Onko miehesi ikinä sanonut että jokin sinussa on turnoff?

Up

Kuulemma se jos pieren tai "sikailen", kun se ei kuulemma kuulu naiselle sellainen käytös, vain miehet saa sikailla..En meinaa mitään, jos pierettää niin pieren kuten hänkin ihan vapaasti ja usein tekee, niin kauan kun omassa kotona olen ja maksan puolet vuokrasta.

Ei ole 15-vuiden aikana sanonut. Jos sanoisi, niin kaksi kertaa miettisin voinko olla ihmisen kanssa, jonka mielestä joku minussa suorastaan ällöttää. Siitä ei yli pääse. Hän on rakas ja ihana kaikkine virheineen ja tyhmine tapoineen ja haluan hänelle olla myös :)

Niinpä. Mulle on sanottu ja jopa suoraan ettei seksi kanssani ylipäätään kiinnosta. Ap

No ei todellakaan ole sanonut! Päinvastoin, aina on vonkaamassa :)

ja olen ihan tavallisen näköinen, 13v miestäni vanhempi, kolmen lapsen äiti. Saan kuulla rasittavuuteen asti sitä, miten olen kaunis ja ihana ja rakas ja haluttava...

^mä en ole koskaan kuullut mitään tuollaista. Ap

Ei ole. Olen itse joskus surkutellut, että minulla on kauhean rumat riipparit. Mies on siihen sanonut, että ne ovat osa minua ja siksi hän rakastaa niitä.

[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 18:26"]^mä en ole koskaan kuullut mitään tuollaista. Ap
[/quote]sinulla on selkeästi väärä mies, joka ei sinua ansaitse. en antaisi itseäni kohdella niin...miksi hän sitten on kanssasi, oletko kysynyt? T. 4

Voi ap, tuleepa paha mieli puolestasi :(

Mikä on mielestäsi ja miehesi mielestä parisuhteen tarkoitus ja tärkeintä siinä? Vaikka et tuon enempää kerro teidän elämästä, niin ei hyvältä kuulosta!

t. Nro 6

Ei minun mies sano noin. Viisi vuotta kimpassa ja hän jaksaa kehua ja vannoo rakkauttaan (kysymättä). Mua välillä jo ahdistaa. Pelottaa, että jos olenkin luotu yksineläjäksi? Tiedän, olen onnellisessa asemassa, mutta joskus tuntuu etten saa ns. happea. Ei hetken rauhaa, paitsi töissä. Mieheni on 5v minua nuorempi, todellakin saisi naisia, on komea, raamikas 197cm pitkä, hyvässä duunissa. Ihmettelen miten tässä tilanteessa ollaan? Yritän kyllä olla kiitollinen ja tyytyväinen ja anteeksi tämä.

[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 18:39"]

Ei minun mies sano noin. Viisi vuotta kimpassa ja hän jaksaa kehua ja vannoo rakkauttaan (kysymättä). Mua välillä jo ahdistaa. Pelottaa, että jos olenkin luotu yksineläjäksi? Tiedän, olen onnellisessa asemassa, mutta joskus tuntuu etten saa ns. happea. Ei hetken rauhaa, paitsi töissä. Mieheni on 5v minua nuorempi, todellakin saisi naisia, on komea, raamikas 197cm pitkä, hyvässä duunissa. Ihmettelen miten tässä tilanteessa ollaan? Yritän kyllä olla kiitollinen ja tyytyväinen ja anteeksi tämä.

[/quote]

Samat fiilikset mullakin! Esim. nyt on ihana olla kotona, kun mies on käymässä kotiseudullaan. Miten voikin olla näin, että toisen rakkaus ahdistaa? Eikö sen pitäis olla vaan hyvä asia?

t. 6

Ei ole sanonut. Ihailee ja rakastaa. Niin minäkin sitä.

eiköhän se arki näille "mul on komee pitkä nuori mies"-kantturoille koita.

[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 18:42"]

[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 18:39"]

Ei minun mies sano noin. Viisi vuotta kimpassa ja hän jaksaa kehua ja vannoo rakkauttaan (kysymättä). Mua välillä jo ahdistaa. Pelottaa, että jos olenkin luotu yksineläjäksi? Tiedän, olen onnellisessa asemassa, mutta joskus tuntuu etten saa ns. happea. Ei hetken rauhaa, paitsi töissä. Mieheni on 5v minua nuorempi, todellakin saisi naisia, on komea, raamikas 197cm pitkä, hyvässä duunissa. Ihmettelen miten tässä tilanteessa ollaan? Yritän kyllä olla kiitollinen ja tyytyväinen ja anteeksi tämä.

[/quote]

Samat fiilikset mullakin! Esim. nyt on ihana olla kotona, kun mies on käymässä kotiseudullaan. Miten voikin olla näin, että toisen rakkaus ahdistaa? Eikö sen pitäis olla vaan hyvä asia?

t. 6

[/quote]

minkä ikäisiä olette-?

[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 18:42"][quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 18:39"]

Ei minun mies sano noin. Viisi vuotta kimpassa ja hän jaksaa kehua ja vannoo rakkauttaan (kysymättä). Mua välillä jo ahdistaa. Pelottaa, että jos olenkin luotu yksineläjäksi? Tiedän, olen onnellisessa asemassa, mutta joskus tuntuu etten saa ns. happea. Ei hetken rauhaa, paitsi töissä. Mieheni on 5v minua nuorempi, todellakin saisi naisia, on komea, raamikas 197cm pitkä, hyvässä duunissa. Ihmettelen miten tässä tilanteessa ollaan? Yritän kyllä olla kiitollinen ja tyytyväinen ja anteeksi tämä.

[/quote]

Samat fiilikset mullakin! Esim. nyt on ihana olla kotona, kun mies on käymässä kotiseudullaan. Miten voikin olla näin, että toisen rakkaus ahdistaa? Eikö sen pitäis olla vaan hyvä asia?

t. 6
[/quote]

"Liian omistautuva" rakkaus ei sekään ole hyväksi, vie tosiaan toiselta kaiken tilan ja hapen.

[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 18:42"]

[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 18:39"]

Ei minun mies sano noin. Viisi vuotta kimpassa ja hän jaksaa kehua ja vannoo rakkauttaan (kysymättä). Mua välillä jo ahdistaa. Pelottaa, että jos olenkin luotu yksineläjäksi? Tiedän, olen onnellisessa asemassa, mutta joskus tuntuu etten saa ns. happea. Ei hetken rauhaa, paitsi töissä. Mieheni on 5v minua nuorempi, todellakin saisi naisia, on komea, raamikas 197cm pitkä, hyvässä duunissa. Ihmettelen miten tässä tilanteessa ollaan? Yritän kyllä olla kiitollinen ja tyytyväinen ja anteeksi tämä.

[/quote]

Samat fiilikset mullakin! Esim. nyt on ihana olla kotona, kun mies on käymässä kotiseudullaan. Miten voikin olla näin, että toisen rakkaus ahdistaa? Eikö sen pitäis olla vaan hyvä asia?

t. 6

[/quote]

No... IMO rakkaudessa tulee (tai olisi hyvä tulla!) sekin vaihe, että ne kaksi toisiaan rakastavaa ihmistä ovat myös kaksi erillistä, itsenäistä ihmistä eivätkä toisistaan riippuvaisia "jatkeita". Tuokin vaihe kyllä on aina kiva aikansa. :) Mutta ainakin itselläni on myös ne ihan omat harrastukset ja jutut, joita en haluaisi jakaa yhtään kenenkään kanssa, edes mieheni (esim. lenkkeily musiikin kera, kirjoittaminen...)

... Sori off topic. En tiedä teidän tilanteestanne, mutta onko teidän suhteissanne sitä omaakin vapautta?