Miten toimia pass-aggr. ihmisten kanssa?
Jostain kumman syystä minulla on hirveästi kokemusta passiivis-aggressiivisesta käytöksestä. Esimerkkejä:
Kaverini soittelee baarista ja kinuaa minua sinne. Lähden mielelläni. Käyn suihkussa, vedän meikit naamaan, juoksen bussiin, tilaan ison tuopin ja kun olemme istuneet baarissa puoli tuntia, kaverini sanoo, että täytyy lähteä kun on aamulla aikainen herätys. Kiva. Ei sitten aikasemmin voinut kertoa.
Työkaverini jättää kertomatta minulle työhön liittyviä asioita tai tahallaan kertoo ne niin hiljaisella äänellä etten kuule. Jos meillä on kokous, niin joudun tinkaamaan häneltä, että missä huoneessa se kokous on, milloin, kauanko se kestää. Hän ei oma-aloitteisesti suostu kertomaan mitään mistä olisi työnteon kannalta hyötyä.
Eräs tuttuni on vähän väliä kipeä. Tai ei oikeastaan kipeä vaan "tuntuu ihan siltä kuin just olis flunssa tulossa" ja harvoin nämä hänen etiäisflunssansa kehittyvät flunssaksi. Aivan erityisesti hän tulossa kipeäksi juuri silloin kun meidän vastavuoroisuusperiaatteen mukaan pitäisi mennä jonnekin minne minä haluan mennä. Samoin jostain kumman syystä paikat joihin minä haluaisin mennä ovat hänelle vaarallisia. Toimintaelokuviin ei voi mennä koska musiikki on liian kovalla. Merenrantaan ei voi mennä kävelylle kun tuuli sattuu korviin. Terassille ei voi mennä kun siellä on tupakansavua. Jne.
Kolmas tuttuni kutsui minut illalliselle muitten ystäviensä kanssa. Ruokana oli lohta maitopohjaisessa kastikeessa. Minulla on sekä laktoosi-intoleranssi että kala-allergia. Hän tietää sen.
Näiden ihmisten käytös on niin säännönmukaista ja ennustettavaa, että voin varmuudella sanoa ettei kyse ole sattumasta, unohtelusta tai hetkellisistä mielenhäiriöistä vaan passiivis-aggressiivisuudesta. En tiedä mitä tekisin. Olen yrittänyt olla ymmärtäväinen. En suutu kritiikistä. Kuuntelen ja tuen. Ilmaisen omat mielipiteeni ja olen valmis muuttamaan käsityksiäni jos huomaan olevani väärässä. Olen ottanut ongelman puheeksi. Mikään ei auta. He luistavat pois vakavasta keskustelusta kuin saippuat.
Tilanne kehittyy koko ajan pahemmaksi koska minua ärsyttää heidän käytöksensä ja pidän heitä koko ajan lapsellisempina ja vittumaisempina ihmisinä ja inhoni heitä kohtaan kasvaa minkä he varmaan huomaavat ja se taas luultavasti johtaa vielä enemmän siihen, että mitään keskusteluyhteyttä ei synny koska he pelkäävät, että suutun. Niissä tapauksissa joissa minulta on lopulta mennyt hermot ja olen antanut palautetta oikein tuutin täydeltä, olen saanut kuulla miten epäkohtelias olen ja minun pitäisi mennä itseeni ja pyytää anteeksi.
Voisin tietysti jättää nämä ihmiset omaan arvoonsa mutta kun jossain tapauksessa se rajanveto on hankalaa. Olemme (toistaiseksi) lapsettomia ja siihen on biologinen syy. Sitten eräs tuttava joka tapaamisessa oikein korostetusti jauhaa siitä miten ihania lapset ovat ja blaa blaa. Tietääkö hän meidän ongelmistamme ja haluaa loukata vai luuleeko hän, että olemme vapaaehtoisesti lapsettomia? Vai yrittääkö hän tökerösti udella miksi meillä ei ole lapsia? Ei sitä voi kysyä paljastamatta meidän ongelmaamme ja sitä taas en halua alkaa selostamaan jollekin vitun puolitutulle. Vittu.
Onko ihmiset hölmöjä vai kusipäitä? Hölmöihin mutta hyväntahtoisiin voisin suhtautua kärsivällisesti mutta kusipäihin en. Ja jos he ovat kusipäitä, niin sitten asialle ei voi edes tehdä mitään. Tuhlaan vain aikaani ja energiaani miettimällä asiaa tai sitä miten kissan voisi nostaa pöydälle.
Kommentit (16)
Passiivisaggressiiviset voivat olla tosi energia syöppöjä, ja valitettavasti herättävät aggressiota (mikä tarkoituskin, koska silloinhan henkilön projektio onnistui). Aina myöhässä, peruttuja sovittuja juttuja ja kutsuja ilman perusteita, "Hyvyyden kaapuun" kätkeytynyttä latistamista, tavoista piittamattomuutta jne. Tämä henkilö paljastui lopullisesti kun kertoi soveltuvuustestin tulokset, eipä silti auttamisammattiin meni kiertokautta.
Hiljainen ja vetäytyvä joutuu usein tälläisen uhriksi. Opetellaan sanomaan ei ja kulkemaan pää pystyssä.
Aika törkeältä tuntuu. Varsinkin tuo, että ystäväsi kutsui kylään ja teki sinulle sopimatonta ruokaa. Eihän ole todellakaan sinun vikasi, että sinulla on allergia ja intoleranssi. Tuo ensimmäinen baari-esimerkki voisi sen sijaan selittyä sillä, että kaverisi innostus lopahti sillä välin, kun joutui odottamaan, että käyt suihkussa ja laittaudut. Olisi toki ollut reilua sanoa etukäteen, että tule nopeasti, koska hänellä ei ole koko iltaa aikaa.
Olen pohtinut samoja asioita, koska minäkin olen törmännyt passiivis-aggressiiviseen käytökseen. Olen törmännyt ystäväpiirissäni esim. siihen, että valitetaan "huonoista" (yli 3000 €:n) palkoista seurassani, vaikka itse olen akateeminen työtön, enkä ole koskaan saanut sellaisia palkkoja kuin ystäväni. Se taitaa kuulua aika yleisesti suomalaiseen kulttuuriin, että asioista ei puhuta eikä negatiivisia tunteita osoiteta suoraan, vaan mieluummin piilovittuillaan. Itse olen aika suorasanainen, mutta kärsivällinen, kiltti ja kohtelias. Välillä palaa hermot näihin passiivis-aggressiivisiin ihmisiin ja silloin sanon suoraan. Siitä he saavat hyvän syyn loukkaantua ja etääntyä. Kunpa asioista voisi puhua suoraan ja avoimesti, myös niistä negatiivisista tunteista! Se olisi reilumpaa kaikkia kohtaan.
Oletko koskaan ap pohtinut, miksi sulla on tuttavapiirissä useita samanlaisia ihmisiä? En tunnista omasta tuttavapiiristäni ainoatakaan tuolla tapaa käyttäytyvää.
AP:n viesti kertookin kaiken olennaisen... Tulee mieleen yksi työkaveri jolla on käynyt ihan yhtä huono tuuri kaikkien ihmisten suhteen. Vaatii koko ajan erityiskohtelua ja allergioidensa, omien menojensa ja mieltymystensä huomiointia. Siinä vaiheessa kun on vääntänyt sitä lakto-ovo-vegetaarista ruokaa hänelle ja kaikille muillekin vieraille, muistaa loukkaantua siitä että ei muistettu mistä juustolajikkeesta hän ei pidä.
Enhän vaadi mitään erityiskohtelua. Kaverini olisi voinut kertoa etukäteen mitä on ruokana jotta olisin voinut varata omat eväät tai jättää menemättä. Ymmärrän senkin jos kerran unohtaa toisten allergiat mutta kuten sanoin sitä tapahtuu niin säännönmukaisesti ettei kyseessä ole vahinko. Miksi vedit herneet nenään?
En keksi mitään syytä miksi tuttava piirissäni on näin paljon tälläisiä ihmisiä. Jos se johtuisi minusta, niin voisin tehdä asialle jotain. Millaisia te olette jotka ette ole kohdanneet vittumaisia ihmisiä?
3, kuulostaa niin tutulta. Ne piikittelyt on niin ovelasti siellä ettei niihin voi edes vastata aina mitään.
Niin, pohdin tässä vain, onko kyse siitä, että minä en tunnista tuttavissani samanlaista käytöstä eli olen sille jotenkin sokea, vai unohdanko sen saman tien olankohautuksen jälkeen, sillä en todellakaan ole törmännyt vastaavaan. Tai no nyt kun oikein tarkasti mietin, niin yhden tämäntyyppisen ihmisen hoksaan. Vai onko kyse siitä, että ap:lla on tosi laaja tuttavapiiri, tai hän on jotenkin herkkä ihminen ja jää vatvomaan näitä kuviteltuja tai todellisia loukkauksia? Vai onko hän niin sensitiivinen, että tajuaa tuollaiset tilanteet paremmin kuin vaikka minä? Vai onko hän mahdollisesti kerännyt ympärilleen tuollaisia ihmisiä tiedostamattaan? Tai onko hän sellaisessa työssä, jossa tuontyyppisesti toimivat persoonat ovat jotenkin yliedustettuina?
En ole vetänyt mitään herneitä nenään enkä syytä ap:ta mistään, ihan vain pohdiskelen. Itse huomasin parikymppisenä, että kerään ympärilleni tosi kontrolloivia ihmisiä, jotka sitten aiheuttavat pahaa oloa ja ahdistusta.Olen oppinut sittemmin hakeutumaan sellaisten ihmisten seuraan, jotka eivät lisää pahaa oloani.
4
Musta tuo ei kuulosta varsinaisesti passiivis-aggressiiviselta vaan lähinnä vain kusipäiseltä käytökseltä. Eiväthän nuo ihmiset ole passiivisia vaan aktiivisia.
Passiivis-aggressiivisenä käytöksenä pitäisin vaikka sitä jos ystäväsi ei koskaan kutsuisi sinua kylään ja sitten haukkuisi sinua muille siitä ettet koskaan käy kylässä.
4, oikeastaan aloin huomata tämän käytöksen vasta sitten kun kaverustuin erään todella ikävän ihmisen kanssa. Jouduin miettimään paljon hänen käytöstään. Hän ei kohdellut ainoastaan minua huonosti vaan kaikkia muitakin hänen ympärillään. Aluksi olin aivan pöllämystynyt. Että mitä minä nyt olen tehnyt, olenko loukannut jotenkin, onko tässä joku rasismin tapainen ennakkoluulo takana mutta ei. En keksinyt mitään järkevää syytä. Varsinkin kun muut ihmiset hänen ympärillään olivat luonteeltaan aivan erilaisia kuin minä joten se ei voinut johtua mistään henkilökohtaisista antipatioista. Siitä lähtien olen alkanut kiinnittää huomioni tälläiseen käytökseen ja se on uskomattoman yleistä.
Toisaalta olen tyypillisellä kilttien tyttöjen alalla jossa arvostetaan hillittyä käytöstä. Että ehkä sekin vaikuttaa.
En kuitenkaan pidä mahdottomana, että oma käytökseni jotenkin nostaisi ihmisissä pintaan aggression mutta mikä siinä tarkalleen on se juttu, en tiedä. Minkälainen käytös teissä herättää aggression?
Ap, miksi edes yrität? Jos olet nostanut kissan pöydälle ja vaatinut selitystä ja muutosta, eikä mitään ole tapahtunut, jätä moiset kaverit. Tiedän, ei ole kivaa, mutta onko tuollainen vitutuskaan kivaa?
Itselleni ei ole osunut kohdalle ketään passiivis-aggressiivista. Sen sijaan toki ihmisiä, jotka ovat satunnaisesti huonomuistisia ja ajattelemattomia. Veikkaan, että sinunkin listaamistasi "kuolemansynneistä" osa ei ole ollut sinua kohtaan suunnattuja vittuiluja ja vihanilmauksia, vaan ihan vaan erehtyväisen ihmisen mokia. On ollut mielessä jotakin muutakin, ja on unohtunut, että yksi monista vieraista ei voikaan syödä kalaa (maitohan saattoi olla laktoositonta...).
Joten voipi olla, että sinäkin hiukan ylireagoit ja -tulkitset, mutta oikeasti: jos ystävyyssuhde johonkuhun tuottaa enemmän mielipahaa kuin -hyvää, miksi jatkaa sitä?
10, olet aivan oikeassa. Ei tästä mitään tule. Mutta entäs jos vika sittenkin on minussa?
Siis tottakai jotkut mokat ovat aivan rehellisiä unohduksia mutta varma telli on se, että kaverini ei sano "OMG! Unohdin allergiasi. Olen tosi pahoillani!" vaan "Jaa. No ei oo mun ongelma".
Jos "vika" on ap sinussa, se voi olla sitä periaatteessa kolmella eri tavalla. Joko keräät vittumaista hovia ympärillesi tiedostamatta (ja sillä tapaa vahvistat jotain käsitystä ihmiskunnasta tai itsestäsi ja toistat jotain lapsuuden traumaa) tai sitten herätät ihmisissä jotain sellaisia tunteita jotka saavat heidän ilkeytensä ja ehkä kostamishalunsa heräämään. Kolmas vaihtoehto on, että ylitulkitset ja annat tapahtumille merkityksiä, joita niillä ei tosiasiallisesti ole.
Kympin neuvo on hyvä, älä hengaa sellaisten ihmisten kanssa, joista et tykkää ja joiden koet loukkaavan sinua. Jos kokemuksesi toistuvat samankaltaisena jatkuvasti uusienkin ihmisten kanssa, voi olla syytä kurkata peiliin ja olla rehellinen itselleen.
Suurin osa ihmisistä on juurikin erehtyväisiä, ajattelemattomia ja unohtelevia, keskittyneet omiin asioihinsa ja toisten ihmisten murheiden suhteen välinpitämättömiä.
4
4, tutustun kauhean helposti uusiin ihmisiin ja sitten vasta kun olen jo kaverustunut, huomaan, että ei vitsit, en pidä tuosta ihmisestä mitenkään erityisesti. Joten väkisinkin kaveripiiriini päätyy ihmisiä joiden kanssa ei vaan kemiat kohtaa. Toisaalta sitten taas voi olla, että tämä uusi kaverini aistii etten pidä hänestä, olen pinnallisen kohtelias, ystävällinen mutta etäinen mikä herättää aggression. Nyt herää kysymys miten pääsen eroon ihmisistä joista en erityisemmin pidä mutta joihin olen ehtinyt jo tutustua. Sanonko, että "Painu nyt jo vittuun siitä"?
Tuosta, että ihmiset keskittyvät omiin murheisiinsa...siis en usko, että kukaan tahallaan käyttäytyy vittumaisesti mutta luulen, että ehkä ne tunteet puskee sieltä alitajunnasta ja vaikuttaa käytökseen.
[quote author="Vierailija" time="06.05.2013 klo 20:33"]
Jos "vika" on ap sinussa, se voi olla sitä periaatteessa kolmella eri tavalla. sitten herätät ihmisissä jotain sellaisia tunteita jotka saavat heidän ilkeytensä ja ehkä kostamishalunsa heräämään.
[/quote]
Minä olen törmännyt tällaiseen ja olen usein miettinyt mikä minussa laukaisee tämän. Olen hiljainen ja vetäytyvä, onko se syynä vai mikä? Näin ohiksena kyselen.
[quote author="Vierailija" time="06.05.2013 klo 21:24"]
[quote author="Vierailija" time="06.05.2013 klo 20:33"]
Jos "vika" on ap sinussa, se voi olla sitä periaatteessa kolmella eri tavalla. sitten herätät ihmisissä jotain sellaisia tunteita jotka saavat heidän ilkeytensä ja ehkä kostamishalunsa heräämään.
[/quote]
Minä olen törmännyt tällaiseen ja olen usein miettinyt mikä minussa laukaisee tämän. Olen hiljainen ja vetäytyvä, onko se syynä vai mikä? Näin ohiksena kyselen.
[/quote]
Lisään vielä, että tämä ollut ongelmani ihan lapsesta lähtien. Sukulaiseni sorsivat minua, siitä tämä alkoi,sitten ikätoverit jne. Olen siis tuo14.
Nosto.