Mikä lasketaan kiusaamiseksi

Syrjiminen on kiusaamista.

MInusta ketään ei voi pakottaa olemaan sellaisten ihmisten kanssa, joista ei pidä. Kaikkien kanssa olisi hyvä tulla toimeen perustasolla, mutta ei kaveri tarvi olla.

No mun mielestä koulussa ei saa syrjiä, mutta vapaa-ajalla ei tarvitse ottaa mukaan jos ei tule toimeen. Ei aikuisena työyhteisössäkään voi kerään ulkopuolelle jättää, vaikkei olisi parasta seuraa. Kun lapsille opettaa, että voi jättää jonkun hiljaisemman tai oudon ulkopuolelle, jatkaa lapsi sitä aikuisenakin.

Vierailija kirjoitti:

No mun mielestä koulussa ei saa syrjiä, mutta vapaa-ajalla ei tarvitse ottaa mukaan jos ei tule toimeen. Ei aikuisena työyhteisössäkään voi kerään ulkopuolelle jättää, vaikkei olisi parasta seuraa. Kun lapsille opettaa, että voi jättää jonkun hiljaisemman tai oudon ulkopuolelle, jatkaa lapsi sitä aikuisenakin.

Vertaa esim. Jalkapallojoukkue, mitä siitä tulisi, jos ei voi olla kaveri kaikkien joukkuelaisten kanssa? Ei varmaan sillä syrjityllä kovin kiva harrastaa. Ei ole hänen vikansa, jos tykkää puhia vaikka avaruudesta ja muut pitävät outona. Pitäisikö jokaisen muuttua massan mukaan, että saisi olla mukana?

Sillä hiljaisella kestää usein jonkun aikaa, että uskaltaa sopeutua joukkoon ja myös hiljaiselle on tärkeää kuulua joukkoon. Jos hiljaisen ajaa porukasta, koska on tylsä, jää todennäköisesti pahat traumat, itsetunto menee eikä välttämättä uskalla edes yrittää tutustua muihin.

Vierailija kirjoitti:

Sillä hiljaisella kestää usein jonkun aikaa, että uskaltaa sopeutua joukkoon ja myös hiljaiselle on tärkeää kuulua joukkoon. Jos hiljaisen ajaa porukasta, koska on tylsä, jää todennäköisesti pahat traumat, itsetunto menee eikä välttämättä uskalla edes yrittää tutustua muihin.

Sitä en ymmärrä, että miksi se olisi muiden vastuulla? Ei minulla ole mitään velvoitetta olla sellaisen kanssa, joka on epämiellyttävä. Kaverien hankkiminen ei ole kenenkään muun vastuulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sillä hiljaisella kestää usein jonkun aikaa, että uskaltaa sopeutua joukkoon ja myös hiljaiselle on tärkeää kuulua joukkoon. Jos hiljaisen ajaa porukasta, koska on tylsä, jää todennäköisesti pahat traumat, itsetunto menee eikä välttämättä uskalla edes yrittää tutustua muihin.

Sitä en ymmärrä, että miksi se olisi muiden vastuulla? Ei minulla ole mitään velvoitetta olla sellaisen kanssa, joka on epämiellyttävä. Kaverien hankkiminen ei ole kenenkään muun vastuulla.

Jos luokassa on 10 tyttöä ja 1 tyttö hiljainen ja hitaasti lämpeävä. Usein joku porukasta häätää hiljaisemman ulos ja sanoo muille, ettei oteta mukaan, kun on tylsä. Kukaan ei uskalla sanoa vastaan. Sustako se ei ole kiusaamista? Kyllä se hiljaisempikin jossain vaiheessa lämpenee ja avautuu ja voi olla hyvää seuraa, jos ei aja pois seurasta ja hauku päin naamaa ja tuhoa toisen itsetuntoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sillä hiljaisella kestää usein jonkun aikaa, että uskaltaa sopeutua joukkoon ja myös hiljaiselle on tärkeää kuulua joukkoon. Jos hiljaisen ajaa porukasta, koska on tylsä, jää todennäköisesti pahat traumat, itsetunto menee eikä välttämättä uskalla edes yrittää tutustua muihin.

Sitä en ymmärrä, että miksi se olisi muiden vastuulla? Ei minulla ole mitään velvoitetta olla sellaisen kanssa, joka on epämiellyttävä. Kaverien hankkiminen ei ole kenenkään muun vastuulla.

Työelämässäkin joudut olemaan ihmisten kanssa, jotka voivat olla epämiellyttäviä. Vapaaajalla ei tarvi ketään epämiellyttävää pyytää seuraansa, mutta olisi ystävällistä olla "joukkue" siellä koulussa ja olla ystävällinen muille, oli se toinen sitten erilainen, tylsä tai ruma.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

 

Vierailija kirjoitti:

Sillä hiljaisella kestää usein jonkun aikaa, että uskaltaa sopeutua joukkoon ja myös hiljaiselle on tärkeää kuulua joukkoon. Jos hiljaisen ajaa porukasta, koska on tylsä, jää todennäköisesti pahat traumat, itsetunto menee eikä välttämättä uskalla edes yrittää tutustua muihin.

Sitä en ymmärrä, että miksi se olisi muiden vastuulla? Ei minulla ole mitään velvoitetta olla sellaisen kanssa, joka on epämiellyttävä. Kaverien hankkiminen ei ole kenenkään muun vastuulla.

 

 

Jos luokassa on 10 tyttöä ja 1 tyttö hiljainen ja hitaasti lämpeävä. Usein joku porukasta häätää hiljaisemman ulos ja sanoo muille, ettei oteta mukaan, kun on tylsä. Kukaan ei uskalla sanoa vastaan. Sustako se ei ole kiusaamista? Kyllä se hiljaisempikin jossain vaiheessa lämpenee ja avautuu ja voi olla hyvää seuraa, jos ei aja pois seurasta ja hauku päin naamaa ja tuhoa toisen itsetuntoa.

En nyt ajatellut, että yksi porukassa estää yhden mukaantulemisen. Tyttöjen kiusaamistottumuksista en tiedä, mutta ainakin omassa lapsuudessani oli muutama, joita ei hyväksytty joukkoon (koska olivat lievästi kehitysvammaisia, eikä niiden eläimellistä kohellusta jaksanut kukaan), mutta en kokenut sitä kiusaamiseksi. On minusta sen syrjään jääneen vastuulla hankkia niitä kavereita. Jos on epäsosiaalinen, ei ehkä kannata yrittää ystävystyä niiden sosiaalisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: 

Vierailija kirjoitti:

Sillä hiljaisella kestää usein jonkun aikaa, että uskaltaa sopeutua joukkoon ja myös hiljaiselle on tärkeää kuulua joukkoon. Jos hiljaisen ajaa porukasta, koska on tylsä, jää todennäköisesti pahat traumat, itsetunto menee eikä välttämättä uskalla edes yrittää tutustua muihin.

Sitä en ymmärrä, että miksi se olisi muiden vastuulla? Ei minulla ole mitään velvoitetta olla sellaisen kanssa, joka on epämiellyttävä. Kaverien hankkiminen ei ole kenenkään muun vastuulla.

Jos luokassa on 10 tyttöä ja 1 tyttö hiljainen ja hitaasti lämpeävä. Usein joku porukasta häätää hiljaisemman ulos ja sanoo muille, ettei oteta mukaan, kun on tylsä. Kukaan ei uskalla sanoa vastaan. Sustako se ei ole kiusaamista? Kyllä se hiljaisempikin jossain vaiheessa lämpenee ja avautuu ja voi olla hyvää seuraa, jos ei aja pois seurasta ja hauku päin naamaa ja tuhoa toisen itsetuntoa.

En nyt ajatellut, että yksi porukassa estää yhden mukaantulemisen. Tyttöjen kiusaamistottumuksista en tiedä, mutta ainakin omassa lapsuudessani oli muutama, joita ei hyväksytty joukkoon (koska olivat lievästi kehitysvammaisia, eikä niiden eläimellistä kohellusta jaksanut kukaan), mutta en kokenut sitä kiusaamiseksi. On minusta sen syrjään jääneen vastuulla hankkia niitä kavereita. Jos on epäsosiaalinen, ei ehkä kannata yrittää ystävystyä niiden sosiaalisten kanssa.

Onko hiljainen vammainen? On todella yleistä, ettei hiljainen ja ujo löydä seuraa, kun kukaan ei vaivaudu edes yrittämään tutustua. Meidän koulussa tosin kiusattiin ties mistä. Pieni koulu maalla. Joku oli ruma, tyhmät jutut, liian ison tissit (11 vuotiaalla), rumat vaatteet tai hiljainen. Ajettiin porukalla aina yksi erilleen ja haukuttiin niin että se toinen kuulee.

Kaikki, minkä itse tuntee kiusaamiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: 

Vierailija kirjoitti:

Sillä hiljaisella kestää usein jonkun aikaa, että uskaltaa sopeutua joukkoon ja myös hiljaiselle on tärkeää kuulua joukkoon. Jos hiljaisen ajaa porukasta, koska on tylsä, jää todennäköisesti pahat traumat, itsetunto menee eikä välttämättä uskalla edes yrittää tutustua muihin.

Sitä en ymmärrä, että miksi se olisi muiden vastuulla? Ei minulla ole mitään velvoitetta olla sellaisen kanssa, joka on epämiellyttävä. Kaverien hankkiminen ei ole kenenkään muun vastuulla.

Jos luokassa on 10 tyttöä ja 1 tyttö hiljainen ja hitaasti lämpeävä. Usein joku porukasta häätää hiljaisemman ulos ja sanoo muille, ettei oteta mukaan, kun on tylsä. Kukaan ei uskalla sanoa vastaan. Sustako se ei ole kiusaamista? Kyllä se hiljaisempikin jossain vaiheessa lämpenee ja avautuu ja voi olla hyvää seuraa, jos ei aja pois seurasta ja hauku päin naamaa ja tuhoa toisen itsetuntoa.

En nyt ajatellut, että yksi porukassa estää yhden mukaantulemisen. Tyttöjen kiusaamistottumuksista en tiedä, mutta ainakin omassa lapsuudessani oli muutama, joita ei hyväksytty joukkoon (koska olivat lievästi kehitysvammaisia, eikä niiden eläimellistä kohellusta jaksanut kukaan), mutta en kokenut sitä kiusaamiseksi. On minusta sen syrjään jääneen vastuulla hankkia niitä kavereita. Jos on epäsosiaalinen, ei ehkä kannata yrittää ystävystyä niiden sosiaalisten kanssa.

Onko hiljainen vammainen? On todella yleistä, ettei hiljainen ja ujo löydä seuraa, kun kukaan ei vaivaudu edes yrittämään tutustua. Meidän koulussa tosin kiusattiin ties mistä. Pieni koulu maalla. Joku oli ruma, tyhmät jutut, liian ison tissit (11 vuotiaalla), rumat vaatteet tai hiljainen. Ajettiin porukalla aina yksi erilleen ja haukuttiin niin että se toinen kuulee.

Sanoin vähän väärin. Ei tietysti ole muiden tehtävä ystävystyä, mutta usein se hiljainen mustamaalataan porukalla ja nimenomaan estetään tulemasta porukkaan katsomalla ilkeösti jos kysyy jotain tai muuta vastaavaa. Tai kysytään "ootko mykkä?". Siinä pienen lapsen itsetunto romuttuu sekunteissa.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: 

Vierailija kirjoitti:

Sillä hiljaisella kestää usein jonkun aikaa, että uskaltaa sopeutua joukkoon ja myös hiljaiselle on tärkeää kuulua joukkoon. Jos hiljaisen ajaa porukasta, koska on tylsä, jää todennäköisesti pahat traumat, itsetunto menee eikä välttämättä uskalla edes yrittää tutustua muihin.

Sitä en ymmärrä, että miksi se olisi muiden vastuulla? Ei minulla ole mitään velvoitetta olla sellaisen kanssa, joka on epämiellyttävä. Kaverien hankkiminen ei ole kenenkään muun vastuulla.

Jos luokassa on 10 tyttöä ja 1 tyttö hiljainen ja hitaasti lämpeävä. Usein joku porukasta häätää hiljaisemman ulos ja sanoo muille, ettei oteta mukaan, kun on tylsä. Kukaan ei uskalla sanoa vastaan. Sustako se ei ole kiusaamista? Kyllä se hiljaisempikin jossain vaiheessa lämpenee ja avautuu ja voi olla hyvää seuraa, jos ei aja pois seurasta ja hauku päin naamaa ja tuhoa toisen itsetuntoa.

En nyt ajatellut, että yksi porukassa estää yhden mukaantulemisen. Tyttöjen kiusaamistottumuksista en tiedä, mutta ainakin omassa lapsuudessani oli muutama, joita ei hyväksytty joukkoon (koska olivat lievästi kehitysvammaisia, eikä niiden eläimellistä kohellusta jaksanut kukaan), mutta en kokenut sitä kiusaamiseksi. On minusta sen syrjään jääneen vastuulla hankkia niitä kavereita. Jos on epäsosiaalinen, ei ehkä kannata yrittää ystävystyä niiden sosiaalisten kanssa.

 

 

Onko hiljainen vammainen? On todella yleistä, ettei hiljainen ja ujo löydä seuraa, kun kukaan ei vaivaudu edes yrittämään tutustua. Meidän koulussa tosin kiusattiin ties mistä. Pieni koulu maalla. Joku oli ruma, tyhmät jutut, liian ison tissit (11 vuotiaalla), rumat vaatteet tai hiljainen. Ajettiin porukalla aina yksi erilleen ja haukuttiin niin että se toinen kuulee.

Väitinkö hiljaista vammaiseksi? Eipäs olkiukkoilla. Minäkin olen pienestä maalaiskoulusta, enkä tiedä kiusaskiko tytöt toisiaan, enkä välitä. En ainakaan itse kiusannut, eikä minua kiusattu. Tietenkin mainitsemasi käytös (haukutaan ja ajettiin erilleen) on selvästi kiusaamista. Peruskohtelias täytyy kaikkia kohtaan olla, muttei missään nimessä kaveri. Ei niiden kanssa ole pakko olla, joista ei pidä.

Mä olen ollut aina se, joka on vetänyt hiljaiset ja ujot mukaan.
Koulussa menin kiusatun puolelle ja tein hänen kanssaan esim. ryhmätöitä.

Eräässä koulussa oli VAIN yksi tyttö luokassani ,joka oli kanssani samaa mieltä, ettei ketään saa syrjiä ja jättää ulkopuolelle esim. erilaisuuden vuoksi. Niimpä otimme hänet ryhmätöihin jne.mukaan ja muutenkin juttelimme hänelle.
Kävin jopa kylässä hänen kotonaan.

Toiveeni on, että omista tytöistäni tulisi myös empaattisia ja sosiaalisia sekä luotettavia.

Itse pidän suulasta vammautuneempana.

Kiusaamista ei sellaisenaan ole. On valtarakennelmia, jotka toimivat epäedullisesti tietyissä tilanteissa. Jos päästäisiin perusarvostukseen kaikkien kohdalla niin sitä olisi vaikea yrittää keneltäkään riistää.

Mun mielestä syrjiminen ei ole kiusaamista jos se ei mene yli. Esim minua syrjitään syystä: olet nössö. Mun kaveria syrjitään syystä: olet ruma. Mut meillä molemmilla mun mielestä syrjiminen menee yli! Syrjiminen menee yli silloin kun se esim yhdistetään ulkonäköön tai esim mun kohalla pelkoon. Mua myös haukutaan sanoilla: nössö, ja pelkuri. Mulle on myös sanottu et oon liian nuori kattoo salkkareita koska oon nössö. Vaikka oikeesti meen 3 luokalle. Ja joo tää on mun mielipide.