Lue keskustelun säännöt.
Minulla oli 17-18 -vuotiaana vauvakuume
14.01.2015 |
Olisin niin paljon halunnut vauvan. Poikaystävänkin kanssa siitä puhuttiin ihan tosissaan ja olimmekin asenteella "tulkoon jos on tullakseen".
Nyt olen 20-vuotias ja äärettömän onnellinen, että en saanut vauvaa noin nuorena. Nyt vasta tuntuu, että minulla on koko elämä edessä; haluan opiskella toisen hyvän ammatin, keskittyä työntekoon ja matkustella paljon ennen kuin asetun jonnekin ja perustan perheen. En todellakaan olisi ollut valmis äidiksi 18-vuotiaana, vaikka se silloin siltä tuntuikin.
Eli te kaikki alle 20-vuotiaat; vaikka nyt tuntuu, että vauva olisi ihana niin miettikää pidemmälle. Mitä haluatte elämältänne? Kuuluuko tulevaisuuteen suunnitelmat ulkomaille muutosta tai opiskelu, mihin haluat keskittyä täysillä?
Totta kai vauva sopii joidenkin elämäntyyliin ja kaikki tekevät omat valintansa. :) Itse onneksi tajusin, että tuskin haluan perustaa perhettä vielä ainakaan viiteen vuoteen, jos silloinkaan.
Kommentit (15)
Minulla on vauvakuume jotain neljättä vuotta jo... Alkaa riittää kohta :D
t. 17v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 12:50"]Minulla on vauvakuume jotain neljättä vuotta jo... Alkaa riittää kohta :D
t. 17v
[/quote]
Vähintään viikottaista siis ihan..
[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 12:46"]
[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 12:45"]
Niin ja miten lapsi sulkee pois opiskelut, ulkomaille muutot ja muut itseään kehittävät asiat. Elämä on tasapainoa noiden kaikkien asioiden välillä, eikä joko tai.
[/quote]
Kyllähän lapsen kanssa nuo kaikki asiat pystyy tekemään, en sitä kielläkään. Itselleni ei vain se sopisi millään lailla. ap
[/quote]
Sinulle ei sovi niin ei sovi muillekaan. :D Oletko nyt pikkasen itsekäs. Mutta mitä sitä muuta tuon ikäiseltä sopii odottaakaan.
Minulla on ollut varmaan 16v asti vauvakuume mutta en vieläkäön ole sitä hankkinut. Nyt ikää 23. Miehen kanssa puhutti että ehkä tämän v puolella voisi alkaa yrittämään. Ihan hyvä näin. Olen kerinnyt opiskella ja asua 5v ulkomailla. Ainakin olen elänyt nuoruuteni :)
[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 12:52"]
[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 12:46"]
[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 12:45"]
Niin ja miten lapsi sulkee pois opiskelut, ulkomaille muutot ja muut itseään kehittävät asiat. Elämä on tasapainoa noiden kaikkien asioiden välillä, eikä joko tai.
[/quote]
Kyllähän lapsen kanssa nuo kaikki asiat pystyy tekemään, en sitä kielläkään. Itselleni ei vain se sopisi millään lailla. ap
[/quote]
Sinulle ei sovi niin ei sovi muillekaan. :D Oletko nyt pikkasen itsekäs. Mutta mitä sitä muuta tuon ikäiseltä sopii odottaakaan.
[/quote]
En ole itsekäs. Olenko kieltänyt ketään hankkimasta nuorena lasta? En.
Pointtini oli, että kannattaa tosiaan miettiä, koska olen itse juuri parin vuoden vauvakuumetta kokenut, mutta sitten huomasin, että haluan elää nuoruuteni ensin ja sitten vasta hankkia lapsia. Kaksi vuotta sitten lapsi kuulosti hyvältä ajatukselta, nyt ei.
Kaikki hankkikoot silti lapsia silloin kun huvittaa, ei se ole minulta pois. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakin oli 17-19 -vuotiaana vauvakuume. Nyt olen 32, eikä se ole tullut takaisin. Järjellä ajateltuna en lasta halua.
[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 12:57"]
En ole itsekäs. Olenko kieltänyt ketään hankkimasta nuorena lasta? En.
Pointtini oli, että kannattaa tosiaan miettiä, koska olen itse juuri parin vuoden vauvakuumetta kokenut, mutta sitten huomasin, että haluan elää nuoruuteni ensin ja sitten vasta hankkia lapsia. Kaksi vuotta sitten lapsi kuulosti hyvältä ajatukselta, nyt ei.
Kaikki hankkikoot silti lapsia silloin kun huvittaa, ei se ole minulta pois. ap
[/quote]
Minulta ei mennyt pointtisi ohi, mutta sinulta meni minun. Itsekäällä tarkoitin sitä, että sinä luulet olevasi ainoa nuori joka miettii mitä he elämältään haluaa ja nyt haluat tätä oman pään pyhää totuutta levittää kuten evankeliumia aliarvioimalla muiden itsenäistä ajattelu kykyä.
Eiköhän jokainen nuori ymmärrä ajatettela ihan ilman sinun opettamistakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko sinä sitten fiksumpi nuori suhteessa muihin, kun koet olevasi jotakin sanomaan miten muiden pitäisi elämäänsä elää.
Mutta jos olisit lapsen hankkinut etkä opiskellut jne. et olisi kokenut jääväsi paitsi kokemuksesta mitä ei olisi ollutkaan, eri tavalla kuin nyt kun se on koettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakin oli vauvakuume 16-17v. Nyt olen 38v ja äärettömän onnellinen että sain vauvan 18-vuotiaana. Vauva on nyt 20v. Haaveet matkustelusta ja asumisesta ympäri maailmaa haaleni kun asiat lapsen myötä menikin vähän vaikeammaksi. Etenkin kun niitä vauvoja vuosien myötä tuli vielä 5 lisää. Mutta minulle tämä oli oikea ratkaisu. Nyt kun ajattelen elämää jossa olisin vaan vuosia matkustellut, opiskellut, bilettänyt ym. niin se tuntuu tosi tyhjältä ja valjulta. Olisin ihan eri ihminenkin kuin mitä olen nyt. Lasten myötä ei niin kaipaa sitä matkustelua ym niin paljon kun pelkkä arkikin tuntuu merkitykselliseltä ja mielekkäältä. Toki jos paljon rahaa olisi niin matkusteltaisiin enemmänkin. Mutta ajattelen sen niin että viimeistään kun olen kuusikymppinen ovat lapset aikuisia ja siinä on vielä 20-40 vuotta aikaa tehdä omia juttujaan. Jos en olisi tehnyt enempää lapsia niin tuo aika olisi jo nyt! Kun katsoo jotain kavereita jotka kolmekymppiseksi viettää samaa elämää kuin minkä parikymppisenä aloitti niin ei ainakaan kateeksi käy. Vähän sääliksi ehkä, vaikka tiedän ettei siihen ole mitään syytä kun he elävät elämäänsä kuten ovat halunneetkin kuten minäkin.
Toki on hyvä että ihmiset joilla vauvakuume on lyhytkestoista laatua eivät lapsia hankikaan ennen kuin aika on oikea. Sitä kun ei voi sitten enää perua. Tärkeintä on tietää mitä itse elämältään haluaa ja elää sen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja miten lapsi sulkee pois opiskelut, ulkomaille muutot ja muut itseään kehittävät asiat. Elämä on tasapainoa noiden kaikkien asioiden välillä, eikä joko tai.
Minä olen 17 vuotias ja vauvakuume ollut siitä asti kun 9 vuotiaana sain ensimmäisen pikkusiskoni. Helpotusta ei näkyvissä ja olo vain paheni kun ikäiseni paras ystäväni sai lapsen 4kk sitten.. Itkua pidätellen yritän olla miettimättä asiaa ja yritän odottaa edes että saan opiskeluni päätökseen koska avopuolisonikin tahtoo lapsen mutta ei aivan vielä. Välillä tekee todella pahaa kun ajattelee vain sitä kuinka kovasti tahtoisi sen oman nyytin...
Ja samalla tässä ilmaisen inhoni niitä kohtaan jotka vähättelevät teinien vauvaintoa. Itse kuulen vähän väliä kommentteja vauvakuumeestani. "Et sä edes tajua millaista se oikeesti on. Et sä lasta vielä halua. Ei se ole niin ihanaa kun sä kuvittelet. Ei tuon ikäinen pärjää oman lapsen kanssa." Hirveää yleistystä ja loukkaavaa suorastaan.
En minä kuvittele että se on yhtä aurinkoista lepäilyä,omia lapsia ei ole mutta monien lapsien kasvussa mukana alusta asti ollut ja kehtaan väittää jotenkuten tietäväni suunnilleen millaista vauva arki on. Toki en väitä että olisi loistava idea hankkia lapsia näin nuorena koska todella isolle osalle nuorista se on liian rankkaa touhua. Paras ystäväni aikuistui lasta odottaessa todella paljon ja hän pärjää todella hienosti kihlattunsa ja vauvansa kanssa.
Mutta itse kokisin olevani jo enemmän kuin valmis yöheräilyihin ja puklan pyyhkimisiin.. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurinosa ei edes tiedä mitä vauvakuume on. On eriasia haluta vauva tai lapsi tai haluta paljonkin. Vauvakuume on niin vallitseva tunne, että se ei ole mitään muutaman kerran viikossa haluaa lapsen juttua vaan sitä, että lapsen saannista tulee lähes pakkomielle. Se pyörii aina vaan enemmän ja enemmän mielessä ja siihen tulee sellanen käsittämätön tahto. Sitä ei ajattele paria kertaa päivässä, että haluaa lapsen. Sitä ajattelee lähes kokoajan.
[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 12:45"]
Niin ja miten lapsi sulkee pois opiskelut, ulkomaille muutot ja muut itseään kehittävät asiat. Elämä on tasapainoa noiden kaikkien asioiden välillä, eikä joko tai.
[/quote]
Kyllähän lapsen kanssa nuo kaikki asiat pystyy tekemään, en sitä kielläkään. Itselleni ei vain se sopisi millään lailla. ap