Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
G: Mistä saat voimaa, energiaa ja iloa arjen pyörityksessä?
11.09.2011 |
Niin, siinähän se kysymys sitten olikin. Eli mitkä ovat asioita, joista lataat voimaa ja iloa, silloin kun arki on kaurapuuron väristä ja makuista?
Kommentit (29)
Toinen yhtä varma hyvän mielen tuoja on juokseminen, mutta talvisin se on katkolla. Työpäivinä pidän pienen suklaahetken joka päivä, syön vain yhden rivin. Kaikkein parasta olisi tietysti seksi, mutta sitä on vaikea saada muuten kuin soolona. Miehen kansssa aikataulut ja toiveet menevät pahansti ristiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
*Lapset, joiden kanssa on mukava esim. askarrella iltaisin tai leipoa.
*Mies, jonka syliin voi käpertyä illalla kun lapset ovat menneet nukkumaan.
*Pienet hetket, esim. lapsi sanoo "Äiti, minä rakastan sinua" tai kun mies halaa ja kertoo ettei voisi olla onnellinen ilman minua.
*Kun koti on siisti, eli lähes aina.
*Viherkasvien hoito; multien vaihto, pistokkaiden haaliminen (joo, olen outo).
*Leipominen aamuisin; ihanat uunituoreet sämpylän klo.7.
*Aamukahvi, jonka mies on keittänyt.
*Oman isän kanssa puhuminen, oikeasti on ihanaa kun tietää puhuvansa ihmisen kanssa joka kuuntelee oikeasti.
*Siskon kanssa kirpputorilla pyöriminen.
*Syksyllä lehtien haravointi koko perheen voimin.Tässä muutamia ilon aiheita....
Leipominen klo 7 aamulla ja my ass :))
Lapsista saan kovasti iloa ja heidän kanssa on ihana olla kun spontaanisti halaavat ja tulevat syliin. Varmaan isompana sitten se vähenee. Myös siitä saan iloa kun näen kuinka sisarukset välittävät toisistaan. Saan myös iloa ihmissuhteista, toisista aikuisista joita tapaan arjessani. Lenkkeily on mukavaa jos joskus pääsee ilman lapsia lenkille.
Myös siitä iloitsen kun saan hommat tehtyä. Siis kotityöt eivät lopu ikinä mutta jos saan vaikka raivattua olohuoneen sellaiseksi että siinä "silmä lepää" niin sitten mielikin on rauhallinen. Sitten voi ottaa kupin teetä, hyvän kirjan tai lehden ja käpertyä hetkeksi sohvan nurkkaan kun on saanut lapset illalla sänkyyn. Ja rivi tummaa suklaata jälkiruuaksi maistuu ihanalta.
En kaipaa lomaa(kieltämättä joskus kyllä kun kaikki itkevät ja huutavat ja itsekin menetän hermoni)saadakseni iloa elämääni. Olisi ikävä lapsia. Miestäni kaipaan välillä koska on ulkomailla töissä ja poissa arjestamme. Toisaalta sitten kun on joskus kotona niin elämämme ei ole arkea vaan jotain erityistä.
Lapsista saan kovasti iloa ja heidän kanssa on ihana olla kun spontaanisti halaavat ja tulevat syliin. Varmaan isompana sitten se vähenee. Myös siitä saan iloa kun näen kuinka sisarukset välittävät toisistaan. Saan myös iloa ihmissuhteista, toisista aikuisista joita tapaan arjessani. Lenkkeily on mukavaa jos joskus pääsee ilman lapsia lenkille.
Myös siitä iloitsen kun saan hommat tehtyä. Siis kotityöt eivät lopu ikinä mutta jos saan vaikka raivattua olohuoneen sellaiseksi että siinä "silmä lepää" niin sitten mielikin on rauhallinen. Sitten voi ottaa kupin teetä, hyvän kirjan tai lehden ja käpertyä hetkeksi sohvan nurkkaan kun on saanut lapset illalla sänkyyn. Ja rivi tummaa suklaata jälkiruuaksi maistuu ihanalta.
En kaipaa lomaa(kieltämättä joskus kyllä kun kaikki itkevät ja huutavat ja itsekin menetän hermoni)saadakseni iloa elämääni. Olisi ikävä lapsia. Miestäni kaipaan välillä koska on ulkomailla töissä ja poissa arjestamme. Toisaalta sitten kun on joskus kotona niin elämämme ei ole arkea vaan jotain erityistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai no hitusen helpottaa liikuntaharrastukset 3 kertaa viikossa (ei liikunnan takia vaan siksi, että saa olla pois kotoa). Mutta kun kaikki loppu on pelkkää paskaa, niin on vähä vaikeeta.
eli kun oikein rasittaa ja pännii ja väsyttää, niin kutsun sellaisen kaverin kahvikylään, jolta saan energiaa.
Harrastan musiikkia ja valokuvausta, jotka molemmat auttavat unohtamaan arjen hetkeksi ja keskittymään johonkin muuhun kuin arkiongelmiin.
Liikun myös säännöllisesti, mikä auttaa väsymykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eräästä miehestä. Yleensä ajattelen häntä myös ennen nukahtamista. Unet ovat henkireikäni.
-Miehen kanssa kerran vuodessa viikonlopuksi festareille, kaveriporukan kera
-Naisporukan kanssa viikonloppuloma ulkomaille kerran vuodessa
-Koko perheen kanssa pari kertaa vuodessa viikonloppulomalle, jonkun tuttavaperheen kanssa.
-Pari kertaa vuodessa oikein kunnon biletys, niin että oksat pois! Eli melkein koko viikonlopun valvominen, tanssiminen, villinä biletys...
Näin sitä palaa virkistyneenä ja energisenä taas kotiin ja jaksaa sitä tasaista arkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ole kahteen vuoteen tarvinnut käydä bilettämässä eikä missään muissakaan riennoissa ilman lasta. Elämä on päivästä toiseen samaa paskavaippaa, sotkua, kituuttamista, yksinäisyyttä, tylsyyttä... Toisinaan ihmettelen etten ole vielä tappanut itseäni. Säälin kai liikaa lastani.
Tai ehkä vastasyntyneen tuhina nukahtaessaan tähän mun mahan päälle. Ja se huumaava tuoksu mikä hänestä lähtee.
Mutta pian ei ole enää vastasyntynyttä vaan allerginen vauva ja kaksi muuta lasta. Ehkä silloin saan eniten voimaa hyvän kirjan lukemisesta karkkipussin kanssa, lenkkeilystä hyvän musiikin soidessa korviin ja shoppailusta (jota tapahtuu hyvin hyvin harvoin rahatilanteen vuoksi). Välillä kyllä tuntuu etten saa mistään tarpeeksi iloa ja voimaa jaksaakseeni pyörittää arkea hyväntuulisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erittäin rankka vuosi menossa.
Minua piristää kirpputoreilla käynti ja rahan miettiminen/sijoitusasunnon miettiminen/sijoittamisen miettiminen. Nyt on siis erittäin tiukkaa myös rahan kanssa, eikä sijoittamiset tule kuuloonkaan. Pidän rahan miettimisestä, koska koskaan sitä ei vielä ole ollut kunnolla, mutta ehkä tulevaisuudessa on, jos luoja suo.
Jos en miettisi asioita tai tekisi löytöjä kirpputoreilta, en jaksaisi. Elämän rankkuus yllätti todella paljon.
Lopun vuodesta ei auta kuin alkoholi ja televisio.
nauramisesta, kuten nyt tähän liittyen..
mä mietin lähinnä miten sisustaa kotia ja ootan et pääsen yksin lenkille ulos jne..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen hoitovapaalla 1,5-vuotiaan kanssa, joka tällä hetkellä on helpossa vaiheessa. Uhma ei ole vielä päällä, ja tolkuttomin ja kaoottisin vaihe on ohi. Meillä on älyttömän kivaa yhdessä ja suren vain sitä, että tämä loppuu pian ja joudun töihin. Sitten varmaan saan voimaa lapsesta, ruuanlaitosta, meidän lemmikeistä jne mitkä nyt täyttävät päivät kokonaan.
Kun vihdoin vuosien etsimisen jälkeen ymmärrän kuka olen, mistä tulen ja minne menen, olen onnellinen. Ilo ja kiitollisuus pulppuaa sisimmässäni joka hetki. Elämä tuntuu ihanalta seikkailulta ja voin luottaa että kaikki niin kuin hyväksi on. Olen jatkuvassa yhteydessä Jumalaani ja hän antaa minulle kaiken hyvän mitä pyydän.
On upeaa, kun on herännyt tähän "uuteen elämään"!
Lopun vuodesta ei auta kuin alkoholi ja televisio.
Arkipäivisin nautin lähinnä siitä kun kaikki pakollinen on tehty ja saa vaan maata sohvalla ja tuijottaa telkkua.
Mielestäni arki on kamalaa,ei siitä pääse mihinkään vaikka olenkin yrittänyt muuttaa asennetta jne
nytkin ahdistaa aivan hirveästi töihin meno huomenna.
-lasten ilo, joka päivässä on ihania hetkiä
-hetkittäin iskevä ammatillinen innostus
-suklaa
-valmiiksi laitettu ruoka
-lukuhetki juuri ennen nukahtamista
-rukoilu jos tekee tosi tiukkaa
-ystävien kanssa juttelu
Alue: Aihe vapaa
-liikunta, siten että tulee hiki pintaan
-hyvä ruoka
-kävely syksyisessä luonnossa
-hassuttelu lasten kanssa
-kun herää aamulla aikaisin ja voi rauhassa lähteä töihin
-kauneudenhoito
-shoppailu, pienet ylellisyydet
-lasi tai kaksi viiniä