Toisesta ketjusta mieleen: Millainen vanhempi päättää lastensa kavereista?

[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 22:43"]

järkevä ja kaukaa viisas

[/quote]

Vanhemman käsitys lapsen kaverista ei välttämättä tosiaankaan osu nappiin. Esim. mun yhden kaverin äiti päätti, etten ole sopivaa seuraa hänen lapselleen luettuaan tyttärensä päiväkirjan, jossa tyttö kertoi mm. myymälävarkauksistaan. Äiti oletti, että mä oon ollut jotenkin mukana varastelemassa (ja syy on jotenkin mun), tosiasiassa mä en koskaan halunnut mennä mihinkään kauppaan tämän kaverin kanssa, koska pelkäsin, että joudun itsekin kuseen tämän kaverin varastelujen takia.

Yhden toisen kaverin isän mielestä parempi kaveri hänen tyttärelleen oli ehdottomasti eräs voimistelua ja muita urheilulajeja harrastava tyttö, joka sattui kuitenkin olemaan myös luokkamme pahin manipuloitsija ja koulukiusaaja.

Että näin.

Mä en puutu, kunhan eivät tee ilkivaltaa/ole rötöstelijöitä. Mutta slaa toivon, että lapset eksyisivät urheilullisten ja aktiivisten seuraan.

*tuntuu

Narsisti? Lapsella on mielestäni oikeus valita ihan itse omat ystävänsä, poislukien tietenkin aivan oikeasti haitallinen seura, kuten esim. jotkut näpistelevät tai vaikkapa ilkivaltaa tekevät tapaukset tai kiusaajat, joiden seurassa lapsi olisi tavallaan sosiaalisesti painostettu kiusaamaan itsekin mukana.

järkevä ja kaukaa viisas

Tämä on oikeasti aika kinkkinen juttu, koska Suomessa lapset kyllä yleensä itse tutustuu toisiinsa ja kaveruudet ei ole vain sitä että vanhemmat kuljettaa lapset toistensa luo kyläilemään. Mielelläni minä kyllä vaikuttaisin siihen kenen kanssa lapsi kaveeraa, mutta käytännössä tuo on aika mahdotonta.