Lue keskustelun säännöt.
Kuinka eroon ihastumisen tunteesta?
20.12.2014 |
Työpaikan mies vei sydämen, ei ehkä ihan kokonaan, mutta en muista koska viimeksi olisi joku pyöräyttänyt maailman näin ympäri..
Ei ole juuri mitenkään sellainen ihminen, josta olisin voinut kuvitella kiinnostuneeni ikinä, on oikeastaan vastakohta kaikelle.
Jostain syystä kuitenkin, olen toivottoman ihastunut. Ja pahinta: seurustelen (elän avoliitossa, elänyt jo 8vuotta..). Suhteessa ei mitään suurempia ongelmia ole juuri nyt, ollut on kyllä vaikea ja pitkä taival. Mieheni on unelmien mies, jota rakastan. Viime aikoina olen miettinyt kuitenkin että onko tämä suhde vain tuttu ja turvallinen tapa? Rakastanko miestäni todella vai rakastanko sitä että hän on tässä?
Juttelimme pitkän tovin tämän "ihastuksen" kanssa pikkujouluissa ja vietimme oikeastaan illan yhdessä. Mitään suurempaa ei tapahtunut, lähdin pois paikalta ennenkuin annoin edes viattomalle halaukselle mahdollisuuden.. Tämän jälkeen mieleni ja kaikki muu on ollut totaalisen sekaisin.
Voiko ihastumisen tunteet "kieltää"? Voiko ne vain hävittää johonkin?
Kommentit (16)
Parhaiten se lähtee, jos ihastuksesi kertoo, että hän ei tunne samoin. Asia on käsitelty, etkä enää joudu miettimään että jos sittenkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää kysymys esiintyy aina aika ajoin täällä. Valitettavasti edelleenkään ei ole keksitty mitään taikaa tälle ongelmalle. Itselläni auttaa vaan nauttia siitä ihastumisen tunteesta mutta kaukana kohteesta, ajan kanssa se haalenee :) musta ihan kivoja piristysruiskeita arkeen, ihan luonnillisia tuntemuksia joille ei tarvitse sen kummempaa tilaa antaa.
Ajattele hänen valkaisematonta karvaista anustaan. Kyllä se siitä helpottaa!
Eipä juurikaan auta. En yleensäkään ole kiinnostunut onko miehen anus valkaistu vai ei, onko siellä karvoja vai ei.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 02:52"]
Ajattele hänen valkaisematonta karvaista anustaan. Kyllä se siitä helpottaa!
[/quote]
Mutta kun hän juuri kahvipöydässä mainitsi valkaisseensa ja sen sheivausvaahdon:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietit nyt tätä kuvaa katsellessasi että joudut nuolemaan tätä jos vaihdat miestä...
Jos oot L.L Treeltä niin lähde vaan miehen mukaan D:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 02:58"]http://www.gettyimages.com/detail/photo/close-up-of-haemorrhoids-around-the-anus-in-high-res-stock-photography/126607236
Mietit nyt tätä kuvaa katsellessasi että joudut nuolemaan tätä jos vaihdat miestä...
[/quote]
Istumatyöläisen normi kukkakaalireikä.
Samaa mieltä, sillä se lähtee kun saat varmuuden toisen tunteista. Yleensä kaikki lähtee omasta päästä, itse kuvitellut vaikka mitä josta toisella osapuolella ei hajuakaan. Näin ainakin itsellä ollut. Kun ei saa vastakaikua niin ihmeesti omatkin tunteet laantuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli annan ajan kulua ja odotan että tunteet viilenevät.. On kyllä äärimmäisen ärsyttävää. Ei sillä että miestäni pettäisin mutta mietin aivan liikaa tätä ihastusta ja oudolla tavalla kaipaan häntä lähelleni.
Ihan mielenkiinnosta kysyn (en aio näin tehdä), mitä on seurannut kun olette paljastaneet tunteenne toiselle, jos tilanne on ollut edes vähänkään samankaltainen?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä jos se kiinnostus ei olekaan mitenkään yksipuolista.. Itselläni vähän sama tilanne mutta pelkään pahoin, että jos " paljastaisin" itseni, olisi tilanne vain entistä hankalampi.
Tätä en suosittele missään nimessä! Nolaat vain itsesi ja kadut lopun elämääsi...(been there).
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 16:13"]
Parhaiten se lähtee, jos ihastuksesi kertoo, että hän ei tunne samoin. Asia on käsitelty, etkä enää joudu miettimään että jos sittenkin...
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanha ketju, mutta pakko nostaa, sillä itsellä nyt päällä sama tilanne. Itse olen aivan toivottoman ihastunut mieheen ja flirttailemme aivan hävyttömästi aina kun tapaamme työkuvioissa ja vaihdamme viestejä vapaa-ajallakin. Mutta ilmeisesti ihastus on kuitenkin voimakkaampaa mun kuin miehen puolelta, sillä mies torppaa aina hienovaraisesti ja kohteliaasti kaikki yksityisemmät tapaamisehdotukseni.
Ärsyttää kuitenkin, kun mies selvästi nauttii antamastani huomiosta ja ihastumisestani; aina kun onnistun olemaan erossa miehestä (en tapaa muissa ympyröissä tai laita viestiä) hän vähän ajan päästä laittaa viestin ja niin sitä taas mennään! Mies ikään kuin heittää virveliä, johon aina tartun, kelaa ja härnää minua koska tietää että olen ihastunut ja paistattelee siinä ihastumisessani. Saa kai siitä jotain pönkitystä egolleen, kunnes taas voi jättää vastamatta mulle. ARGH!! Tiedän, että paras keino päästä tästä irti olisi vain lopettaa täysin yhteydenpito, mutta voi kun se on niin vaikeaa.... :(( Ja tätä on jatkunut jo vuosikaupalla!! Kyllä, tiedän ihan riittävän hyvin kuinka säälittävältä tämä kuulostaa...
Kohtalotovereita??
Auttaisiko aika? En usko että tunteita voi kieltää, eihän niille mitään mahda :/
Aina se ajan mittaan katoaa itsestään. Ei mikään kestä ikuisesti, jos toinen ei vastaa tunteeseen mitenkään. Sitten tulee joku uusi. Ja taas uusi. Ei ne johda kuitenkaan ikinä mihinkään.