Mun kaveri sanoo sen lapsille

No pakkoko sun on kutsua heidät teille syömään sitä erikoisempaa ruokaa? Jos minulle tulee ruokavieraita, joiden tiedän olevan aika yksipuolisia ruuan suhteen, tarjoan sitä mistä tiedän heidän pitävän. Ehkä sinunkin pitäisi tehdä näin, ja elämässäsi olisi yksi ongelma vähemmän.

Mä en tajua tollasia vanhempia. Lapsen kannalta vituttaa siksi, että äiti ei viitsi tutustua lapseensa vaan tunkee häntä väkisin johonkin muottiin. No, äiti joutuu sen asian kanssa kyllä vielä vastakkain.

Anoppi tekee tuota ja hänen läsnäollessa lapsi ei syö juuri mitään. Heti kun anoppi kommentoi noin niin lapsi katsoo ruokaa ja ilmoittaa, että pahaa. Kysessä tosin vasta 3v lapsi. Todella rasittavaa, kun muuten syö melkein mitä vaan. En enää ihmettele, ettei mieheni syö juuri mitään eikä uskalla edes maistaa ruokia. Jos meidän lapsi olisi anopin kasvattama niin ei hänkään söisi. Tosi kiva opettaa tuollaisella kommentoinnilla lasta syömään suppeasti tai jopa epäterveellisesti.

Ei sun ap tarvitse tajuta. Jokainen kasvattaa lapsensa miten parhaaksi näkee. Se, ettei tutustuta lasta uusiin makuihin, on ehkä pienin virhe mitä äiti voi lapsensa kasvatuksessa tehdä, eikä se vaurioita lasta yhtään mitenkään. Joten helpommalla pääset, kun vaan annat olla ja lakkaat vittuuntumasta. Asia ei oikeastaan kuulu sulle. 

[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 21:42"]

Mun kaveri sanoo sen lapsille aina jonkun uuden ruuan tullessa eteen: Sä et sit ehkä tykkää tosta. Varsinkin jos se on ruoka josta äiti ei itse tykkää.

Sit jos hänen miehensä antaisi lasten maistaa jotain erikoisempaa ruokaa, niin kaverini sihisee hänelle hampaiden välistä, että se on liian tulista/erikoisen makuista/ei ne tykkää/vatsa tulee kipeäksi/lapset ei syö kun on sitä/ei ole sitä ruokaa mukana.

Lapset ovat koululaisia.

Sit lähdetään kotiin mäkkiin tai kotiin syömään kun tarjottu ruoka voi olla lapsille liian erikoista.

[/quote]

Tuo on sun dissaamista, jos sinä siis ruokaa tarjoat. Ehkä tuota äitiä ärsyttää, kun itse on maustevammainen? 

Sun kaverin muksuilla ei ehkä tätä tilannetta, koska lähtevät sitten mäkkärille, mutta.. Mulla on yksi lapsi arka kaikelle uudelle ja häntä helpottaa suunnattomasti tietää asiat etukäteen. Eli jos kylässä maistaa yllättäen ruokaa, johon ei ole tottunut, sävähtää tilannetta herkästi ja se syöminen oli sitten siinä. Jos hänelle etukäteen ilmoitetaan, että ruoka on esim tulisempaa kuin on tottunut, uuden makuista niin ei sävähdä vaan maistaa toisenkin kerran. Tiedän, että tämä särähtää monen korvaan, mutta syy oli edellä mainittu. Me emme tosin lähde mäkkärille enkä minä hauku emäntää. Lapsi syö minkä syö ja kotona sitten lisää. Tällä systeemillä lapsi myös uskaltaa maistaa uusia juttuja, kun hän voi luottaa, että hänelle ei tule yllätyksiä ruoan kanssa. Nyt muksu on tosin koulussa ja tilanne alkanut helpottamaan. Tämä siis ihan vaan tiedoksi, että aina kyse ei ole pelkästä äidin hysteriasta. Joskus toki on ja se on minustakin outoa. Äiti ilmoittaa lapselle suoraan, että sinä et tätä muuten syö. 

En myöskään ymmärrä tällaista, miksi pitää päättää lapsen puolesta mistä hän tykkää ja mistä ei. Minä en koskaan kommentoi ruokia etukäteen, että tästä sä tykkäät tai ei. Lapsi saa ihan itse muodostaa mausta oman mielikuvansa. Meillä ei kuitenkaan sanota HYI-YÖK pahasta ruuasta, pahat kohdat voi laittaa sivuun ja olla ihan kommentoimatta jos ruoka ei ollut nyt just ihan omaan makuun.

Mulla on kanssa ap:n kuvaileva tollanen tuttava, lapselle kerrotaan mistä hän tykkää ja mistä ei. Tuttava tulee mulle sanomaan lapsen kuullen, että meidän-Mirjami ei sit varmaan tykkää ruuasta x. Sanon, että tuossa on ruokaa y kanssa. Mirjami kuitenkin valitsee ruuan x, koska muutkin lapset ottavat sitä, maistaa ja sanoo "Hyvää". En ymmärrä tuttavaa, eikö lapsi saisi syödä ruokaa x, eikö tuttava halua että hän tykkää siitä vai mikä tässä on takana? Ihan tavallinen kotiruoka oli kyseessä.

Hän on myös itse ruokarajoittunut ja -aikuinen ihminen- kommentoi kylässäkin jotain seisovan pöydän ruokaa "YÖK, en syö sieniä!" "YÖK, onks noi katkarapuja". En tajua.

[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 22:38"]

Sun kaverin muksuilla ei ehkä tätä tilannetta, koska lähtevät sitten mäkkärille, mutta.. Mulla on yksi lapsi arka kaikelle uudelle ja häntä helpottaa suunnattomasti tietää asiat etukäteen. Eli jos kylässä maistaa yllättäen ruokaa, johon ei ole tottunut, sävähtää tilannetta herkästi ja se syöminen oli sitten siinä. Jos hänelle etukäteen ilmoitetaan, että ruoka on esim tulisempaa kuin on tottunut, uuden makuista niin ei sävähdä vaan maistaa toisenkin kerran. Tiedän, että tämä särähtää monen korvaan, mutta syy oli edellä mainittu. Me emme tosin lähde mäkkärille enkä minä hauku emäntää. Lapsi syö minkä syö ja kotona sitten lisää. Tällä systeemillä lapsi myös uskaltaa maistaa uusia juttuja, kun hän voi luottaa, että hänelle ei tule yllätyksiä ruoan kanssa. Nyt muksu on tosin koulussa ja tilanne alkanut helpottamaan. Tämä siis ihan vaan tiedoksi, että aina kyse ei ole pelkästä äidin hysteriasta. Joskus toki on ja se on minustakin outoa. Äiti ilmoittaa lapselle suoraan, että sinä et tätä muuten syö. 

[/quote]

No olet kyllä hysteerinen sinäkin. Lapsi syö jos syö. Jos ei kelpaa, on syömättä seuraavaan ateriaan asti, mutta käytöstavat pitää silti osata. Siloitteletko lastesi tieltä kaikki muutkin vähäpätöiset esteet?

Meillä on myös tuttu äiti, jonka lapset eivät syö ulkona tai kylässä. Vanhemmat kyllä syövät jos sattuvat olemaan kaksin, mutta jos lapset ovat mukana jollain tekosyyllä lähdetään kotiin laittamaan ruokaa ja syömään. Välillä täytyy oikein ihailla äidin kekseliäisyyttä tekosyissä.

En tiedä, ehkä muut eivät osaa tehdä oikeanlaista ja tarpeeksi terveellistä ruokaa :-)? Tällä äidillä on kyllä aika tiukka pipo siitä mikä on lapsille hyväksi ja terveellistä.

Eikä tässäkään puhuta mistään taaperoista, vaan ihan isoista lapsista jo.