Onko muita, jotka joutui pikkutyttönä hakemaan vanhemmilleen kioskilta Coltia?

[quote author="Vierailija" time="11.03.2013 klo 20:16"]

Tulipahan vaan mieleeni, miten aika on mennyt eteenpäin : )

[/quote]

Minä hain monta kertaa isälle tupakkaa.

Mä hain äidille lähikaupasta Malboroa. 

Hain usein äidille tupakkaa. Kun olin 12 hain "äidille" tupakkaa ja aloin polttaa itsekin. Meillä poltettiin sisällä, autossa, joka paikassa ja kun sitten aloin tupakoida, sain jatkuvasti selkään äidiltä. Aikuisena olen miettinyt, että miksihän äitini ei ottanut yhtään vastuuta tuosta, että lapsena jo aloin tupakoida. Passiivista haistelua koko alkuelämä.

Joo 80 luvun lopussa isä antoi rahaa jotta hakisin sille askin Malboroa kioskilta. Mutta menin ostamaan jäätelöä :) Ei pyytänyt toista kertaa.

Just näin nelonen, jonkilainen porttihan tuo pelkkä hakeminenkin on ollut. askeleen helpompi hakea, kun tietää mitä ja miten hakee.

ja toki sisällä poltettiin merilläkin, oi että mä vihasin sitä ÄÄNTÄ joka siitä imemisestä lähti.

kyllä vain ja samalla saatoin viedä loton.

juu- ostin isälle piipputupakkia kioskilta- 1960 lukua oli- "toppa kiltaa kiitos"

Sinistä Belmontia hain.

Täällä kans yksi. Hain isälle kyläkaupasta punaista mallua noin kymmenvuotiaana, ostin vielä tilille. Välillä kävin anelemassa isää baarista kotiin, äiti käski. 80-luvun alkupuolta elettiin.

Meillä oli ruokakaupassa vihko, johon ostettiin ruoka. Joskus me mukulat käytiin kaupassa ja tuttu kassa muisti oikein kysyä, että tuleeko isällä Norttia. Ei me ymmärretty edes kieltäytyä, vaan onnellisina vietiin tupakat kotiin. Äiti sai aikamosien hepulin ja kassa sai kuulla kunniansa, eikä toista kertaa kysellyt.

Juu, ja silloin pelattiin colt-bingoakin, oli pakko pölliä faijalta röökejä että tulis bingonumeroita nopeemmin