tuttivieroitus ei onnistu :(
olemme nyt yrittäneet vieroittaa äsken 3v täyttänyttä lasta tutista (yötutti, päivätuttia ei syönyt aikoihin). mutta yrityksesksi se jää, kummankaan hermo ei kestä!!!!!!!!!!! aamulla pitäisi mennä töihin ja yksi juoksee pitkin taloa, kirkuu,tulee lyömään ja repimään tukasta.. tänään mies haki Abc:tä uuden tutin sen roskiin viskatun tilalle, jos ensi yö nukuttaisiin !
syökööt sitten tuttia vaikka kouluun asti, meillä ei pää kestä :( ja muuten siis hienosti "isoksi oppinut", päivä & yö- kuiva ym. mutta tuo tutti................!
Kommentit (19)
Voi voi. Yhden illan jälkeen luovutitte.
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 20:17"]Voi voi. Yhden illan jälkeen luovutitte.
[/quote]
Anteeksi olin sokea, siis kolme iltaa kuitenkin. Teillä on voimakastahtoinen tyttö.
Se on kuitenkin teidän tehtävänne vanhempina osoittaa johdonmukaisuutta ja sitä että päätetyistä asioista pidetään kiinni. Tutista luopuminen on lapselle hyväksi. Mikään lapsi ei jaksa valvoa ja kiljua ikuisesti. Korvatulpat kehiin, jos ei jaksa kuunnella huutoa menettämättä hermojaan.
Hehe, luin tuttiverotus :DD
t. sinkku
Täällä sama. Enkä aio ottaa stressiä. Mies sanoo, että jos kouluun mennessä luopuis :)
Miksi ihmeessä lapsi ylipäätään syö tuttia jos on jo kome vuotias?
Menee vaikeammaksi, mitä isommasta lapsesta on kyse. Ja 3v. on jo aika iso. On jo enemmän valtataistelua, kuin tutin kaipuuta. Tuo taistelu olisi pitänyt käydä heti jonkun loman alussa, ei töihin palatessa. Nyt annoitte periksi, niin jaksaa seuraavalla yrityksellä vastustaa vielä pahemmin... Vaihtakaa tutti johonkin lapsen toiveeseen? Onko mitään, mitä haluaisi tarpeeksi? Tutti pois ja periksi ei anneta, näin mä sen kyllä tekisin.
Sun mies ei kuulosta kovin fiksulta tyypiltä.
Paha virhe antaa takaisin! Se olisi pitänyt viedä läpi vaikka väkisin kun oli aloitettu. Nyt lapsi oppi, että kun tarpeeksi huutaa, niin saa periksi.
Ei meilläkään tutista luopuminen ihan kivuttomasti mennyt ja unille nukahtaminen oli vaikeaa varmaan 6kk, mutta vanhemman pitäisi pysyä päätöksissään.
Terv. 2x hyvin temperamenttiset 3v:t, nyt kohta vuoden olleet erossa tuteista.
Itse olen käyttänyt hyväksi itsenäisyyspäivää. Olen kertonut että nyt on aika olla itsenäinen kansalainen ja antaa tutti tonttuvauvoille. Vastapalkkioksi olen antanut isänmaallista symboliikkaa sisältävän vaatteen. Jos sellaista ei ole löytynyt, olen ommellut Suomen lipun reppuun tmv.
Viisivuotias osasi jo nauraa kun kävimme Ruotsissa ja näki ikäisensä Mäkkärillä. Tyttö istui tutti suussa kunnes isi toi ateriat. Tyttö laittoi tutin tarjottimelle ja söi aterian ja laittoi tutin takaisin suuhunsa. Oma lapseni ihmetteli eikö ruotsalaisilla ole itsenäisyyspäivää jolloin voi itsenäistyä tutista?
Tutti pitää pilata lapsen silmissä. Omani sotkettiin minulta piilossa tuhkaan ja leikattiin rikki, jolloin sitä ei tehnyt mieli laittaa suuhun. Sitten se vietiin oravavauvoille. Tapaus oli sen verran merkittävä, että muistan sen vaikka olin 2v 4kk.
Tutti pitäisi heittää pois jo 1-vuotiaana. Sen pidempi tutin käyttö aiheuttaa lapselle purentavikoja ja muita hammasvaivoja, joiden hoitaminen on kivuliasta. Hammaslääkärit näkevät joka päivä lapsia, joiden hampaat kasvavat vinoon tutin takia. Ainoa asia, mitä lapsen TODELLA tarvitsee imeä, on äidin rinta ja tuttipullo. Mitä nuorempana lapsen vieroittaa tutista, sen parempi: ei tule hammasvikoja, ei lapselle huutoraivareita eikä vanhemmille turhaa stressiä. Meillä heitettiin tutit roskiin jo 1-vuotiaana. Lapsi imeköön peukaloa, jos haluaa. Peukalo ei maksa mitään, se ei unohdu kotiin kun lähdetään ulos ja peukaloa ei tarvitse käydä nostelemassa Citymarketin lattialta kun lapsi tahallaan heittää tutin pois.
Itse aikoinaan lopetin tutin syömisen, kun isä vei lelukauppaan ja näytti muumitaloa, että tuollaisen saat jos heität tutin pois. Loppui siihen kuulemma!
Meillä tehtiin aikoinaan niin, että leikattiin tutista se pää osittain irti. Sillä tavalla tyttö ihan itse havaitsi, että meni rikki ja nakkasi sen roskikseen. Univaikeuksia oli kuitenkin jonkin aikaa. Lisäksi pidettiin huoli, että marketin tuttihyllyjen lähellekään ei menty lapsen kanssa.
kolme yötä.. ja lopulta olimme hermoraunioita. mies, jolla on yleensä lehmän hermot uhkaili muuttaa pois ja jopa karjui lapselle, itse taas pillahtelin itkuun . puhtaasta väsymyksestä. miten ihmeessä muilla onnistuu se, että vain viedään "tutti oravaville" ja lapsi tyytyy tutittomaan elämään?! :O
"uupunut ap"
No harvemmin ne lapset siihen tyytyvät, mutta oikeesti tutista vieroittaminen on pikkujuttu sen rinnalla mitä murrosiät ja muut vastaavat tuovat tullessaan, joten koittakaa nyt kestää vaan. Viikko tai kaksi siihen maksimissaan menee ja sitten se tuttivaihe on takana.
esim. ellisiltana oli tyytyväinen ja iloinen iltakahdeksaan, sitten se alkoi. tutin pyytely, ensin nätisti ja lopulta karjuen . hikinen, itkevä & ulvova lapsi juoksi ympäriinsä, kävi lyömässä meitä ja paukutti tietokone-pöydän laatikoita niin että yksi hajosi.. . mies meni keittämään kahvia ja ilmoitti muuttavansa pois, itse yritin saada lapsen laulun & kirjan avulla pötkölleen mutta ei . puri vain ja väänsi itsensä irti.
sitä hullunmyllyä kesti kahteen asti yöllä, lopulta lapsi sammui keittiön lattialle. tänä aamuna mies sitten lähti tutin ostoon, ilmoitti että yritetään uudestaan kun on eskarissa..
"ap"