Laihduttaja. Lasketko kalorit oikein, ja tarkasti?

En. Olen useasti yrittänyt laskea kaloreita, hiilareita, proteiineja ja mitä milloinkin. Minulla se ei vaan toimi. Siitä tulee turhan tarkkaa kyttäämistä eikä mitään uskalla laittaa suuhunsa jos ei ole vaaka lähellä ja muistiinpanovälineitä taskussa.

Ei järin kestävä malli myöskään loppuelämää ajatellen.

Kriittinen annoskokojen tarkastelu on tuonut tulosta. Mielitekojen hallinta toimintatapoja tutkimalla on myös ollut hyväksi.

Ylipäänsä sen ymmärtäminen, että laihtuminen ei ole vain tekninen suoritus joka onnistuu kun osaa laskea kaloreita ja syödä ituja. Vaan se on kokonaisvaltainen ajattelumallien ja elämäntapojen muutos.

Välillä "kalibroin". Yleensä siis syön ilman mitään mittauksia, mutta silloin kun tulee jumi, niin viikon verran selvitän missä mättää. Punnitsen annokset ja kirjaan syömiset Kultakaloihin. Yleensä aika äkkiä selviää, että on alkanut mennä salavihkaa jotain ainesta liian suuria annoksia. Jos tekee ihan hirveästi mieli jotain tiettyä herkkua, katson kuinka paljon se nostaisi päivän hiilariannosta ja yleensä siinä kohtaa se mieliteko meneekin ohi kun huomaan, että karkkipussi on oikeasti aivan tajuton sokeripommi. Jopa ihan pieni suklaapatukkakin nostaa päivän hiilarimäärää liian korkealle.

Suurinpirtein lasken, pyrin olemaan tarkka, mutta ei se aina niin onnistu. En esim punnitse ruokia, vaan laitan x-määrän aineksia ja otan ruoasta esim neljäsosan ja lasken siitä. Olen kuitenkin laihtunut tammikuusta lähtien keskimäärin 460g/vko, eli ihan ok tahti (välissä on vielä kaksi viikkoa herkutteluun sortumista).

Joo, lasken tietysti tarkasti. Mutta maailma ei kaadu siihen vaikka en pysy tavoitteessa.

En ollenkaan ja en tiedä mitään mistään kaloreista tai kalorimääristä ruokien suhteen. Liikun paljon ja syön kaikkea. Jos housut alkavat kiristää, jätän kahvileivät vähemmälle. Mistään en luovu kokonaan.

Lasken. Punnitsen ja mittaan kaiken syömäni ja merkitsen sekä Kalorilaskuriin että Kiloklubiin. En oikeastaan laihduta enää, vaan yritän pysytellä normaalipainossa. Se ei vain millään onnistu laskematta kaloreita. Kai joudun tekemään tätä loppuelämäni.

Yllä on tullut monta hyvää syytä olla laskematta kaloreita. Tässä yksi lisää: kalorien laskeminen on parhaimmillaankin erittäin epärtarkkaa. Virhelähteitä on liikaa ja ne ovat liian isoja. Valmistajien ilmoittamat tiedot heittävät usein parikymmentäkin prosenttia, kaikkien ravintoaineiden energia ei metaboloidu samalla tavalla ja tutkimuksssa on havaittu ihmisten aliraportoivan järjestelmällisesti n. 10-40 % kokonaisenergiansaannista niin, että ylipainoisten laskelmat heittävät enemmän ja pitkällä aikavälillä heitto vain lisääntyy. Käytännössä hyvin tunnollinen laskija voi päästä 500-200 kcalin päähän oikeasta tuloksesta, mutta kalorinlaskennan jatkaminen vuosia vaikuttaa kyllä niin paljon elämänlaatuun, ettei juuri kukaan siihen lopulta kykene.

Onneksi kalorien laskeminen ei ole kenellekään välttämätöntä. Laihtuminen onnistuu kyllä hoitamalla riittävän unen, liikunnan, ja stressinhallinnan kaltaiset isot linjat kuntoon ja opettelemalla nälänmukaista syömistä terveellisellä, maukkaalla, ja kasvisten avulla kevennetyllä ruokavaliolla, jossa syödään riittävän tasaisesti ja päiväpainotteisesti niin, että jokaisella aterialla on aina jokin selvä proteiininlähde.

Patrik Borg on tällaisen rennon ja oleellisiin asioihin keskittyvän painonhallinnan merkittävin suomalainen puolestapuhuja: http://patrikborg.blogspot.fi/

En laskenut kaloreita lainkaan, en hiilareita ja muita. Laihdutin karppaamalla, nyt yritän pitää painon samana. Syön edelleen karpisti.

Lasken. Tai Kalorilaskuri.fi laskee.

OLen kylläkin normaalipainossa ja liikun vähän, joten parilla sadalla kalorillakin on väliä. Saattaa tosin olla kausia, että en merkkaa syötyjä ruokia, sillä pitkään laihdittaneena tiedän mitä syödä. 

Ap. Aluksi toi kalorimäärä voi olla kovin tarkkaa. Tulee turhautumininen, et miks paino ei laske. Ite olin ihan järkyttynyt tosta virhestä. koska söi kyl motivaatiota. Puoli kiloaki on iso juttu aluksi.