Onko muita pulleroita, jotka eivät syö roskaruokaa, eivätkä karkkia, ei leivonnaisia,

tosin en liiku riittävän aktiivisesti, ainoastaan hyötyliikuntaa. Syön liian harvoin ja sitten kerralla liikaa.

olen n. 20 kg ylipainoinen ja painonhallinta on ollut koko aikuisiän ajan todella vaikeaa. On ollut kausia, jolloin on maistunut ns. herkutkin, mutta lihomisen taustalla on ennenkaikkea jokin hormoniepätasapainotaipumus. Olen onnistuneesti laihduttanut raskauskilot kahteen otteeseen ja liikkunut aika runsaastikin. Mutta nyt olen siinä pisteessä, että elimistö reagoi kaikkeen ylmääräiseen tosi rajusti. Loppukesästä koin, että minulla on energiaa vaikka taas aloittaa lenkkeily. Se tuntuikin aluksi tosi hyvältä ja pari 20-30 min kevyttä hölkkää ehdin tehdäkin, mutta sitten iski tajuton kurkkukipu... ei siis kunnon flunssaa, vain kurkku älyttömän kipeä n. 2 viikkoa. Näin on käynyt useamman kerran aiemminkin. Hölkkä ilmeisesti nostaa kortisolitasoa ja ennestään siitä kuormittunut keho ei kestä sitä.



Ruokavaliosta: Viimeisen parin vuoden ajan olen yrittänyt saada pois viimeisimmän raskauden (raskausaikanakin söin todella terveellisesti, liikuin ja voin hyvin, silti paino nousi 20 kg) tuloksena tulleita kiloja. Olen karpannut, olen ollut pussikuurilla, olen laskenut kaloreita ja ravintosuhteita, mutta rasvavarastot ovat ja pysyvät. Pari kiloa ehkä saattaa lähteä aina kun jotakin muutosta yritän, mutta sitten se taas jämähtää ja palaa takaisin. Jotta saisin ehkäistyä painonnousun, täytyy kokoajan tarkkailla mitä syön.



Olen lukenut Kaisa Jaakkolan hormonidieetti-kirjaa ja siinä on kyllä niin kertakaikkisen selkeästi hormoniepätasapainon tuomat ongelmat kuvattu. Olen saanut tilanteeseeni sieltä lähes täydellisiä selityksiä. Kirjassa ei vain oteta kantaa siihen kun on jo esim. kilpirauhasen sairaus tai jo uupunut lisämunuainen, niin kuin minulla ehkä on. Tein avauksen tänne av:lle kesällä epätoivoisesta pussikuurialoituksestani ja hormoniepäilyksistäni ja paskaa vain sain niskaani. mm. mielenterveysongelmaiseksi ja luulotautiseksi minut leimattiin. En ole masentunut, mutta kyllä tämä painonhallinnan vaikeus on niin väärin, että pakostakin laskee mielialaa. Haluaisin olla energisempi, mutta perheenäitinä minulla ei ole mitään mahdollisuutta keskittyä pelkästään omaan hyvinvointiini (joka näköjään vaatii vähän enemmmän ponnisteluita ja toimenpiteitä kuin keskivertoäidillä), eli noidankehä on melkeinpä masentava.



Taustalla minulla on isoja kriisejä koko aikuisiän ajan ja pelkään, että elimistöni on oppinut korkeaan kortisolihormonitasoon ja varastoi rasvaa herkästi.



Täysin rehellisesti arvioiden minulla ei aikuisiällä ole 2-3 kk yhtämittaista jaksoa, jolloin en olisi jollakin tavoin tarkkaillut syömisiä. Pussikuuri oli kyllä ihan viimeinen niitti siihen, että jotain on pielessä aineenvaihdunnassa ja hormonitoiminnassa. Tällä hetkellä ei vain ole satasia laittaa asian selvittelyyn. Terveyskeskuslääkärit kun eivät ihan näitä juttuja ymmärrä.



Olen käynyt jonkun aikaa säännöllisesti vyöhyketerapiassa ja jonkin verran mielialanvaihteluihin, väsymykseen ym. oireisiin (jotka kenties ovat peräisin kilpirauhasen ja lisämunuaisen toimintahäiriöistä) olenkin saanut apua.



Yksi selvittelyjen arvoinen asia on erilaiset ruokayliherkkyydet, jotka nekin voivat aiheuttaa haittaa painonhallinnalle ainakin kahdella tapaa: 1) ruoansulatus ja suolisto ei toimi optimaalisella tavalla ja ravintoaineet eivät imeydy, 2) jatkuva epäsopivien aineiden syöminen sekin stressaa elimistö ja kerää näin rasvoja.



Suosittelen lukemaan tuon Hormonidieettikirjan se mielestäni antaa vastauksia siihen, miksi joillekin painonhallinta vain on vaikeampaa kuin toisille. mm. liian vähäisestä tai huonolaatuisesta unesta saattaa hormonitoiminta mennä sekaisin.



Nyt todella toivoisin, että ne viisastelijat, jotka kuuluvat siihen porukkaan, joille painonhallinta on aina ollut helppoa, eivät tulisi tänne haukkumaan. Tämä on ihan tarpeeksi raskasta ilmankin...



Tsemppiä kaikille muillekin terveellisistä elämäntavoista huolimatta pullukoille!!!

luulin syöväni terveellistä ruokaa... mut sit sain selville, että syön liian vähä proteiinia ja liikaa hiilareita! Päivän kalorit oli ok,mutta tulivat väärällä tavalla! Joten nyt oon toista viikkoa yrittänyt opetella syömään oikein... eli ei isoja annoksia makaroonia (vaikkakin tummaa on ollut), vaan enemmän proteiinipitoista lihaa ja ennenkaikkea niitä kasviksia lautaselle! Rankkaa on kun on lapsesta asti opetettu syömään "väärin"!!



Liikuntaa oon harrastanut, mut paino ei oo pudonnut ja lihakset olleet ylikipeät suorituksen jälkeen... mut nyt on helpottanut kun lisäsin proteiinia... vielä en tiedä kuinka vaikuttaa painoon.

Olin ennen parikymmentä kiloa tuevampi vaikka liikuin kohtalaisesti ja söin terveellistä ruokaa. Kun otin ruokailuni syyniin huomasin että vedin enemmän kuin 700 ylimääräistä kaloria päivässä ruisleivällä (monta palaa, päällä voita ja juustoa) ja salaateilla (päällä runsaasti fetaa, parmesaania, oliiviöljyä, pähkinöitä...). Kun kohtuullistin annoksia ja vähensin "terveellisten" öljyjen määrää, alkoivat kilotkin karista.