Menin neitsyenä avioliittoon. Muuten en olisi päässyt naimisiin.

Haluaisin kertoa teille tarinani :)

Eräs nuori mies oli ihastunut minuun ja tuli viime huhtikuussa juttelemaan. Hän vaikutti ihan kivalta ja olimme kävelyllä ym. tutustuimme. Kerroin hänestä vanhemmilleni ja he halusivat tavata hänet.



K tuli sitten äitinsä ja tätinsä kanssa meille ja kaikki juttelivat. K:n perhe kysyi monta kertaa että onhan N neitsyt (siis minä). Olenhan minä, en ikinä häpäisisi vanhempiani.

K:n perhe hyväksyi minut ja minun perheeni hyväksyi K:n. Menimme K:n perheelle ja minulle puettiin punainen mekko ja sain punaisen pitsihuivin hiuksilleni.



Isäni päätti että häät pidetään kesäkuussa.

Sitten se päivä koitti ja menin kampaajalle.

Minulle laitettiin kaunis kampaus ja sain kauniin puvun. Olin valinnut sen itse.

Pihalla meidät vihittiin. Isoisäni teki sen.

Sitten kävelimme juhlasalille jonka K oli vuokrannut ja hänen sukunsa oli koristellut sen.

Juhlimme siellä noin kello 21 asti.

Sitten huudettiin että on aika ja minut ja K kyyditettiin asunnollemme.



Asumme K:n vanhempien vuokraamassa asunnossa jonka K:n vanhemmat sisustivat meille valmiiksi.

Meidät työnnettiin makuuhuoneeseen ja istutettiin valtavalle sängylle joka meille oli ostettu.

Miehet lähtivät pois paikalta ja K:n sisko ja äitini alkoivat riisua minua. Seisoin siinä sitten alusvaatteisillani ja nolotti.

Naiset ottivat päiväpeiton pois sängyltä ja levittivät sängylle valkoisen ison lakanan.

Kaikki poistuivat huoneesta ja toivottivat hyvää lykkyä.



He sulkivat oven ja odottivat oven ulkopuolella. Kuulin heidän kuiskauksensa.

K sanoi että meidän pitää nyt tehdä se. Sanoin niin, he odottavat.

Teimme sen sitten. Se oli kamalaa. Sattui ja vertakin tuli. En tykännyt yhtään.

Puin nolona alusvaatteet päälleni ja K puki omat juhlavaatteensa ja meni sanomaan naisille että se on tehty.

Naiset tulivat uteliaina huoneeseen ja puhkesivat nauraen itkemään ja kirkumaan, halasivat minua ja repivät verisen lakanan sängyltä. Kysyin voinko mennä suihkuun. He sanoivat ettei ole aikaa nyt juhlitaan! He pukivat minulle mekkoni ja työnsivät autoon. K:n äiti kantoi valkoista lakanaa jossa näkyi ne ruskeanpunertavat veriläiskät.



Käveleminen sattui joka askeleella. Pelkäsin että alapääni oli hajalla. Vaivoin sain käveltyä juhlasalille ja toivoin, että saan istua koko illan. Autossa itkettikin. Sattui niin.

Juhlissa anoppini tanssi sitten verilakanan kanssa ja kaikki huusivat ja ylistivät minun vanhempiani. Istuin tuolilla ja alapää oli kuin tulessa. Nielin kyyneleeni ja hymyilin.

He olivat tyytyväisiä minuun.

Juhlat loppuivat kello 5 aamulla.

Meidät vietiin takaisin asunnollemme.

Alkoi yhteinen elämämme. Kaikki on niin uutta ja jännittävää.

Häistä on nyt 3 kuukautta ja odotan vauvaa viikolla 9 :)