FEMINISTI: miten feminismi näkyy arjessasi?

Up

Olen pitänyt huolen, että myös poikani on saanut HPV-rokotuksen koska virukset aiheuttavat nuorillekin miehille sukupuolielinten seudun syöpää. Kenelläkään ei ollut asiassa nokan koputtamista kun luin otteita Suomen laista ja kouluterveydenhoitaja rokotti pojan.

Pidän huolen, että myös miehelleni riittää lääkekaapissa raskaustestejä. En pelkää hänen tulevan raskaaksi. Jos raskaustesti muuttaa väriä miehen virtsasta, on syytä mennä lääkäriin nopeasti. Virosta kannattaa siis sen alkoholin sijasta ostaa niitä raskaustestejä tukkupakkauskaupalla.

ja ei-feministit kieltävät pojiltaan nukkeleikit? ja tytöt eivät saa pukeutua housuihin? just joo, varsinaisia feministejä.

Mitenköhän se näkyy: Olen perinteisessä naisten ammatissa ja yh. Oman sukunimesi olen pitänyt, lapsella on isänsä sukunimi. Ex-mies ei halunnut mitään tapaamissopimuksia, mutta silti haluan, että että lapsellani on suhde isäänsä: suhde isään kun auttaa itsenäistymään äidistä eli minusta. Isästä puhutaan joka päivä ja yritän kartuttaa lasta hyvillä muistoilla isästä. Kerron, miten isä hoiti häntä vauvana, teki ruokaa yms. Aikanaan tulee varmaan se aika, että täytyy lapselle kertoa eron syyt, jotta ei sitten toistaisi niitä alitajuisesti omassa suhteessaan. Näinhän voi monesti käydä. Samoin pyrin pojan hyvistä ominaisuuksista huomioinaan, että on "tullut isäänsä", kun on ahkera tai siivoaa hyvin jne.

Meillä on ollut kaikenlaisia leluja: välillä poika on halunnut todella "tyttömäisiä juttuja" kuten prinsessapuvut, minun vanhat Barbie-nukkeni, Hello-Kitty- hahmoja, Lego friends-sarjaa jne. Toisaalta meillä on myös Batman-asuja, leikkimiekkoja, leikkiaseita (70-luvun kasvattina nämä tuntuvat pahalta, mutta tiedän, että niitä voi silti olla), dinosauruksia, autoja, jne.

Kirjoja on meillä niin naisten kuin miesten kirjoittamia.

Lasten kaverisuhteita olen pyrkinyt tukemaan niin tyttöihin kuin poikiin. Jos poikani olisi kuitenkin osoittanut kiinnostusta vain leikkimään poikien kanssa, niin toki olisi saanut näin tehdä.

Vaatteita on yritetty hankkia kaikkia värejä. Vaaleanpunaista ehkä on häivähdyksiä, mutta silti niitäkin on raitoina yms. Noista eri värisistä on lapsi sitten saanut lähes itse valita itselleen oman makunsa mukaisia vetimiä. Välillä on jokin hirveä markettivaate, jossa Batmanin kuva, välillä kokopunainen asu.

Yritän tukea pojan kasvua siten, että saa rakennuksia omalle mieheydelleen: pyrin antamaan hänelle mahdollisuuksia tavata erilaisia miehiä esim. harrastusten parista. uskon siihen, ettäjos poika oppii arvostamaan itseään poikana ja miehenä, niin silloin hän oppii arvostamaan myös tyttöjä ja naisia. jos taas hänen itsetuntoaan vähätellään tässä sukupuoliasiassa, niin silloin kertyy myös naisvihaa.

Paljon on käyty kesktusteluja siitä, että jokainen ihminen on yhtä arvokas ja jokaisen täytyy tehdä velvollisuutensa ja mielellään ylikin.

Musiikkia, teatteria, elokuvia, tanssiesityksia ym. on pyritty tarjoamaan laidasta laitaan lastenkultuurin tarjoamissa puitteissa. On ottanut koville mennä Hevisaurus-konserttiin itselle, mutta lapselle se oli aikoinaan kova juttu.

feministit on yli-ihmisiä! jos kaikki olis feministejä, maailma pelastuis, ei olis sotia, nälänhätää eikä muuta kauheeta.

Mun jokapäiväisessä elämässäni se näkyy heikompien puolustamisena. Itse asiassa minä olen vaihtanut sukunimeni, eikä meistä kumpikaan ollut hoitovapaalla, vaikka mieheni pitikin vanhempainvapaan.

Sen sijaan minulle on tärkeää esimerkiksi se, että pyrin ostamaan tuotteita, joiden tuottamisessa on maksettu kunnollista palkkaa kaikille työntekijöille, eikä kyseessä ole joku naisten ja lasten (tai kenenkään, mutta useamminhan näissä on naisia ja lapsia kuin miehiä) orjatyöpaja tai -plantaasi. TÄmä tuntuu siis ihan joka kerta kun käyn kaupassa, vaikka toki valinnat ovat siinä määrin automatisoituneet, etten minä ihan joka kerta erikseen mieti niitä. Minulle on tärkeää myös se, että lapseni ovat saaneet sukupuolestaan huolimatta harrastaa mitä ovat halunneet ja nyt kun he ovat siinä iässä, he valitsevat koulutustaan lahjojensa, eivätkä sukupuolensa mukaan. Minulle on tärkeää, että ihmiset opetetaan ottamaan toisensa ja toistensa todelliset tarpeet huomioon, eikä vain olettamaan, että ne ovat tietynlaisia sen mukaan, mitä sukupuolta ihmiset ovat, puhumattakaan siitä, että toisten tarpeet olisivat toisia tärkeämpiä sukupuolen mukaan.

Minusta feminismi ei kuitenkaan ole samaa kuin tasa-arvon kannattaminen. Tasa-arvolla voidaan myös esimerkiksi perustella, ettei sen ole väliä, onko kunnan tai jonkun ison firman tai vaikka koulun vanhempainyhdistyksen hallituksessa miehiä vai naisia, koska molemmat ovat yhtä hyviä ja tärkeitä ja pystyvät hoitamaan homman kuin homman. Minusta taas sillä on väliä: siellä ehdottomasti tarvitaan molempia, koska miehet ja naiset ovat yksilöllisten erojensa ohella myös ryhminä erilaisia sosiaalisten taustojensa ja perhetilanteidensa jne takia.  Taman takia feminismi ei mielestäni ole tasa-arvon kannatusta, vaan erilaisuuden arvon kannatusta.

Olen feministi ja ottanut mieheni nimen, sillä se on kauniimpi kuin omani. Hoidin myös lapsia kotona, sillä minulla ei ollut työtä mihin palata. Eikö feministi saisi hoitaa lapsia kotona? Jos vielä saamme lapsen, mies jää sen kanssa kotiin, mutta ei siksi, että olen feministi, vaan siksi, että hänkin haluaa jäädä kotiin, ja minä taas en halua jäädä pitkäksi aikaa pois töistä.

Noh, alkuperäiseen kysymykseen. Feminismi näkyy arjessani niin, että tehdessäni valintoja tai tarjotessani vaihtoehtoja lapsille pyrin siihen, etten anna normien ohjata valintoja. Se ei silti tarkoita sitä, ettenkö voisi valita normatiivisesti, jos valinta on omani. Normatiivisesti valitsen, jos tahdon, en siksi, että niin "kuuluu" tehdä siksi että olen nainen.

Samoin annan lapsille mahdollisuuden leikkiä, pukeutua jne kuten he haluavat. Tyttöni saa olla prinsessa tai merirosvo halutessaan - tarjoan vaihtoehtoja riippumatta siitä kummalle sukupuolelle leikki, vaate tms. on "sopivaa".