18-vuotiaalla rintasyöpä?
Moi
Huomasin eilen kun olin menossa saunaan että oikeanpuolimmaisen rintani yläpuolella on kova patti. Se on aika suuri kokoinen, isompi kuin peukaloni pää ja kova. Huolestuin. Olen nyprännyt sitä nyt sen verran paljon, että se on ehkä vähän ärtynyt siitä ja mennyt myöskin kipeäksi. Yritän nyt lopettaa nypräyksen ja antaa sen olla rauhassa. Mietin sitten että onko se luu, syöpäkasvain vai mikä... Tutkin myös toista rintaani ja löysin sieltä hiukan samanlaisen kovan kohdan, sellaisen patin, mutta siinä ei tuntunut kipua, eikä se ollut turvoksissa niin kuin tuo oikeanpuolimmainen, mutta se oikeanpuolimmainen ehkä meni sellaiseksi juurikin sen takia kun olen rämplännyt sitä...
Minulla on paljon henkistä ahdistusta ja masennusta. Ylipainoa myöskin lievästi ja kuukautiseni alkoivat tosi nuorena n.10v. Yritän syödä terveellisesti ja liikkua joka päivä. En käytä alkoholia tai tupakoi.
Suvussani ei myöskään tietääkseni esiinny hirveästi syöpätapauksia ja äidilläni ei ole ollut rintasyöpää, eikä kai kummallakaan mummolla. Sisaruksista en voi mitään sanoa, koska niitä ei ole.
Onko minulla rintasyöpä? Täytyykö huolestua? Täytyykö mennä lääkäriin?
Kommentit (16)
Oikein hyvää jatkoa sulle, AP!
t. 9
Luin muuten nyt tuosta linkittämästäsi jutusta noita asioita ja siinä sanottiin et 25v ylöspäin lähtee vasta se riski-ikä tällä syöpätyypillä ja harvemmin sitä alle sen ikäsillä todetaan ja juuri kun olen täyttänyt 18, niin mullahan on 7 vuotta melkeen vielä tuohonkin ikään ! Ellen ole sitten vanhentunut nopeammin mitä mun olisi pitänyt ja kroppani on jo tässä iässä kaks vitosen tasolla, tuskin, koska ei ainakaan ulkoa päin näytä siltä että olisin nopeammin vanhenevaa tyyppiä sillein...
Joskus minua luullaan ikäistäni nuoremmaksi, toisinaan vanhemmaksi, mutta eiköhän tuo oo ihan perus.
Ainut mikä tässä kovemmin painaa, niin se, kun murrosikäni ja rintojeni kehitys on alkanut tosi nuorena. Tuossahan sanotaan että se voi olla yks riskitekijä ja uskon että mulla pitäisi ylipainoa olla enemmän kun kilo, jotta sillä ylipainolla olisi tosiaan merkitystä ja kun ei ole tosiaan sitä alkoholiakaan tai tupakkaa käytössä, eli elän äärimmäisen terveellisesti. Niin ihan älytöntä. Hormoonitoiminnasta en tiedä, voi olla jotain häiriötä, kun kuukautiset menee välillä vähän prinkkalaa... pitäisi selvittää. Lapsettomuuksista ja imetyksistä sun muista en vielä tiedä, mutta ei ne pitäisi mun ikäiselle vielä edes ajankohtaisia asioita olla joten sivuutan sitten ne.
Mutta ehkä tuohon sivuun on enemmän uskominen kun wikipediaan, wikissä sanottiin että riski-ikä lähtee vasta 30v+. Mutta joo.
Toivon myös hyvää jatkoa sulle ja että syöpäsi ei uusiudu enää koskaan! :)
Rintasyöpä ei katso ikää, joten kannattaa käydä tarkistuttamassa ultrassa ainakin nuo patit, niin sinun ei tarvitse miettiä asiaa. Yleensä patit ovat onneksi muuta kuin syöpää!
Toivottavasti ei ole rintasyöpää! Ja se patti voi siis olla myös jotain ihan harmitonta. Joka vuosi Suomessa sairastuu muutama suunnilleen ikäisesi rintasyöpään, joten kannatta varata aika heti huomenna ja vaatia kunnon tutkimukset. Tsemppiä!
T. Tuplasti vanhempi rintsari
Kipu ei yleensä liity syöpään. Onko patti alustassa kiinni vai voitko liikuttaa sitä?
Mene kuitenkin lääkärille mahdollisimman pian, sillä se selviää.
Googlaa mastopatia, voisiko olla sitä?
Ehdottomasti menisin näyttämään pattia lääkärille niin ei tarvitse arvuutella ja miettiä. Epätietoistuus on pahinta!
Tietysti kannattaa mennä lääkäriin. Nuorellekin voi tulla rintasyöpä. Ei se kovin yleistä ole, mutta silti mäkin tiedän kaksi tapausta, joissa vähän päälle parikymppinen nainen on kuollut rintasyöpään.
Käy lääkärissä. Voi olla mitä vaan eikä tartte sitten miettiä :)
Eikö rintasyöpä ole yleensä vanhempien naisten tauti? Mitkä on riskiiät?
Ja ei se patti minusta mikään kovin liikkuva ollut, että aika lailla tasa kova...
Ei huvittaisi kertoa vanhemmille tai mennä lääkäriin.
Ei sillä ole mitään väliä, mitkä ovat riski-iät. Sun kohdallasi kyse ei ole todennäköisyyksistä, vaan binäärisyydestä: Sulla joko on se tai sitten ei. "Ei huvittaisi mennä lääkäriin" on ehkä huonoin mahdollinen argumentti tässä kohdassa.
terveisin rintasyöpäpotilas viime vuodelta, jonka kohdalla syöpä ei vaikuttanut edes tutkimuksien jälkeen todennäköiseltä.
P.S.
Nuorilla tauti on usein ärhäkämpi ja leviää nopeammin, sillä kaikki solut jakautuvat nuoressa kehossa nopeammin. Siksikin lääkäriin pitää mennä ihan heti.
t. 9
iAi riski-iillä ei ole mitään merkitystä?
No kyllä minusta on.
Tuskin tässä tarvitsee mitään hengenhätää kuitenkaan pitää, voihan toi olla jotain muutakin ja katsoa esim viikon verran että painuuko se pois?
Parilla ikäiselläni on ollut patteja, toisella se taisi olla joku vaivaton rasvapatti ja toisella sitten sellanen, josta saattaa kehittyä joskus syöpä ja sitä täytyy sen takia vuosittain seurata. Hänen mummollaan oli myöskin ollut rintasyöpä, niin se selittänee aika paljon.
Ei kyllä jaksaisi enää hevonpaskan vertaa sairastua tässä vaiheessa syöpään... Ollu muutenkin vaikeeta ja tuntuu että elämä on just vasta järjestymässä ja kotoakin muutto edessä. Jos minä kuolen, niin fuck that. Sittempähän kuolen. Monesti olenkin rukoillut sitä, koska on tuntunut etten jaksa enää elää vaikeiden kokemuksien takia. Ehkä jumala on nyt sit kuullu ja tulee ottaa mut pois täältä.
Miten rintasyöpää ees hoidettais?
Hui pelottais joutua jonnekki leikkauspöydälle tai kiva jos lähtee tukkakin vittuun... Sitähän tässä kovasti toivottiin.
Eikä kait myöskään ne syöpäpatit voi molemmissa rinnoissa olla, eli eiköhän ollu joku rintalastan luut mitkä sieltä törrötti ja tuntu...
En jaksa tästä niinku ottaa painetta ittelleni ja jos vaan muutama ikäiseni sairastuu, nii se on sit kanssa yhtä kun ei mitään ja ei mulla sitä sillon varmaan todellakaan oo.
Oli mitä oli, ei auta kun seurailla.
Niin ja kun tuosta päältä kevyesti painan, niin en huomaa mitään hälyttävää. Et sitten pitäis kunnolla ruveta lihan "sisältä " runnomaan jotta sen kovan patin tuntis. Luu se on.
Ei, sen kannalta, oletko itse sairastunut, ei ole mitään merkitystä sillä, minkä ikäiset yleensä sairastuvat. Ymmärrätkö, että vaikka todennäköisyys sun ikäluokassasi olisi 0,1%, niin jos olet sairas, se sairaus on sataprosenttisesti totta.
Kyse ei ole siitä, mitä jaksaisit ja mitä et. Tosiasiat on tosiasioita, ja sillä, menetkö lääkäriin vai et, saat korkeintaan heikennettyä hoitoennustettasi. Sillä, onko muuttopäivä sovittu ja meneekö kesäsuunnitelmat uusiksi, ei ole mitään merkitystä tän suuruusluokan asioiden rinnalla. Tukkakaan ei ole se suurin murhe silloin, jos saat diagnoosin.
Toki elät omaa elämääsi ja teet itse valintasi. Totta kai leikkauspöytä pelottaa, pelotti se minuakin. Tiedä kuitenkin, että nuorten syövät ovat usein aggressiivisia, ja aggressiivisten hoitamattomien syöpien kanssa kyse voi olla muutamista kuukausista.
http://www.cancer.fi/tietoasyovasta/syopataudit/rintasyopa/
-9-
Blaablaablaa...
Sittempähän kuolen jos kuolen.
Mulla on tätä elämää kohtaan arvostus välillä aika nolla ja jos jumala kehtais sysätä vieläkin niskaan paskaa, nii joo... osakshan mie oon lopettanu jo jumalaan uskomisen
Ei tässä hommassa oo nimittäin mitään järkeä.
Ei se ole syöpä. Se on luu ja turhaa haahuilua ja piste. Kuolen jos kuolen ja sille ei maha mitään, nii sitä päivittäin menee tuolla muitakin nuoria autokolarien seurauksina jne ja jos se patti ois löytyny kunnolla ees TISSISTÄ, kun se löyty tosta yläpuolelta, et taitaa normaalisti olla niin et ihmisillä on luut siinä... nii sit hätäilisin. Mutta kun itse minun rinnat on todella pehmeät ja hyväntuntuiset.
Ja kyllä tuolla riskilukemalla on merkitystä, sillon voi vähän suhteuttaa. Että kuinka todennäköistä tämä nyt olisi, että käy mun ikäselle vai oikeesti sitten ei...
SIt jos oisin joku yli 60v tai yli 30v, nii pitäis alkaa ottamaan todellisemmin ja vakavammin
Teinillä ei oo tarve, koska tää ei oo teinien yleisin syöpätyyppi ja se riskiluku on niin helkutin pieni ja jos suvussakaan ei oo altistavaa geeniä sille. Jos olisi niin vinkvink. Sillonkin olisin kuset ja paskat housussa, vaikka ikä onkin tämä.
Ja on todellakin paljon merkitystä sillä myös että mitä ihminen enää kestää ja mitä ei. Voi kun voisin kertoa sulle mitä kaikkea minäkin oon joutunu elämässä läpi käymään, nii moni on todennu jo siihen et eihän sun elämä oo ollu muuta kun pelkkää paskaa. Että eihän tossa oo paljon hyviä asioita ollu.
Hirveesti tsemit ja arvostukset kuitenkin niille jotka on tämän läpi taistellu!