Miksi ei saisi pitää sylissä...?

Pidä vaan sylissä niin paljon kun jaksat.

Tee niinkuin itse katsot hyväksi

Mitä ihmettä?? Tottakai lapsia saa ja pitääkin pidellä sylissä ja kainalossa ja kädestä ja ja... Lapsi kaipaa ja suorastaan tarvitsee hellyyttä vanhemmiltaan! Ihmeellisiä tyyppejä sua neuvomassa.

Tai no mitä väliä, moni ehkä muka viisaampana haluaa viestittää, että sylivauvasta irtaantuminen voi olla myöhemmin haastavaa?

Tai hahmottamiskyvyn? Vauvoillakin on lihaksia; miltä sinun lihaksissa tuntuu kun olet samassa asennossa tuntitolkulla? Vauva ei ole patsas vaan elävä ihminen, jolla on oikeus ojennella ja liikutella itseään ja sylissä se nyt vain ei onnistu.

pitäkää ihmiset vauvoja ja taaperoita ja teinejä ja aikuisia lapsia sylissä jos ne siinä haluaa olla. Olis varmaan parempi ja lempeämpi tämä maailma jos enemmän sylittelyä harrastettais.

Terttu-täti jolla ei ole omia lapsia antaa muutenkin huonoja neuvoja.

Syli on vauvalle paras paikka.

Mun anoppi tuumasi kun poikamme oli viikon vanha, että älä sitten turhaan sylissä pidä, tottuu pian siihen. Ai kamalaa.

samaa kun siskonsa poika sai ensimmäisen lapsen: "koko ajan kantaa sylissä, sitähän saa sitten aina olla kantelemassa", puhui siis siskonpojan vaimosta eli lapsen äidistä. Nyt meille tulossa ensimmäinen lapsi ja mua kauhistuttaa kun anoppi on niin vanhanaikainen. Tietysti me teemme oman lapsemme kanssa juuri niin kuin itse parhaaksi näemme, mutta pelkään että hermot menee heti alkuunsa. Nykyään sanotaan ettei pieni vauva voi koskaan saada liikaa hellyyttä ja huomiota, kaikki sylissä kantelu ym on vain kotiinpäin, ei vauvoja tarvi "karaista suurta, pahaa maailmaa varten" ja nimenomaan opettaa jo pienestä että hänestä huolehditaan ja häntä rakastetaan.

samaa kun siskonsa poika sai ensimmäisen lapsen: "koko ajan kantaa sylissä, sitähän saa sitten aina olla kantelemassa", puhui siis siskonpojan vaimosta eli lapsen äidistä. Nyt meille tulossa ensimmäinen lapsi ja mua kauhistuttaa kun anoppi on niin vanhanaikainen. Tietysti me teemme oman lapsemme kanssa juuri niin kuin itse parhaaksi näemme, mutta pelkään että hermot menee heti alkuunsa. Nykyään sanotaan ettei pieni vauva voi koskaan saada liikaa hellyyttä ja huomiota, kaikki sylissä kantelu ym on vain kotiinpäin, ei vauvoja tarvi "karaista suurta, pahaa maailmaa varten" ja nimenomaan opettaa jo pienestä että hänestä huolehditaan ja häntä rakastetaan.

...VAAN nimenomaan opettaa... (ei ja)

että älä sitten kanniskele liikoja, ettei totu olemaan vaan sylissä. Ja kuinkas sitten kävikään? Tyttö kun syntyi, niin mummohan kantoi ja hyssytti ja teki kaiken vastoin antamiaan ohjeita :) Ei sillä, että olisin nyt tuota neuvoa noudattanut.

Pidä niin pajon sylissä kuin jaksat, tulee vielä se päivä kun ei haluu olla sylissä vaikka sä haluaisit.

Tai hahmottamiskyvyn? Vauvoillakin on lihaksia; miltä sinun lihaksissa tuntuu kun olet samassa asennossa tuntitolkulla? Vauva ei ole patsas vaan elävä ihminen, jolla on oikeus ojennella ja liikutella itseään ja sylissä se nyt vain ei onnistu.

Eihän sitä nyt äiti itsekään voi olla samassa asennossa tuntitolkulla, miten sitten se sylissä oleva lapsi olisi? Päin vastoin, sylissä pitäminen kehittää lapsen motoriikkaa ja tasapainoa, samoin kuin tietoisuutta omasta kehostaan. Sylissä kyllä onnistuu monenlainen liikkuminen ja venyttely, myös jumppaaminen, hierominen ja muu hellittely. Hassu kommentti oli :)

kaverini lapsi jäi vain motoriikasta tosi paljon jälkeen kun kulki kaikkialle äidin sylissä yli yksvuotiaaksi. Heti kun lapsen laittoi lattialle se inahti ja äiti otti sen syliinsä. Kesät talvet toimi kantopalvelu.



En usko, että tuo on pääsyy, mutta kouluiässäkin lapsella aika heikko motoriikka. Osasyy kylläkin.

Tai hahmottamiskyvyn? Vauvoillakin on lihaksia; miltä sinun lihaksissa tuntuu kun olet samassa asennossa tuntitolkulla? Vauva ei ole patsas vaan elävä ihminen, jolla on oikeus ojennella ja liikutella itseään ja sylissä se nyt vain ei onnistu.

juttelepa jonkun fysioterapeutin kanssa asiasta. 0

kaverini lapsi jäi vain motoriikasta tosi paljon jälkeen kun kulki kaikkialle äidin sylissä yli yksvuotiaaksi. Heti kun lapsen laittoi lattialle se inahti ja äiti otti sen syliinsä. Kesät talvet toimi kantopalvelu.

En usko, että tuo on pääsyy, mutta kouluiässäkin lapsella aika heikko motoriikka. Osasyy kylläkin.

mulla kantoliinavauvoja ja ovat oppineet kävelemään 10kk ja toinen ajoi pyörällä ilman appareita 2v ja toinen 4v, kumpikin oppi uimaan 4v ym.

mutta muista, että et saa lopettaa sylittelyä, kun se sinusta alkaa tuntua hankalalta tai aikaavievältä eli kun lapsi kasvaa, valvoo enemmän ja on tottunut olemaan sylissä. Siinä vaiheessa moni haluaa tehdä rauhassa kotitöitä ja ihmettelee, miksi lapsi ei anna tehdä mitään vaan huutaa ja haluaa syliin.



Eli jos aloitat runsaan sylittelyn, pysy siinä siihen asti, kunnes lapsi sylissäsi ei enää viihdy. Valinta ei enää siinä vaiheessa ole sinun.

Lattialla sopivasti. Jos lapsi viihtyy lattialla siitä on hyötyä motoriselle kehitykselle.



Ja kyllä sylittely vaikuttaa lihaksiin. Meillä lapsi alkoi mennä banaaniksi ja lääkäri käski pitää enempi lattialla ja vaihtaa kanto/syliasentoa usein. Lattialla tilanne korjautui, mutta toki meillä paijataan hyvin paljon sylissäkin.

"Kanna lasta kaksi vuotta tai kannat koko ikäsi" , vanha sanonta.

Suomessa on ihan liikaa yksinäisiä lapsia ja lapsia, joiden pitää pärjätä yksinään.



Mielestäni tässä on yksi syy lasten pahoinvoinnille.

Miten luulet lapsen motoriikan kehittyvän siinä sylissä? Tai hahmottamiskyvyn? Vauvoillakin on lihaksia; miltä sinun lihaksissa tuntuu kun olet samassa asennossa tuntitolkulla? Vauva ei ole patsas vaan elävä ihminen, jolla on oikeus ojennella ja liikutella itseään ja sylissä se nyt vain ei onnistu.

Kannoin lastani paljon, pidin sylissä ja liinassa.

Tasan 7kk:n ikäisenä nousi seisomaan ja alle vuoden ikäisenä jo juoksi.

Hyvin ojenteli ketariaan liinassa, eikä pidetty tuntitolkulla samassa asennossa, liikunhan itsekin, siis lapsikin liikkuu. Teen eri asioita, lapsi on eri tavoin sylissä.

-ei ap-