Suomenkieli on yksi maailman vaikeimmista.

Asenteesta kiinni. Monet mamut oppii sujuvan suomen parissa vuodessa, jotkut RKP-änkyrät ei koskaan.

ori : oriin tai ori : orin
tiili : tiilen
viini : viinin
ruis : rukiin
viive : viiveen tai viive : viipeen

Yhtymä hk on yleensä astevaihtelun ulkopuolella, mutta joissakin sanoissa esiintyy vaihtelua hk : h joko säännöllisesti (pyyhe : pyyhkee-, pyyhin : pyyhkime-, uhata) tai vaihtelemattomuuden ohella (nahka : nahan ~ nahkan; vihko, uhka, vihkiä, lohkoa).

halkaista : halkaisee : halkaistu
rangaista : rankaisee : rangaistu
vihko : vihkot ~ vihot

Äääntäminen ei ole vaikeaa kun saa u:n, y:n, ä:n äänteet kohdalleen. Eikä se ole vaikeaa, he eivät  vain tiedä mistä ne äänteet tulevat, tietenkään.

Helpoiten tuo opettaminen käy, kun laittaa ihan raakasti sormet ulkomaalaisen suuhun ja asettaa kielen siihen paikkaan, mistä tuo äänne kunkin kirjaimen kohdalla lähtee. Kielestähän se ääni lähtee todellakin. On kamalaa kuunnella vuosikymmeniä Suomessa asuneita mamuja, joille tätä temppua ei ole koskaan tehty ja perusäänteet on ihan päin honkia

Näinkö

https://pbs.twimg.com/media/BD36VijCIAEvq6N.jpg

[quote author="Vierailija" time="01.05.2013 klo 17:18"]

Äääntäminen ei ole vaikeaa kun saa u:n, y:n, ä:n äänteet kohdalleen. Eikä se ole vaikeaa, he eivät  vain tiedä mistä ne äänteet tulevat, tietenkään.

Helpoiten tuo opettaminen käy, kun laittaa ihan raakasti sormet ulkomaalaisen suuhun ja asettaa kielen siihen paikkaan, mistä tuo äänne kunkin kirjaimen kohdalla lähtee. Kielestähän se ääni lähtee todellakin. On kamalaa kuunnella vuosikymmeniä Suomessa asuneita mamuja, joille tätä temppua ei ole koskaan tehty ja perusäänteet on ihan päin honkia

[/quote]

Aika vaikeaa on oppia sanomaan vaikka R kirjain aikuisena, jos sitä ei ole koskaan sanonut. Monessa kielessä sitä ei ole samanlaisens kuin suomenkielessä.

Ei ole. Kannattaa lukea: http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2002_4_563.pdf

[quote author="Vierailija" time="01.05.2013 klo 17:10"]

Kaikki sijapäätteet jne.  Ja entäs se ääntäminen, todella vaikeeta ulkomaalaiselle

[/quote]

Suomen kieli on yksi maailman vaikeimmista.

Kaikki sijapäätteet jne. Ja entä se ääntäminen? Todella vaikeaa ulkomaalaiselle. 

Ei se ap myöskään sitä näytä hallitsevan.

[quote author="Vierailija" time="01.05.2013 klo 17:21"]

[quote author="Vierailija" time="01.05.2013 klo 17:18"]

Äääntäminen ei ole vaikeaa kun saa u:n, y:n, ä:n äänteet kohdalleen. Eikä se ole vaikeaa, he eivät  vain tiedä mistä ne äänteet tulevat, tietenkään.

Helpoiten tuo opettaminen käy, kun laittaa ihan raakasti sormet ulkomaalaisen suuhun ja asettaa kielen siihen paikkaan, mistä tuo äänne kunkin kirjaimen kohdalla lähtee. Kielestähän se ääni lähtee todellakin. On kamalaa kuunnella vuosikymmeniä Suomessa asuneita mamuja, joille tätä temppua ei ole koskaan tehty ja perusäänteet on ihan päin honkia

[/quote]

Aika vaikeaa on oppia sanomaan vaikka R kirjain aikuisena, jos sitä ei ole koskaan sanonut. Monessa kielessä sitä ei ole samanlaisens kuin suomenkielessä.

[/quote]Mitä vaikeaa tuossa on. Kieli suun etuosaan ja pärisytät

Suomen kieli ei ole yhdyssana.

Ei mulla muuta.

[quote author="Vierailija" time="01.05.2013 klo 17:22"]

Ei ole. Kannattaa lukea: http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2002_4_563.pdf

[/quote]

Oli niin vaikeaa suomea, etten jaksa lukea, tee pikku tiivistelmä, mitä siinä sanottiin?

[quote author="Vierailija" time="01.05.2013 klo 17:25"]

[quote author="Vierailija" time="01.05.2013 klo 17:21"]

[quote author="Vierailija" time="01.05.2013 klo 17:18"]

Äääntäminen ei ole vaikeaa kun saa u:n, y:n, ä:n äänteet kohdalleen. Eikä se ole vaikeaa, he eivät  vain tiedä mistä ne äänteet tulevat, tietenkään.

Helpoiten tuo opettaminen käy, kun laittaa ihan raakasti sormet ulkomaalaisen suuhun ja asettaa kielen siihen paikkaan, mistä tuo äänne kunkin kirjaimen kohdalla lähtee. Kielestähän se ääni lähtee todellakin. On kamalaa kuunnella vuosikymmeniä Suomessa asuneita mamuja, joille tätä temppua ei ole koskaan tehty ja perusäänteet on ihan päin honkia

[/quote]

Aika vaikeaa on oppia sanomaan vaikka R kirjain aikuisena, jos sitä ei ole koskaan sanonut. Monessa kielessä sitä ei ole samanlaisens kuin suomenkielessä.

[/quote]Mitä vaikeaa tuossa on. Kieli suun etuosaan ja pärisytät

[/quote]

OMG... oletko mahdollisesti puhunut äidinkielenä suomea ikäsi tai jotain sellaista kieltä jossa R on samanlainen kuin suomenkielessä?

Ei suomen kieli ole vaikea opittavaksi. Oli ensimmäinen kieli, jonka minä opin.

Mieheni on ulkomaalainen ja oppi kielen vuodessa. Ei ole siis sen jälkee  tarvinnut englantia tueksi. Monet ihmettelivät ja ihmettelevät edelleen kuinka vähän aikaan mies on suomessa asunut kielitaitoonsa nähden.

Mies on sosiaalinen ja asiakaspalvelutyössä, joten on saanut paljon harjoitusta. Lisäksi itse alusta alkaen kieltäydyin puhumasta englantia.

Kirjoitusasussa on vielä petrattavaa. Kaksoiskonsonanttien ja jotkin taivutusmuodot tuottavat vielä vaikeuksia (asunut suomessa nyt neljä vuotta). kyllä se on paljon asenteesta kiinni miten uuden kielen oppii. 

[quote author="Vierailija" time="01.05.2013 klo 17:25"]

Mitä vaikeaa tuossa on. Kieli suun etuosaan ja pärisytät

[/quote]

Sama kuin sinulla (todennäköisesti) vaikka venäjän erilaisten s-äänteiden kanssa. Vaikeaa opetella, kun ei pysty itse kuulemaan, milloin menee oikein.

Johtunee siitä, että Suomi kuuluu uralilaiseen kielikuntaan eikä indoeurooppalaiseen kuten suurin osa eurooppalaisista kielistä.

[quote author="Vierailija" time="01.05.2013 klo 17:27"]

[quote author="Vierailija" time="01.05.2013 klo 17:22"]

Ei ole. Kannattaa lukea: http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2002_4_563.pdf

[/quote]

Oli niin vaikeaa suomea, etten jaksa lukea, tee pikku tiivistelmä, mitä siinä sanottiin?

[/quote]

Suomessa on 21 äännettä. Keskimäärin kielissä on 20-37 äännettä, ja monimutkaisimmissa yli 140.

Suomessa äänneyhdistelmät ovat yksinkertaisia.

Sanavartalot muuttuvat taivutettaessa suomessa enemmän kuin indoeurooppalaisissa kielissä. Esimerkiksi siouxkielissä äännevaihtelut
muuttavat sanavartalot lähes tunnistamattomiksi.

Kun sanoja taivutetaan, taivutusainekset sijoittuvat suomessa aina sanan loppuun
ja ne ovat aina samassa järjestyksessä. Sanasta on myöskin helposti erotettavissa, mitä eri päätteitä siinä on. Esimerkiksi athapaskanilaiskielissä taivutusainekset voivat sijoittua sekä sanan alkuun että loppuun ja niitä ei ole helppo erottaa toisistaan.

Substantiiveilla on suomessa noin 15 sijamuotoa ja sijoilla on melko selkeä merkitys. Artikkelin ulkopuolelta mainitsen, että joissain kielissä jo paikallissijoja on tuplasti tuo määrä ja siihen vielä kieliopilliset sijat päälle. Suomessa on vain kaksi lukua (yksikkö ja monikko), muun muassa saamessa ja mansissa on erikseen kaksikko. Suomessa kongruenssi-ilmiöt koskevat lähinnä luku- ja sijataivutusta, mutta maailman kielissä kongruenssisysteemit käsittävät yleisesti myös suku- ja luokkakategorioita
(vrt. esimerkiksi swahili). Artikkelin ulkopuolelta mainittakoon, että suomessa ei ole sukujärjestelmää lainkaan (maskuliini, feminiini, neutri), ja että joissain kielissä myös elollisuus/elottomuus, esineen muoto ja muut vastaavat asiat vaikuttavat sanan taivutukseen.

Suomen verbitaivutuksessa otetaan huomioon vain tempus (aika), modus (tapa, esim. konditionaali ja imperatiivi ovat moduksia) ja persoona. Joissain kielissä verbitaivutuksessa otetaan huomioon myös aspekti (teonlaatu) tai lauseen ilmaiseman informaation alkuperä eli evidentiaalisuus.

Loppuyhteenvedoksi suora lainaus artikkelista: "Kielitieteessä synteettinen kieli, siis esimerkiksi suomen tapainen kieli, katsotaan eräänlaiseksi prototyypiksi ja monet kieliopilliset käsitteet on helpoin määritellä tukeutumalla juuri synteettisen kielen aineistoon. Siten on jo yleistasolla epäluontevaa väittää, että suomi olisi (rakenteellisesti)
erityisen vaikea eli kompleksinen kieli; synteettistenkään kielten joukossa suomi ei
kuulu kompleksisimpiin. Kielitypologiselta kannalta katsoen voi todeta, että suomi ei
ole kovin erikoinen kieli."

[quote author="Vierailija" time="01.05.2013 klo 17:38"]

Johtunee siitä, että Suomi kuuluu uralilaiseen kielikuntaan eikä indoeurooppalaiseen kuten suurin osa eurooppalaisista kielistä.

[/quote]

Ei tuo tee suomea mitenkään erityisen "vaikeaksi". Ainoastaan erilaiseksi. Ja sekin ero katoaa, jos kieltä opiskelee toista saman kieliryhmän kieltä äidinkielenään puhuva.

Ihan helppoa. Mulla on opiskelijakaverina venäläinen nuori nainen, 21 v. Oppi suomen 8 kuukaudessa ja niin hyvin, että siitä ei aina edes kuule aksenttia. Jos se puhuu tuntemattomille ns lyhyitä lauseita niin kaikki pitää sitä suomalaisena. Tästä voimme siis päätellä, että on todella helppo kieli. Somaleille, turkkilaisille jne tuntuu olevan mahdottoman vaikeaa, mutta osalla puutteellinen lukutaito ja tyhmyys varmaan estää oppimisen. 

[quote author="Vierailija" time="01.05.2013 klo 17:29"]

 kyllä se on paljon asenteesta kiinni miten uuden kielen oppii. 

[/quote]

No on varmasti kiinni myös asenteesta, mutta kaikki asenteet eivät ole noin vain muutettavissa (vaikkapa ujous puhua vierasta kieltä), ja lisäksi ihmisten taipumuksissa ja taidoissa on eroja. Jostain syystä lapsetkaan eivät kaikki opi koulussa vieraita kieliä kaikki yhtä helposti.

Veikkaisin, että jos mun pitäisi näin aikuisena opetella vaikkapa kiinaa tai jotain afrikkalaista kieltä, jossa on useita naksautusäänteitä niin tiukkaa tekisi.

minä, minulta, minulle, minuun, minua..............sinä, sinulta.....he, heiltä, te, teiltä.......

kirkko, kirkkoon, kirkolta, kirkolle jne.....

ym ym