Vauva tulossa ja ero tulossa
Tuttavani odottaa vauvaa rv 20. Nyt hän kuitenkin haluaa eron miehestään. Mitään erikoista riitaa kai ei ole, mutta hän haluaa eron miehestään. Onko tässä jutussa järkeä ollenkaan. Kukaan ei oikein tiedä, mitä tehdä? Molemmat yli 40v ja lapsi molemmille ensimmäinen. Lasta myös odotettiin kauan ja käytiin hoidoissakin.
Olen pahoillani miehen puolesta, sillä hänkin lasta haluaa ja on ollut osallisena yrityksessä ja odotuksessa. Miten voisi vaimoon vaikuttaa, että hän yrittäisi yhdessä vielä? Ja jos ei onnistu, mitkä ovat miehen oikedet lapseen?
Apua!!
Kommentit (10)
Meillä on kaksi lasta ja molempien raskauksien aikana olen ollut eroamassa miehestäni. Minulla menee jotenkin hormoonit niin sekaisin, että saan raivareita ja keksin mielessäni paisutella pikkujuttuja tosi isoiksi ja yhtäkkiä miehessä on ihan hirveästi vikaa, vaikkei todellisuudessa ole yhtään mitään vialla. Ja suhde oli huono ja vaikka mitä muuta. Silloin ne tuntui ihan oikeilta tunteilta, vaikka jälkeenpäin ajateltuna ei mitään järkeä. Onneksi toisen kohdalla molemmat osasi jo suhtautua siihen sekoiluun välittämättä. :)
Minä pyytäisin ystävää odottamaan vauvan syntymään ja tekevän sitten päätöksen jos vielä tuntuu samalta. Minulla ainakin tilanne korjaantunut heti synnytyksen jälkeen normaaliksi. Raskaana ollessa ei välttämättä ajattele kovin fiksusti asioita.
Muija halus vaan lapsen, äijä oli vain siittäjä. Surullista :(
No ei kai.Mun tietojeni mukaan exän ja hänen uuden vaimon odotus etenee hyvin.On loppusuoralla.Ikäeroa on yli 10 vuotta.Ovat menossa kesällä naimisiin.
Heittääköhän hormoonit häränpyllyä?
No miehen oikeudet voi käydä selvittämässä samantien lastenvalvojalla, kun lapsi syntyy. Kannattaa pysyä mahdollisimman hyvissä väleissä ja lupautua auttamaan ja olemaan läsnä mahdollisimmman paljon lapsen synnyttyä. Siitä sitten pikkuhiljaa lapsen kasvaessa voi isä ottaa lasta luokseen ja viettää pidempiä aikoja lapsen kanssa kahdestaan (tietenkin sitä voi tehdä jo ihan vauva aikana, jos tiivis yhdessäolo ei haittaa kumpaakaan). Valitettavaa lapsen kannalta, että perhe rikkoontuu jo ennen hänen syntymäänsä ja toinen vanhemmista saattaa jäädä etäisemmäksi. Toisaalta ehkä on parempi erota heti, kuin vasta joidenkin vuosien päästä, kun ei vaan enää kestetä toisiaan. Uskoisin sen olevan rankempaa lapselle.
Ulkopuolisenahan on ihan turha arvuutella eron syitä. Ne voivat olla vaikka mitä mitä ei vain ulkopuoliselle ole näytetty. On ns. ollut kulissit kunnossa.
Komppaan ekaa vastaajaa, isän oikeudet ovat helppo selvittää, ja jos isä tosiaan haluaa olla mukana lapsen elämässä, kannattaa todellakin pitää ne välit hyvin asiallisina ja auttaa, eipähän tule naiselle hinkua omia lasta.
Noin se toimii hyvin, jos kerran riitoja ei taustalla ole, siitähän et varmuudella mitään edes tiedä, kun et ole kumpikaan vauvan vanhemmista.