Miten äidit voivat rakastaa vauvojaan?
Se vauvan synnyttäminen sattuu äitiin ihan hirveästi joten olisi luonnollista, että äiti vihaisi vauvaa koska on joutunut kokemaan hirveästi kipua synnyttäessään tätä. Kyllä ainakin minä vihaisin ihmistä, jonka takia olen joutunut kokemaan paljon kipua joten varmasti minä vihaisin vauvaani jos joutuisin synnyttämään sen kivulla maailmaan.
Sen lisäksi vauvat ovat todella ällöttäviä. Nehän vain itkevät, kakkaavat ja pissaavat koko ajan. Miten äidit voivat rakastaa vauvojaan, vaikka joutuvat synnyttämään nämä kivulla maailmaan ja hoitamaan näitä ällöttäviä vauva rääpäleitään?
Kommentit (8)
Menehän kuitenkin siitä niitä papattejasi räjäyttelemään, taidat olla vielä liian nuori näitä asioita pohtiaksesi.
ehkäpä siis parempi että sinä muistat käyttää sitä ehkäisyä!
Minä olen vasta 12 vuotta niin ei minun tarvitse vielä mitään ehkäisyä käyttää! T: ap.
sinua. Tuo on kuitenkin aika harvinaista, sillä yleeensä äidit ja myös isät rakastavat lapsiaan. Toivottavasti isäsi rakastaa sinua tai isovanhempasi.
hyvänen aika, lapsirakas. Ei sinun tarvitsekaan ymmärtää tällaisia asioita. Parempi onkin että et podekaan vauvakuumetta vielä kymmeneen vuoteen. Ole siis ihan rauhassa lapsi ja jätä tällaiset asiat aikuisten huoleksi.
Mutta jos sinua kiinnostaa, miksi lapsiaan rakastaa yli kaiken niin kerronpa lyhykäisesti oman mielipiteeni. Lapsen haluaminen on päätös ja kun sen päätöksen tekee, pitää olla tietoinen myös niistä "ei niin kivoista" asioista eli juurikin näistä raskausajan ongelmista, synnytyskivuista, mahdollisesti sairaasta lapsesta, kakkavaippojen vaihdosta, imetyksen mahdollisesta epäonnistumisesta, mahdollisesta koliikkivauvasta, itkuista, valvomisesta ja riittämättömyyden tunteesta. Joutuu luopumaan omista menoistaa hetkeksi yms. Näitähän riittää...
Mutta, nämä eivät paina minulla vaakakupissa mitään siihen verrattuna mitä lapsi antaa. Se on itse tekemä, itse aikaan saama. Oman toivomuksen tulos. Olen ollut paikalla kun lapseni on vetänyt ensimmäisen henkäyksen, lohduttanut sitä kun se itkee, tyydyttänyt sen tarpeita antamalla ruokaa, syliä ja rakkautta ja nähnyt kuinka se tyytyy äidin lämpimään syliin. Olen nähnyt kun lapseni on oppinut joka päivä jotain uutta ja saan seurata vierestä sitä, miten hienoja tyttöjä olen onnistunut kasvattamaan. On ihanaa kuulla oman lapsen suusta: "äiti olet paras ja minä rakastan sinua" tai "äiti olet tärkeä". Tämä on käsittääkseni hyvän hoidon ja huolenpidon tulosta. Sitä että on ollut lapselleen hyvä ja antanut sen mitä hän tarvitsee. On Ihana seurata kun lapset leikkii isän kanssa ja on ihana nähdä, miten hauskaa heillä on.
Kaikki eivät toki halua lapsia eikä siinä ole mitään pahaa. Mutta se kuka lapsen päättää tehdä, on myös velvollinen hoitamaan hänet.
Muutenhan ihmiskunta ei olisi näihin päiviin säilynyt. Toisaalta on se niinkin, että luonto ei äidinrakkaudestakaan ole täydellistä tehnyt - ei se kaikkea kestä, vaikka niin sanotaan. Kyllä joskus vaikea synnytys johtaa vauvan hylkimiseen ja joskus vaikeasta vauvasta ei äiti haluaisi huolehtia. Toisaalta historiallisesti nimenomaan vaikeita on hoidettu enemmän.
ehkäpä siis parempi että sinä muistat käyttää sitä ehkäisyä!
Minä olen vasta 12 vuotta niin ei minun tarvitse vielä mitään ehkäisyä käyttää! T: ap.
Mutta inhoaako muuten oma äitisi sinua? Vai inhoatko itse lapsiasi? Vai valmistaudutko vasta synnytykseen? Vai lämpimiksesikö pohdit, mikä saisi muut hermostumaan?
ehkäpä siis parempi että sinä muistat käyttää sitä ehkäisyä!