Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
luulin rakastavani miestäni
13.01.2015 |
Teimme yhdessä monia hauskoja asioita aina lomilla, arki on kuin pakko pullaa , nyt mies ei haluakaan pitää yhteistä lomaa ja olen hirveän ahdistunut, haluaa panostaa itseensä, luulin ymmärtäväni aluksi, mutta kun tajusin ettei ole mitää hauskaa tiedossa aikoihin, olen
alkanut epäillä, että rakastanko ollenkaan miestäni.
Arki on pakko pullaa, koska käydään vaan töissä ja mies tekee töitä kellon ympäri, kun ehdotan jotain pientä vaikka ulkona syömistä, ei halua tai jaksa, seksiä on vain lomilla, tämäkin ahdistaa. Mies määrittää arjen hyvin jyrkästi, käskyttää esim. milloin pitää herätä, en ole pitänyt yksin lomaa, ja nyt olen herännyt kohta lähes vuoden töihin joka ainoa päivä, tuntuu, että hajoan kohta.
.Olen kadottanut mielenkiinnon kaikkiin omiin juttuihin. Päässä tuntuu kamalalle, kun en tiedä , mikä on oikea ratkaisu. Mietin myös, päätyvätkö kaikki suhteet kymnenen vuoden jälkeen tottumukseen olla yhdessä ja katoaako seksi noin vain.
Kaikista kamalinta on, että jossain vaiheessa olin ehkä ihastunut miehen kaveriin , tai hänen jutut saivat aina hyvälle tuulelle. Yritin työntää ajatusta pois, mutta nyt olen alkanut nähdä unia siitä, että olen ihastunut .
Eniten asiaa voisi korjata niin, että mies muistaisi arjessakin yhteiset jutut, mutta jotenkin ei vain halua tai pysty . Ei olisi suuri vaiva mennä esim. perjantaina lasilliselle tai syömään tai elokuviin. Mutta ei, nämä sivuutetaan tyystin. Sen sijaan ratkotaan työ ja kaveri ongelmia.
Mies ei jotenkin näe kasvavaa ongelmaa hänen vieressään. Olen itsekin alkanut kammota kotiin tuloa ja olen töissä mahdollisimman pitkään. En tiedä , mitä pitäisi tehdä.
Kommentit (11)
Olethan puhunut miehellesi ja kertonut että kaipaat yhteistä aikaa myös arjen keskellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omani on samanlainen. Ei auta puhe, ei tule muuttumaan. Ainakaan parempaan päin. Olen niin väsynyt tähän, etten jaksa edes lähteä litomaan. Karkuun vaan kaikki te, joilla vielä voimia on.
Mikä sinua vaivaa, että annat toisen käskyttää?
Miehesi ei ole tasapainoinen, siksi ei suhteennekaan ole - etkä ilmeisesti enää sinäkään. Kerro muutostoiveistasi ja kysy, ovatko ne mahdollisia. Jos eivät, eroa.
Miehesi halua keskittyä vain itseensä? No, sitten keskittyköön rauhassa yksinään. Kuulostaa hyvin mahdolliselta, että on jo uusi nainen katsottuna "töissä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jo on sairas kuvio. Mies ei ole sinun pomosi, ei hänellä ole oikeutta käskyttää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäisiä olette tai oikeastaan vain sinä ap? Oletko aina tottunut olemaan noin hellan ja nyrkin välissä vai miksi olet nyt suostunut edes tuollaiseen? Ei vaikuta ollenkaan kahden aikuisen suhteelta, mutta osaisitko elää edes toisenlaista elämää jos olet tuollaiseen elämään kerran noin kivasti mukautunut ja siinä niskuroimatta elät? Sinä itse päätät elämästäsi aika pitkälle, joten se on sinä joka sitä pitää myös muuttaa, jos muutosta haluat. Tee jotakin, älä vain valita ja itke siellä yksinäsi. Tiedät kyllä varmasti itse mitä suosittelen..
Mies selittää esim työntekoa sillä, että on rahaa käytettävissä, tajuan kai sen itsekin, koska olen töissä, eniten olen miettinyt, että uusi suhdekaan ei voi olla ratkaisu, koska se toinenkin mies kävisi oletettavasti töissä. Lähinnä mietin, että miten muut parit, miten arjessa toinen huomioidaan, odotetaanko aina vaan seuraavaa lomaa? Mitä olen joiltain tutuilta kuullut, niin arkeen ei kai panosteta mitenkään vaan tehdään omia asioita. Eikä työssäkäyntiä vastaan ole mitään , jos se työnteko loppuisi kotona. Mutta se jatkuu sivutöiden parissa. Samoin tuo, että työssäkäynti saa muka oikeuttaa seksin vetoamalla väsymykseen ja kaikki muut jutut, mitä illalla voisi tehdä, ei ole oikein. Onko se yleistäkin, että seksiä ei voi harrastaa, koska työ väsyttää? Jotenkin näin ei ollut, kun aloimme seurustella. Ja samanlailla käytiin töissä. Vai onko se sitten, että " vanhana" ei enää jaksa. Ei silloin millään suhteella ole toivoa, jos seksi loppuu kun 10 vuotta yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on välillä kausia että arki vaan pyörii ilman läheisyyttä, ilman mitään. Sitten on kausia jolloin on paljon läheisyyttä, ja se on ihanaa, aika usein vaatii riidan että tajutaan taas mikä on tärkeintä. Lomalla emme ole käyneet koskaan. Mieheni on myös sellainen ettei suostu mihinkään kivaan mitä ehdotan, ja tähän on auttanut sitten ihan kunnon riita, kun miehelle yrittää jutella tulevat tekosyyt, kun nyt on niin raskasta, tämä on nyt tälläistä, kun on ollut lyhyet yöunet yms. Ja siksi emme voi esim. Mennä kylpylään. Olen sitten saanut miehen tajuamaan huutamalla että elämä on tässä ja nyt ei ole mitään arkea, aika kuluu kokoajan, elämä kanssasi on paskaa, ei ole seksiä, ei voi käydä missään, tehdä mitään...
Yksi keino olisi se että rupeat tekemään asioita itseksesi tai ystäviesi kanssa. Ole yksinäsi onnellinen, kerro miehelle että aijot ruveta nyt itse pitämään huolen siitä että myös arki on mukavaa ja jos mies ei tahdo niin ei ole pakko tulla mukaan, mutta sinä et jää odottamaan lomaa.
Alue: Aihe vapaa
juttele sen kanssa ja kerro että kaipaat muutakin kuin töitä.
joillekin se työ on äärettömän tärkeää eivätkä näe sen ulkopuolelle. sitten kun tulee ero niin ovat katkeria, että eikö kaikki uhraamani aika ole arvostettavaa.
sano että tarvitset suhteelta muutakin kuin toisen työntekoa.
t. mies