Mies, uusi parisuhde, miehen ystävät...?

Kyllä loukkaantuisin. Miks mies ei halua viettää juhlapyhiä mun seurassa? Oletko kysynyt asiasta mieheltä?

Varmasti loukkaantuisin. Jos ollaan pari, ollaan sitä myös juhlapäivinä.

Eipä olisi mun mies.

Sen jälkeen, kun on lapset esitelty, niin silloin suhde on sen verran vakiintunut, että ei enää piilotella.

Jos suhteessa ollaan sillä perusteella, että SEURUSTELLAAN, EIKÄ KUMPIKAAN HALUA UUSPERHETTÄ, ei ole mitään syytä loukkaantua.

Jos sen sijaan olette yhdessä keskustelleet asiasta, haluatte olla mukana toistenne elämässä, viettää uusperheen arkea ja osallistua myös ex-puolisoita sisältävän ystäväpiirin tapahtumiin, ja silti sinua ei pyydetä mukaan, niin sitten voi loukkaantua.

Loukkaantuisin. Jos ollaan parisuhteessa niin siihen kuuluu myös se ystäville ja sukulaisille esittely sekä juhlapyhien vietto yhdessä. Ja yleensä sitä vaihetta ei tarvitse vuotta odottaa.

kyllä minusta vuoden seurustelun jälkeen olisi jo aika alkaa luoda ihan omia käytäntöjä juhliapyhiä varten, ainakin jos kyseessä on ihan normaali seurustelusuhde, jonka oletetaan jatkuvan/kehittyvän. Eri juttu sitten, jos kyse on vain jonkinlaisesta deittailusta, jonka ei ole tarkoituskaan koskaan siitä edetä, ei siis edes tahdota oikeaa parisuhdetta, mutta näin ei ilmeisesti teill ole?

Äläkä nyt ajattele, että mies kuvittelee asian olevan niin ja siksi ei vietä juhlapyhiä kanssasi, sehän voi olla ettei mies ole tullut edes ajatelleeksi asiaa? Vai oletteko keskustelleet siitä? Jos olette, niin mitä mies sanoi syyksi ?

[quote author="Vierailija" time="24.04.2013 klo 10:08"]

Loukkaantuisin. Jos ollaan parisuhteessa niin siihen kuuluu myös se ystäville ja sukulaisille esittely sekä juhlapyhien vietto yhdessä. Ja yleensä sitä vaihetta ei tarvitse vuotta odottaa.

[/quote]

Juurikin näin. Tai no, toi vuosi saattaa olla sellainen rajapyykki, riippuen mm. siitä, missä vaiheessa lapset on esitelty yms.

Mutta ei se, että ei halua uusperhettä (eli muuttaa yhteen) tarkoita sitä etteikö se parisuhde voisi olla kuitenkin ihan oikea parisuhde eikä vain jotain hengailua ja paneskelua. Eihän sellaisen suhteen osapuolten lapsiakaan tarvitse esitellä vaan hoidetaan hommat sitten, ku lapset eivät ole paikalla.

Ja munkin mielestä oikeaan parisuhteeseen kuuluu se, että ollaan samanarvoisia, tavataan toisen perhettä, sukua, ystäviä eikä pidetä missään komerossa piilossa, mistä sitten nostetaan esille tarvittaessa.

AP kertoo tuolla aiemmassa ketjussa tilanteesta näin:

"Olen yh, olen tapaillut ihanaa miestä kohta vuoden, miehellä kaksi lasta.  Uusperhettä ei kumpikaan halua, mutta parisuhteen kyllä. Miehellä ja exällään on hyvät välit, ja lasten takia ovat järjestäneet monta asiaa todella loistavasti. (ja tästä ihailen miestä)"

http://www.vauva.fi/keskustelu/3805535/ketju/exat_nyxat_lapset_juhlat

[quote author="Vierailija" time="24.04.2013 klo 10:07"]

Jos suhteessa ollaan sillä perusteella, että SEURUSTELLAAN, EIKÄ KUMPIKAAN HALUA UUSPERHETTÄ, ei ole mitään syytä loukkaantua.

Jos sen sijaan olette yhdessä keskustelleet asiasta, haluatte olla mukana toistenne elämässä, viettää uusperheen arkea ja osallistua myös ex-puolisoita sisältävän ystäväpiirin tapahtumiin, ja silti sinua ei pyydetä mukaan, niin sitten voi loukkaantua.

[/quote]

Ymmärrän näkemyksesi (jo sen ekan ketjun perusteella), mutta edelleen tarkennan, että minä en rinnasta rentoja, ystävien illanviettoja ja uusperheen arkea toisiinsa.

ap

[quote author="Vierailija" time="24.04.2013 klo 10:12"]

AP kertoo tuolla aiemmassa ketjussa tilanteesta näin:

"Olen yh, olen tapaillut ihanaa miestä kohta vuoden, miehellä kaksi lasta.  Uusperhettä ei kumpikaan halua, mutta parisuhteen kyllä. Miehellä ja exällään on hyvät välit, ja lasten takia ovat järjestäneet monta asiaa todella loistavasti. (ja tästä ihailen miestä)"

http://www.vauva.fi/keskustelu/3805535/ketju/exat_nyxat_lapset_juhlat

Parisuhteella mennään, eli omat ystävät voivat pysyä omina, koska perhettä ei kumpikaan halua.

[quote author="Vierailija" time="24.04.2013 klo 10:13"]

Ymmärrän näkemyksesi (jo sen ekan ketjun perusteella), mutta edelleen tarkennan, että minä en rinnasta rentoja, ystävien illanviettoja ja uusperheen arkea toisiinsa.

ap

[/quote]

Minä rinnastan, jos kyseessä on miehen ex-puoliso ja tämän pariskunnan yhteinen ystäväpiiri. Rento illanvietto sinun ja miehesi ja jonkun toisen pariskunnan kanssa on ihan normaalia seurustelumeininkiä. Illanvietto sinun ja miehesi, miehen exän, miehen ja exän yhteisten ystävien, miehen ja exän yhteisten lasten ja sinun lastesi kanssa ON jo PERHEEN arkea, koska siinä on koko perhe mukana. Sitten kun heitetään mukaan vielä kysymys juhlapyhien viettämisestä, on todellakin kyse perheestä, koska perheen kanssa näitä juhlapyhiä vietetään. Jos ette halua pohtia tätä perhe-kysymystä, niin sitten sinun kannattaa olla ihan hissukseen. Jos taas haluat nostaa tämän perhe-kysymyksen pöydälle, niin ihan turha miettiä, onko sinulla oikeus olla närkästynyt - te ette ole vielä edes keskustelleet aiheesta, joten miten voit olla närkästynyt?

[quote author="Vierailija" time="24.04.2013 klo 10:12"]

[quote author="Vierailija" time="24.04.2013 klo 10:08"]

Loukkaantuisin. Jos ollaan parisuhteessa niin siihen kuuluu myös se ystäville ja sukulaisille esittely sekä juhlapyhien vietto yhdessä. Ja yleensä sitä vaihetta ei tarvitse vuotta odottaa.

[/quote]

Juurikin näin. Tai no, toi vuosi saattaa olla sellainen rajapyykki, riippuen mm. siitä, missä vaiheessa lapset on esitelty yms.

Mutta ei se, että ei halua uusperhettä (eli muuttaa yhteen) tarkoita sitä etteikö se parisuhde voisi olla kuitenkin ihan oikea parisuhde eikä vain jotain hengailua ja paneskelua. Eihän sellaisen suhteen osapuolten lapsiakaan tarvitse esitellä vaan hoidetaan hommat sitten, ku lapset eivät ole paikalla.

Ja munkin mielestä oikeaan parisuhteeseen kuuluu se, että ollaan samanarvoisia, tavataan toisen perhettä, sukua, ystäviä eikä pidetä missään komerossa piilossa, mistä sitten nostetaan esille tarvittaessa.

[/quote]

Kyllä molemmat haluavat parisuhteen, mutta yhteenmuutosta ei kumpikaan haaveile. Emme edes yökyläile lasten ollessa paikalla ja hyvä näin. Mielestäni voimme silti olla ihan "oikeassa" parisuhteessa, elämättä sitä perhe-arkea yhdessä. Ehkä juuri pelkään tuota, että olenko minä vain siellä "komerossa".

Miehen ero oli raskas ja vaikea, siksi en halua "ahdistella" häntä liikaa enkä liian aikaisin. Tähän asti kaikki on mennyt ihan ok, ja nyt mietin onko oikea aika ottaa asia puheeksi. Kiitos vastauksista!

ap

[quote author="Vierailija" time="24.04.2013 klo 10:18"]

Kyllä molemmat haluavat parisuhteen, mutta yhteenmuutosta ei kumpikaan haaveile. Emme edes yökyläile lasten ollessa paikalla ja hyvä näin. Mielestäni voimme silti olla ihan "oikeassa" parisuhteessa, elämättä sitä perhe-arkea yhdessä. Ehkä juuri pelkään tuota, että olenko minä vain siellä "komerossa".
ap

[/quote]

Parisuhde = kaksi aikuista

Perhe = aikuiset ja lapset, muu suku

Kumpaa haluat?

Tuntuu selvästi siltä, että miehesi haluaa pitää seurustelunsa ja muun elämänsä toisistaan erillään. Sehän on ihan ok silloin, jos suhteen molemmat osapuolet ovat samaa mieltä. Sinä kuitenkin ilmeisesti haluat kiinteämpää sitoutumista kuin mies. Keskinäisen keskustelun paikka siis - emme me ulkopuoliset voi tätä asiaa ratkaista.

Oho :-o

En mä kyllä ole mieltänyt miestäni ja mua perheeksi ennen yhteenmuuttoa vaikka olikin tavattu molemmin puolin lapsia, aikuisia, vanhempia, sisaruksia, ystäviä...

Parisuhteessa on kaksi aikuista, mutta jos aikuisilla on lapsia, kuuluvat nämä ns. pakettiin.

Perhe on sitten mielestäni jotain, joka asuu yhdessä tai on muuten selkeästi miellettävissä perheeksi (tilanteet, joissa toinen vanhemmista esim. asuu työn takia muualla tms)

Loukkaantuisin. Jos ollaan parisuhteessa niin siihen kuuluu myös se ystäville ja sukulaisille esittely sekä juhlapyhien vietto yhdessä. Ja yleensä sitä vaihetta ei tarvitse vuotta odottaa.

[/quote]

Juurikin näin. Tai no, toi vuosi saattaa olla sellainen rajapyykki, riippuen mm. siitä, missä vaiheessa lapset on esitelty yms.

Mutta ei se, että ei halua uusperhettä (eli muuttaa yhteen) tarkoita sitä etteikö se parisuhde voisi olla kuitenkin ihan oikea parisuhde eikä vain jotain hengailua ja paneskelua. Eihän sellaisen suhteen osapuolten lapsiakaan tarvitse esitellä vaan hoidetaan hommat sitten, ku lapset eivät ole paikalla.

Ja munkin mielestä oikeaan parisuhteeseen kuuluu se, että ollaan samanarvoisia, tavataan toisen perhettä, sukua, ystäviä eikä pidetä missään komerossa piilossa, mistä sitten nostetaan esille tarvittaessa.

[

Kyllä molemmat haluavat parisuhteen, mutta yhteenmuutosta ei kumpikaan haaveile. Emme edes yökyläile lasten ollessa paikalla ja hyvä näin. Mielestäni voimme silti olla ihan "oikeassa" parisuhteessa, elämättä sitä perhe-arkea yhdessä. Ehkä juuri pelkään tuota, että olenko minä vain siellä "komerossa".

Miehen ero oli raskas ja vaikea, siksi en halua "ahdistella" häntä liikaa enkä liian aikaisin. Tähän asti kaikki on mennyt ihan ok, ja nyt mietin onko oikea aika ottaa asia puheeksi. Kiitos vastauksista!

ap

Ette näköjään Halua, että lapset on mukana "suhteessa". Seurustelukumppanisi on kyllä oikeassa! Jollei edes seurustelukumppanisi/sinä vietä öitä toistenne tykönä, kun lapset paikalla, olette kyllä aika vieraita lapsille. Miksi vieraat lapset(sinun lapset) pitäisi viedä seurustelukumppanin ystävien juhliin, kunnette halua että lapset tutustuu edes Teihin?

Jos sinulla ja miehelläsi on parisuhde, niin etköhän sinä voi lähteä ystäväiltaa viettämään ilman lapsia. Vai liittyykö asiaan sittenkin jotain rasitteita, esim. ex-puolison ja/tai tämän ystävien vastustusta sinua kohtaan? Älä ainakaan sotke lapsia mukaan aikuisten seurustelukuviion, ennen kuin olette asiasta kunnolla sopineet.

[quote author="Vierailija" time="24.04.2013 klo 10:18"]

[quote author="Vierailija" time="24.04.2013 klo 10:12"]

[quote author="Vierailija" time="24.04.2013 klo 10:08"]

Loukkaantuisin. Jos ollaan parisuhteessa niin siihen kuuluu myös se ystäville ja sukulaisille esittely sekä juhlapyhien vietto yhdessä. Ja yleensä sitä vaihetta ei tarvitse vuotta odottaa.

[/quote]

Juurikin näin. Tai no, toi vuosi saattaa olla sellainen rajapyykki, riippuen mm. siitä, missä vaiheessa lapset on esitelty yms.

Mutta ei se, että ei halua uusperhettä (eli muuttaa yhteen) tarkoita sitä etteikö se parisuhde voisi olla kuitenkin ihan oikea parisuhde eikä vain jotain hengailua ja paneskelua. Eihän sellaisen suhteen osapuolten lapsiakaan tarvitse esitellä vaan hoidetaan hommat sitten, ku lapset eivät ole paikalla.

Ja munkin mielestä oikeaan parisuhteeseen kuuluu se, että ollaan samanarvoisia, tavataan toisen perhettä, sukua, ystäviä eikä pidetä missään komerossa piilossa, mistä sitten nostetaan esille tarvittaessa.

[/quote]

Kyllä molemmat haluavat parisuhteen, mutta yhteenmuutosta ei kumpikaan haaveile. Emme edes yökyläile lasten ollessa paikalla ja hyvä näin. Mielestäni voimme silti olla ihan "oikeassa" parisuhteessa, elämättä sitä perhe-arkea yhdessä. Ehkä juuri pelkään tuota, että olenko minä vain siellä "komerossa".

Miehen ero oli raskas ja vaikea, siksi en halua "ahdistella" häntä liikaa enkä liian aikaisin. Tähän asti kaikki on mennyt ihan ok, ja nyt mietin onko oikea aika ottaa asia puheeksi. Kiitos vastauksista!

ap

[/quote]

Eli ymmärränkö oikein; olette keskustelleet asiasta ja ette kumpikaan halua (vielä) perustaa perhettä yhdessä, haluatte vain seurustella? Silloin ehkä kannattaa keskustella näistä juhlapyhä ja kaverien kanssa illanvietto asioista. Kannattaa luoda yhteiset pelisäännöt ja lähteä siltä pohjalta rakentamaan sitä seurustelua sellaiseksi, että se teitä molempia miellyttää.

Vaikea tilanne kuitenkin ja ymmärrän jos loukkaannut kun sinua ei kutsuta mukaan. Ehkä sinulla ja miesystävälläsi on erilaiset käsitykset teidän suhteestanne. Ehkä hän sanoessaan, ettei halua perhettä, tarkoittaakin, ettei halua vakavaa suhdetta kanssasi ja ettei halua siksi sinua mukaan mihinkään illanviettoihin tai juhlapyhiä viettämään, ei siis halua sinua virallisesti kumppanikseen. Oletteko keskustelleet aiheesta ihan oikeilla nimillä? Itse kuitenkin olen sitä mieltä, että parisuhde on virallinen suhde ja askel kohti perhe-elämää. Kenties teidän suhteenne on vain kevyt tapailusuhde miehen mielestä?

Vaikea näin ulkopuolisena ja pelkkien viestiketjujen perusteella mitään varmaa sanoa ja tämä on kaikki vain puhdasta spekulointia.

#6

[/quote]

Ette näköjään Halua, että lapset on mukana "suhteessa". Seurustelukumppanisi on kyllä oikeassa! Jollei edes seurustelukumppanisi/sinä vietä öitä toistenne tykönä, kun lapset paikalla, olette kyllä aika vieraita lapsille. Miksi vieraat lapset(sinun lapset) pitäisi viedä seurustelukumppanin ystävien juhliin, kunnette halua että lapset tutustuu edes Teihin?

[/quote]

Hauskaa, miten on niin erilaisia näkemyseroja näistä asioista. Itse miellän, että illanvietot lasten kanssa ovat se "kevyempi" vaihtoehto, juurikin sitä lapsiin tutustumista, kuten myös yhteiset pulkkailureissut, puistoretket ynnä muut. Mun näkökulmasta se toisen luona yökyläily ja samassa aamiaispöydässä lasten kanssa istuminen on jo tosi iso juttu kaikille.

Voihan olla, että miehesi ystävätkin ovat ottaneet eron raskaasti, eivätkä ole valmiit vielä tapaamaan sinua? Ehkä takana monien vuosin ystävyys ja miesystäväsi ex kuulunut oleellisena osana tähän porukkaan. Siinä on kuule sulattelemista ystävilläkin.

Hyvä ystäväpariskuntamme erosi hiljattain. Ero tuli meille yllätyksenä. Eroa halusi vain toinen osapuoli. Turhaa lie sanoa, että sympatiat ovat täysin tämän jätetyn puolella. Toinen sitten viettää raikulielämää samalla kun toinen keräilee elämänsä sirpaleita kokoon. Kyllä tässä on joutunut tutkiskelemaan omia tunteitaan ja suhtautumistaan monta kertaa. Monet itkutkin on tullut itkettyä. En tiedä mitn jatkossa hoidetaan illanvietot yms.