaisesti lasten äiti ja hänen kotityöpiikansa! Kyllä, minä olen näkymätön kaiken sen ajan mitä joku muu ei tarvitse minun apuani, ja jos yritänkään huolehtia itsestäni ja kieltäytyä repeämästä joka paikkaan, alkaa valitus siitä miten mun pitäisi olla valmis joskus luopumaan omasta hyvästäni muiden hyväksi. Ei kukaan enää ajattele mua, mun jaksamista tai mun hyvinvointia.
En ole huomannut. Mulla vauva ja 2-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huh huh.
Saatte silti enemmän huomiota kuin kukaan mies :D
En ole huomannut suhtautumisen muuttumista paitsi silloin, jos tämä äidiksi tullut alkaa korostaa omaa äitiyttään eli tuo esiin aina ja joka paikassa ensimmäisenä sen, että on äiti. Esim. keskusteluissa tällaiset "olenhan sentään äiti...", "äidiksi tulemisen jälkeen...", "näin äiti-ihmisenä sanon ..." ja käyttää itsestään titteliä äiti, niin alkaa tympiä. Mihin katosi ihminen itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa no en tiiä kun enpä oo koskaan saanut huomiota kadulla tai kaupungilla kulkiessa, oli lapsia tai ei.
Mulla on taapero-ikäinen lapsi ja kyllä mä ainakin saan ihan todella pitkiä katseita miehiltä ja suoraa tuijotusta, niin että meinaan ihan joskus punastua, kun tuntuu että miehet tuijottaa niin suoraan. En ole todellakaan mikään kaunotar, mutta pidän itsestäni huolta ja ehostan kyllä itseäni joka päivä. Niin ja hymyilen paljon.
Olen minäkin huomannut, että miehet ei enää esim. ota katsekontaktia niin kuin ennen. Jos olen ilman lapsia liikkeellä, saattaa joku mies vilkuilla ja hymyillä vaikka kaupassa, mutta lasten kanssa ollessa ei. Onneksi en sitä miesten flirttiä enää kaipaakaan kun on tuo oma, mutta olen kyllä pistänyt eron entiseen merkille.