Lue keskustelun säännöt.
ottaisinko lapselle kissan kaveriksi?mitä mieltä?
30.09.2011 |
eli--olen yh.
töissä viikot.
nyt tarkoitus aloittaa myös lauantaisin työt.kuopus 6v. joutuisi olemaan kotona isoveljen(19v.) kanssa. töitä 7-15. tosiasiassa isoveli makaisi huoneessaan nukkumassa ainakin puolille päivin. eli 6v joutuisi olemaan "yksin" . nyt ajattelin,että jos tämän asian vuoksi ottaisin kissan? olisi jotain konkreettista seuraa.sekä kun ensi syksynä alkaa koulu,niin aamut ja iltapäivät ekaluokkalainen joutuu olemaan yksin,koska isoveli ei asu silloin enää kotona.
mitä mieltä? tuoko kissa mitään "lohtua" tilanteeseen?
töitä on pakko tehdä lauantaisin,emme muuten selviä.
Kommentit (19)
Siis osaa antaa tarvittaessa lapselle ruokaa, pelastaa vaarallisista tilanteista, osaa jutella ja lohduttaa tarvittaessa niin mikä ettei.
Miten olisi löytyisikö naapurustosta vaikka joku mummo jolle voisi mennä kylään osaksi päivää ? Tai joku kaveri jolla voisi olla lauantaina ja sinä hoitaisit sitten sunnuntain kaveruksia ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko lapsi halunnut itse kissaa? Onko muuten eläinrakas? Tyttö vai poika?
lapsi on kyllä oikein rauhallinen,ei revi ja riepottele muitakaan eläimiä,tuttujen siis.
toisaalta,jos se kissa olisikin sellainen persoona,että välittäisi vain aikuisten seurasta,niin pieleen menisi koko idea...
ap
Onko lapsi halunnut itse kissaa? Onko muuten eläinrakas? Tyttö vai poika?
olen ilmoittanut,että ei tule meidän taloon. minulla on ollut aiemmin myös 2 koiraa,ja siihen rumbaan en lähde. ikinä.
tyttö on kyllä fiksu,ottaa itse ruokansa kaapista ym.
ja onhan se veli kotona,mutta ei varsinaisesti seurana,vaan omassa huoneessaan.
huooh. ei ole tuttuja,ei ystäviä joilta pyytää apua.
toisaalta olisi oikein oivaa harjoitusta seuraavaan syksyyn,kun kotona ei sitten ole tosiaan ketään.
ap
siinä vaiheessa kun esikoinen meni tokalle ja olisi joutunut olemaan aamut / iltapäivät yksin kotona. Oltaisi kyllä otettu kissat joka tapauksessa, ei sen puoleen, oltiin harkittu asiaa jo pitkään. Tuo sauma sitten vaan tuntui just sopivalta.
Mun kokemukseni mukaan kissoista ON ollut oikeasti tosi paljon lohtua tilanteeseen. Tyttö itsekin on sanonut monesti, että on paljon kivempi tulla kotiin kun siellä on kissat vastassa eikä ole tyhjä talo. Kissoja voi silitellä ja leikittää ja ne kehräävät ja puskevat ym. - ainakin meidän kissat tykkäävät lapsista jopa enemmän kuin aikuisista. Ja ihan eläintalosta haetut maatiaispennut olivat siis.
Lisäksi tyttö oli tosi ylpeä, kun sai kotiin mentyään huolehtia kissoille ruokaa ja putsata hiekkalaatikon - vähän siis vastuullisuuttakin oppii samalla.
Eli sanoisin, ettei kissan ottamisesta haittaakaan varmasti ole :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en ottaisi kissaa kaveriksi. Syy on se, että ei siitä kissasta oikeasti ole yhtään kaveria lapselle. Kissa on kissa. Syö, nukkuu ja paskoo. No pentuna saattaa olla leikkisäkin mutta enimmäkseen vetelee hirsiä. Me otettiin kissa viime kesänä, ei nyt varsinaisesti kaveriksi vaan muuten vaan. Eipä tuosta tosiaan ole kaveria ollutkaan lapselle. Nyt tokalla luokalla. Ollaan mietitty jotain suht pienikokoista koiraa, josta oikeasti olisi puuhaa ja seuraa lapselle iltapäivisin. Tulisi sitten sitä ulkoiluakin jokaiseen iltapäivään lapselle. Toki koirassa on paljon enemmän hommaa mutta kyllä se paljon enemmän antaakin.
On kyllä niin seurallinen kuin olla ja voi, käy suihkussakin lasten kanssa ja huutaa kun muksut lähtee ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
birma ja norjalainen metsäkissa. Suosittelen. Ovat lasten kavereita ja tosi seurallisia. Ei ulkoilutusrumbaa. Tosin onhan lapsella varmasti mahdollisuus herättää isoveli, jos on hätä eikä pelätä, että veli suuttuu. Voisiko myös veljen kanssa sopia, että heräisi esim. viimeistään 9.30olemaan pienemmän kanssa? Ei se nimittäin ole oikein hyvä vaihtoehto, että 6-v joutuu olla puolillepäivin yksin, vaikka kissa olisikin. Voivat olla lapselle ikuisuudelta tuntuvat tunnit odottaa. Voihan sille veljelle antaa vaikka pientä palkkaa vahtimisesta. Edellyttää, että oikeasti ei vaan nuku koko päivää. Sehän olisi sama, jos lapsi jäisi kokonaan yksin koko päiväksi...
ei se tarkoita että muillekin käy niin. Kannattaa toki tehdä hyvät pohjatyöt, selvittää kissan vanhempien luonne ja tutustua kasvattajaan. Meillä on 3 kissaa ja kaikki ovat tosi seurallisia, lasten parhaita kaverieta. Meillä ei tehdä mitään yksin, joku kissa tulee lasten kanssa aina suihkunkin viereen odottamaan, joku kissa löytää aina tiensä syliin istumaan kun peffansa laskee alas ja joku käy aina "nukuttamassa" perheenjäsenet.
Lastenhoitajaksi en kissaa kyllä ottaisi, mutta kivaksi kaveriksi kylläkin :)
en ottaisi kissaa kaveriksi. Syy on se, että ei siitä kissasta oikeasti ole yhtään kaveria lapselle. Kissa on kissa. Syö, nukkuu ja paskoo. No pentuna saattaa olla leikkisäkin mutta enimmäkseen vetelee hirsiä. Me otettiin kissa viime kesänä, ei nyt varsinaisesti kaveriksi vaan muuten vaan. Eipä tuosta tosiaan ole kaveria ollutkaan lapselle. Nyt tokalla luokalla. Ollaan mietitty jotain suht pienikokoista koiraa, josta oikeasti olisi puuhaa ja seuraa lapselle iltapäivisin. Tulisi sitten sitä ulkoiluakin jokaiseen iltapäivään lapselle. Toki koirassa on paljon enemmän hommaa mutta kyllä se paljon enemmän antaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kissan kannalla mieluummin kuin koiran. Meille harkitaan nyt koiran ottoa, kun lapset on 9 v ja 11 v. eli vanhempi voi käyttää koulun jälkeen pissillä. Muut lenkit jää vanhempien harteille. 7 v. on ihan liian pieni koiran ulkoiluttaja.
Sulleko ei ole mahdollista ottaa vaikka 3 kk vuorotteluvapaata? Eikö teillä ole iltapäiväkerhoa? Ne aamut ei monesti ole ongelma, kun telkasta tulee lastenohjelmia, ja ekaluokkalainen alkaa saada kavereita. Lisäksi meillä on tallentava digiboksi, jolle tallennetuista pikkukakkosista on ollut hyötyä. (Tietokonetta meillä ei avata ilman vanhempien salasanaa)
Meillä oli 17 vuotta kissa, joka oli 8 v., kun ensimmäinen lapseni syntyi, ja kissa kiintyi kovasti lapsiin. Monesti nukkui lapsen sylissä, kun lapsi katsoi aamun ohjelmia ja oli ovella ensimmäisenä vastassa, kun koulusta tultiin kotiin.
Lasta pitää opettaa, ettei hän saa nostella kissaa, niin vältytään äkkinäisiltä tilanteita, kun katti säikähtää.
Sitä mieltä minäkin olen.
Mutta sitten olen myös sitä mieltä, että ei noin pienen kaveriksi vielä mitään lemmikkiä. Ei sinne yksin kotiin. Eri asia olisi jos vanhmepi olisi siellä enemmän paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä noin pienelle ottaisi lemmikkiä seuraksi. Etenkin kun vaikuttaa että lemmikki olisi lapselle ensimmäinen.
Itse sain koiran 6-vuotiaana. Muistan kun jäin ensimmäistä kertaa kahdestaan kotiin pienen pennun kanssa. En osannut "lukea" tietenkään pientä pentua ja pelkäsin kun pentu haukkui minulle. Nyt siis koulutan koiria ja hevosia melkein työkseni. Mutta en kannusta sinua suunnitelmaasi.
Minä laittaisin isoveljen ruotuun. Ihan oikeasti! Jos ilmaiseksi asuu luonasi niin lastenhoitoapu ei ole paljoa pyydetty. Olisi jopa kohteliasta.
ja olemaan seurana. Voisin vaikka maksaa hiukan taskurahaa tuosta. Näin tehtiin kesällä enne kuin koulut alkoivat. Poika kokkasi pikkuveljilleen ja katsoi perään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta ei siitä oikein seuraeläimeksi ole:)
juu,tuosta isoveljen lojoilusta---sanoin jo kyllä,että vaihtoehdot ovat siinä että joko on siskon(siskopuolen..) kanssa,tai sitten menee itse töihin tienaamaan sen puuttuvan rahan vuokrasta.
pyysin häntä harkitsemaan,josko jonkinlainen PIENI korvaus tulisi.
mutta se päivän palkka minulla on 80e - verot ja maksut,niin siitä ei paljon hoitorahaa maksella.
ap
ei mikään seuraneiti. Ja kissanpentua en jättäisi 6-vuotiaan vastuulle.
Hanki koira, jonka lenkitys on isoveljen vastuulla. Pienempi saisi koirasta kaverin ja isoveli reipastuisi.
ei mikään seuraneiti. Ja kissanpentua en jättäisi 6-vuotiaan vastuulle.
Hanki koira, jonka lenkitys on isoveljen vastuulla. Pienempi saisi koirasta kaverin ja isoveli reipastuisi.
siitä nimenomaan on enemmän vaivaa.entisenä koiraomistajana muistan kaiken,mitään en ole unohtanut:)
ap
En suosittele kissaa lapselle kaveriksi.
Ensinnäkin kissa nukkuu suurimman osa vuorokaudesta.
Ei siitä ole kaveriksi lapsellesi.
Toseksi kissa elää n. 20 vuotta, jopa pidempäänkin ja lapsi on lapsi vain hetken.
Kissa tulee hoitaa ja huolehtia koko sen eliniän, lapsen hoito asteittain vähenee koko ajan.
Saisit vain yhden huolen lisää.
koira ei käy, töissä on käytävä. Mitä jos nakittaisit sen 19-vuotiaan huolehtimaan pikkusiskostaan (vai oliko se -veli?) lauantaipäivisin?
kissan kaveriksi.
Kissa nimittäin ei ole useinkaan niin kauhean lapsiystävällinen lemmikki.