Lue keskustelun säännöt.
Rajoitatteko lastenne harrastuksia
26.04.2013 |
vai annatteko mennä sillä periaatteella, että "hyvä on se, mistä lapsi voi hyvin"?
Sallisitteko esimerkiksi 7vuotiaalle tällaisen harrasteviikon:
- maanantaina koulun jälkeen jumppakerho ja illalla kuvataidekerho.
- tiistaina illalla tanssitunnit.
- keskiviikkona koulun jälkeen seurakunnan junioritoimintaa ja illalla kuoro.
- torstaina uimakoulu ja futistreenit.
- perjantaina koulun jälkeen kokkikoulu ja illalla keilaamaan.
- lauantaina futistreenit.
Kommentit (43)
Minusta tuo on jonninjoutavaa puuhastelua. Miksi lapsi ei voi piirrellä ja kokata omaan tahtiin perheensä kanssa, mihin tarvitaan organisoitu KERHO?!Vaikutat ap aika laiskalta äidiltä, kun kyöräilet lasta muualle muiden aktivoitavaksi, ja yhden päivän viikossa (ilmeisesti sunnuntaina, koska silloin hänellä ei ole harrastuksia), hänet viedään vieläpä isosiskon hoidettavaksi. Et taida paljon lapsesi seurasta nauttia!
Jos haluaisitte oikeasti kehittää hänen taitojaan missään noista, ette pistäisi häntä johonkin isipapan puuhastelu-futikseen tai isosiskon piirtelykerhoon. Noista kaikista (ehkä kokkikoulua lukuunottamatta) olisi tavoitteellisia ja ammattimaisestikin vedettyjä vaihtoehtoja. Kuvataidekoulu kuvataidekerhon sijasta, musiikkiopisto kuoron sijasta (missä hiton kuorossa muuten seitsenvuotiaat laulavat aikuisten naisten kanssa? Ikinä kuullutkaan), kunnon jalkapalloseura kaksi-kertaa-viikossa-jalitsua-isin-kanssa -porukan sijasta. Missä ovat pelit, miksi pelkkiä treenejä?!
Pois pilipalitjutut, ja siirrät ne kotiin/kaverien kanssa tehtäviksi, omaehtoisiksi tekemisiksi ja kannata vastuun niiden valvomisesta itse ja sijaan kunnollista ohjausta ja tavoitteellista harrastamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 13:10"]
Minusta tuo on jonninjoutavaa puuhastelua. Miksi lapsi ei voi piirrellä ja kokata omaan tahtiin perheensä kanssa, mihin tarvitaan organisoitu KERHO?!Vaikutat ap aika laiskalta äidiltä, kun kyöräilet lasta muualle muiden aktivoitavaksi, ja yhden päivän viikossa (ilmeisesti sunnuntaina, koska silloin hänellä ei ole harrastuksia), hänet viedään vieläpä isosiskon hoidettavaksi. Et taida paljon lapsesi seurasta nauttia!
Jos haluaisitte oikeasti kehittää hänen taitojaan missään noista, ette pistäisi häntä johonkin isipapan puuhastelu-futikseen tai isosiskon piirtelykerhoon. Noista kaikista (ehkä kokkikoulua lukuunottamatta) olisi tavoitteellisia ja ammattimaisestikin vedettyjä vaihtoehtoja. Kuvataidekoulu kuvataidekerhon sijasta, musiikkiopisto kuoron sijasta (missä hiton kuorossa muuten seitsenvuotiaat laulavat aikuisten naisten kanssa? Ikinä kuullutkaan), kunnon jalkapalloseura kaksi-kertaa-viikossa-jalitsua-isin-kanssa -porukan sijasta. Missä ovat pelit, miksi pelkkiä treenejä?!
Pois pilipalitjutut, ja siirrät ne kotiin/kaverien kanssa tehtäviksi, omaehtoisiksi tekemisiksi ja kannata vastuun niiden valvomisesta itse ja sijaan kunnollista ohjausta ja tavoitteellista harrastamista.
[/quote]
Kuvataidekerho on yksi lapsen lempiharrastuksista ja hän on nytkin riemuissaan saatuaan kaksi työtään kevään suureen näyttelyyn. Piirtää ja maalaa toki kotonakin, mutta kuvataidekerhossa saa valtavasti uusia ideoita ja oppii tekniikoita.
Toista vastaavaa koulua ei paikkakunnalla ole.
Pelejä on futiksessa vasta kesällä. Nyt vain treenejä.
Kuoro jossa laulaa useampi perheen jäsenistä on seurakunnan gospelkuoro.
Parisuhdeiltamme on tavallisesti lauantaista sunnuntaihin. Keskimäärin sanoisin että vietämme kuitenkin lastemme kanssa enemmän aikaa kuin keskivertovnhemmat - johtuen siitä, etytä kumpikin työskentelemme pääosin etänä kotoa käsin ja voimme vaikuttaa paljon omiin aikatauluihimme itse.
Mielestäni seitsenvuotiaan harrastaisen ei tarvitse olla tavoitteellista vaan ennen muuta hauskaa.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 13:06"]
Ongelmallistahan näissä jutuissa on se, että aika harvoin KAIKKI perheenjäsenet ovat samanlaisia, eli se mikä on toiselle liikaa on toiselle liian vähän.
[/quote]
Tämä on totta. Alkuperäisen esimerkkitytön muutamaa vuotta vanhempi isosisko pitäytyy kahdessa harrasteessa, ja se sopii hänelle. Erilaisia persoonia ovat.
En ole koskaan yrittänyt täyttää lasten vapaa aikaa harrastuksilla.
Vanhin on harrastanut koko ikänsä hevosia ja mitään muuta kodin ulkopuolista harrastusta ei todellakaan ole tarvittu.
Keskimminen on harrastellut kaikenlaista ja harrastukset ovat vaihtuneet aika tiuhaan.
Nuorimmainen ei ole aikaisemmin viihtynyt oikein missään ohjatuissa harrastuksessa, kunnes keksi 11 vuotiaana jalkapallon. Vaikka tuo on aika myöhäinen ikä aloittaa, niin harrastus on vieny mennessään, eikä tuon lisäksi kalenteriin mahdu muuta.
Mielestäni lapselle tulee tarjota mahdollisuuksia valita se oma juttunsa, mutta kyllä se minusta vaan on niin että yksi kunnolla on sitten vähän myöhemmin parempi kuin vähän kaikkea.
Tuossa on kyllä aika paljon tavaraa seitsenvuotiaalle. Onko perässä tulossa vielä muita lapsia, joilla on omat mielenkiinnon kohteet ja eri treenit? Kuljetusrumba voi käydä rasittavaksi. Meillä määrät ovat olleet paljon kohtuullisempia ja luonnostaan lasten omasta aloitteesta. Vastaavasti he ovat kyllä sitten jaksaneet harrastaa pitkäjänteisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esimerkkilapsi on yksi suurperheen lapsista (ei vanhimmasta päästä) ja kaikki harrasteista on lähtenyt lapsen omasta aloitteesta.
Olen rajoittanut koska lapsi itse ei ymmärtänyt, että väsyy ja ei jaksa kouluhommia ja kavereille ei jää aikaa jos on 3 harrastusta.
Eli oli jo 2 harrastusta: Baletti 3krt/vko ja luistelu 2krt/vko.
Ja vielä olisi pitänyt päästä telinejumppaan 2krt/vko mutta siihen laitoin stopin.
Tosin olisi saanut vaihtaa harrastusta mutta ei halunnut lopettaa balettia tai luistelua.
Ja nämä 2 harrastusta olivat jo kalliita niin joku tolkku pitää olla lapsenkin harrastuskuluissa vaikka ehkä rahaa olisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuota rajoittaisin aivan varmasti. Lapsi tarvitsee aikaa olla ja leikkiä kavereiden kanssa. Jos lapsen kaikki vapaa-aika kuluu tuolla tavalla aikuisen johdolla, hänen sosiaaliset taitonsa ja mielikuvituksensa kehittyvät heikosti.
Kivahan se toki on, että lapsi tykkää harrastaa ja on itse halunnut noita valita, mutta panisin SILTI rajoja jo tuolle. Seitsenvuotiaan tehtävä ei ole tietää, mikä on hänelle hyväksi. Ja monasti hän joka tapauksessa toistaa vanhempiensa ja isompien sisarustensa asettamia malleja, riippumatta siitä, ovatko ne oikeasti hänelle hyväksi ja edes perimmiltään hänellle mieluisia. Haluaa vaan olla "kuten muutkin tai kuten äiti ja isä haluaa..."
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 10:44"]
Tuota rajoittaisin aivan varmasti. Lapsi tarvitsee aikaa olla ja leikkiä kavereiden kanssa. Jos lapsen kaikki vapaa-aika kuluu tuolla tavalla aikuisen johdolla, hänen sosiaaliset taitonsa ja mielikuvituksensa kehittyvät heikosti.
Kivahan se toki on, että lapsi tykkää harrastaa ja on itse halunnut noita valita, mutta panisin SILTI rajoja jo tuolle. Seitsenvuotiaan tehtävä ei ole tietää, mikä on hänelle hyväksi. Ja monasti hän joka tapauksessa toistaa vanhempiensa ja isompien sisarustensa asettamia malleja, riippumatta siitä, ovatko ne oikeasti hänelle hyväksi ja edes perimmiltään hänellle mieluisia. Haluaa vaan olla "kuten muutkin tai kuten äiti ja isä haluaa..."
[/quote]
Miten tuo rajoittaa kavereiden kanssa olemista? Nuohan tehdään yhdessä kavereiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei käy iltapäiväkerhossa niin ei tuo niin kohtuutonta ole, koulupäivät on ekalla tosi lyhyitä.
Isommalla lapsella voisi olla liikaa.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 10:49"]
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 10:44"]
Tuota rajoittaisin aivan varmasti. Lapsi tarvitsee aikaa olla ja leikkiä kavereiden kanssa. Jos lapsen kaikki vapaa-aika kuluu tuolla tavalla aikuisen johdolla, hänen sosiaaliset taitonsa ja mielikuvituksensa kehittyvät heikosti.
Kivahan se toki on, että lapsi tykkää harrastaa ja on itse halunnut noita valita, mutta panisin SILTI rajoja jo tuolle. Seitsenvuotiaan tehtävä ei ole tietää, mikä on hänelle hyväksi. Ja monasti hän joka tapauksessa toistaa vanhempiensa ja isompien sisarustensa asettamia malleja, riippumatta siitä, ovatko ne oikeasti hänelle hyväksi ja edes perimmiltään hänellle mieluisia. Haluaa vaan olla "kuten muutkin tai kuten äiti ja isä haluaa..."
[/quote]
Miten tuo rajoittaa kavereiden kanssa olemista? Nuohan tehdään yhdessä kavereiden kanssa.
[/quote]
Tai sitten ei tehdä. Ja joka tapauksessa on ihan eri asia, että lapset keskenään ideoi ja toteuttaa leikkejä vapaasti ja vapaalla tahdilla ja se, että aikuinen ohjaa ja määrittää, mitä tehdään ja miten tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No just joo. Jos lapsi on jossain kokkikoulussa, se ei siellä leiki kaverien kanssa. Eikä opi sosiaalisia taitoja itsenäisenä toimijana, kun siellä on ohjaaja opastamassa ja määrittelemässä tekemiset. Mahdolliset ristiriitatilanteetkin ratkoo ohjaaja.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 10:52"]
Tai sitten ei tehdä. Ja joka tapauksessa on ihan eri asia, että lapset keskenään ideoi ja toteuttaa leikkejä vapaasti ja vapaalla tahdilla ja se, että aikuinen ohjaa ja määrittää, mitä tehdään ja miten tehdään.
[/quote]
Vaikea kavereiden kanssa ideoida, jos nämä ovat harrastuksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 10:54"]
No just joo. Jos lapsi on jossain kokkikoulussa, se ei siellä leiki kaverien kanssa. Eikä opi sosiaalisia taitoja itsenäisenä toimijana, kun siellä on ohjaaja opastamassa ja määrittelemässä tekemiset. Mahdolliset ristiriitatilanteetkin ratkoo ohjaaja.
[/quote]
Kokkikoulussa ollaan puolitoista tuntai viikossa. Ei koko ajan.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 10:57"]
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 10:52"]
Tai sitten ei tehdä. Ja joka tapauksessa on ihan eri asia, että lapset keskenään ideoi ja toteuttaa leikkejä vapaasti ja vapaalla tahdilla ja se, että aikuinen ohjaa ja määrittää, mitä tehdään ja miten tehdään.
[/quote]
Vaikea kavereiden kanssa ideoida, jos nämä ovat harrastuksissa.
[/quote]
No tuskin ovat kaikki. Aniharvalla ekaluokkalaisella on tuollaista määrää kerhoja ja harjoituksia. Joutilaisuus on joka tapauksessa hyväksi lapselle!
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 10:58"]
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 10:54"]
No just joo. Jos lapsi on jossain kokkikoulussa, se ei siellä leiki kaverien kanssa. Eikä opi sosiaalisia taitoja itsenäisenä toimijana, kun siellä on ohjaaja opastamassa ja määrittelemässä tekemiset. Mahdolliset ristiriitatilanteetkin ratkoo ohjaaja.
[/quote]
Kokkikoulussa ollaan puolitoista tuntai viikossa. Ei koko ajan.
[/quote]
Niin? Ottaen huomioon, että kyse oli yhdestä harrastuksesta KYMMENEN muun joukossa ja koulunkäyntikin vien aikaa, samoin matkat noihin harkkoihin ja kerhoihin - samana päivänä ei kyllä sitten ehdi enää hengailla kaverien kanssa.
Kohtuus kaikessa.
Pitää myös oppia vain olemaan joutilaana ilman ohjattua toimintaa.
Moni on kuin Durasel-pupu kunnes pakko hidastaa ja sitten ahdistaa kun oman itsensä kanssa ei osata olla hetkeäkään ilman seuraa/ äksöniä ;)
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 11:03"]
Niin? Ottaen huomioon, että kyse oli yhdestä harrastuksesta KYMMENEN muun joukossa ja koulunkäyntikin vien aikaa, samoin matkat noihin harkkoihin ja kerhoihin - samana päivänä ei kyllä sitten ehdi enää hengailla kaverien kanssa.
[/quote]
Koulu loppuu joka päivä klo 13. Osa harrastuksista suoraan koulun jälkeen.
Esim. eilen ko lapsi meni suoraan koulusta kavereidensa kanss auimakouluun, joka alkaa 13.30. Uivat klo 15 asti ja sitten pyöräilivät porukalla meille ja tekivät läksyt.
EKaluokkalaisilla läksyihin meni reilut viisi minsaa.
Välipalan söivät talon takana metsikössä majassaan ja touhusivat omiaan 18.30 asti jolloin lapsi lähti isänsä ja veljensä kanssa futistreeneihin.
Illalla oli päivällisvieraita ja lapset vetäytyivät pesulle ja nukkumaan kahdeksan jälkeen.
En usko että kärsivät uimisesta tai futiksesta.
Vaikuttaa liialliselta. Joku jo sanoikin, että lapsi tarvitsee aikaa olla ja ideoida itse tekemisiä. Ja sosiaalisia taitojakin hioo paremmin se, että aikuinen ei joka hetki ole vieressä sanomassa, mitä tehdään. Lisäisin vielä levon ja perhesuhteidenkin tärkeyden.
Luepa ap ajatuksella nämä:
http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Tehokas+arki+uuvuttaa+koululaisen/HS20050815SI1TL0123u
http://yle.fi/uutiset/lapsen_pitaa_harrastaa_omilla_ehdoillaan/5407505
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 11:27"]
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 11:17"]
En kyllä itse edes ymmärrä, miksi joku haluaisi harrastaa noin paljon... Toki lapsia on erilaisia, mutta silti mieleen nousee ajatus, onko kotona kaikki hyvin? Miksi KOKO AJAN edes haluaa olla pois kotoa ja perheen parista?
[/quote]
Iso osa noista harrastuksista on sellaisia, että niissä ollaan perheen kanssa, ei yksin.
Loput sitten kavereiden kanssa.
Mielenkiintoista että koet, ettei kotona olisi kaikki hyvin. Luulisi että jos jokin olisi huonosti niin se näkyisi jotenkin lapsissa? Jos ei noissa pienemmissä niin vanhemmissa, jo aikuistuneissa sisaruksissaan?
[/quote]
En tietenkään voi olla perhettä tuntematta varma, että kotona olisi jokin huonosti, mutta puhun yleisellä tasolla. Mikä ihme vetää niin mahdottoman monia ihmisiä jatkuvasti pois kotoa, niin aikuisia kuin lapsia? Harrastuskin tarkoittaa monien kielenkäytössä yksinomaan kodin ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa. Kun vastaavasti on sitten lapsia, jotka osaisivat/uskaltaisivat harrastaa ja ovat monesta kiinnostuneita, mutta eivät halua vapaasta tahdostaan jatkuvasti olla menossa vaan itse haluavat olla rauhassa perheen kanssa kotona ja siellä tehdä kaikenlaista. Luonne-erot ovat tietysti suuria, mutta tuntuu, että on perheitä, joissa elämäntapa on vaan niin mahdottoman menevä, ettei siellä kotona enää olekaan kuin koira. Tällaiseen perheeseen kun syntyy kotona viihtyvä lapsi, niin mitä sille tehdään? (Olen yhtä tällaista tuskailua vähän sivusta seurannut.) En vastusta harrastuksia, joissa lapsi viihtyy, ja osa ihmisistä on esim. äärimmäisen ekstrovertteja, ja näille sopii jatkuva ryhmässä toimiminen aamusta iltaan, mutta aika varovainen olisin hankkimaan lapselle kovin monta harrastusta. Etenkin tytöille tuntuu aina vaan olevan tyypillistä miellyttää vanhempiaan, ja tyttö voi todella suorittaa näitä harrastuksia ollakseen vanhemmilleen rakas. Ja kyllä olisin huolissani siitä, että käytännössä vapaalle leikille ei ole juuri sijaa (on eri asia leikkiä vartti silloin toinen tällöin kuin käyttää joka päivä monta tuntia tähän). Aika moni varmaan tietää näitä meneviä perheitä, joissa loma-ajat (jos ei ole menoa) ovat tuskaa, kun ei ole totuttu itse keksimään tekemistä ja katsomaan toisen naamaa monta tuntia kerrallaan. Sitten onkin jo kiire rientää seuraavaan action-maahan, ettei kukaan vain pitkästyisi ja joutuisi kehittämään mielikuvitustaan... Ongelmallistahan näissä jutuissa on se, että aika harvoin KAIKKI perheenjäsenet ovat samanlaisia, eli se mikä on toiselle liikaa on toiselle liian vähän.