Miksi sanat "raskaus" ja "raiskaus" ovat niin lähellä toisiaan?
Tuntuu jotenkin hämmentävältä, että näitä kahta on aikanaan pidetty niin isossa yhteydessä toisiinsa?
Kommentit (27)
Mutta sen asiayhteydenhän me kaikki ymmärrämmekin.
Kyllä mä luulisin, että näillä on alkujaan sama kantasana tms. Miksi ei olisi? Toki varma en ole, kai sen jostain saisi selville. Tuo rakkaus voisi kuulua samaan kantaan, mutta juu, ei ollut ehkä oikea foorumi tälle kielitieteelliselle pohdinnalle. :D
ap
te kaikki uskotte, ettei noilla ole mitään yhteyttä, ihan pelkkää sattumaa? :D
ap
te kaikki uskotte, ettei noilla ole mitään yhteyttä, ihan pelkkää sattumaa? :D
ap
en usko. Mulle synnytys oli ainakin suuri raiskaus.
Raskaana oleminen on aika raskasta.Niin henkisesti että fyysisesti. Varsinkin loppuraskaudessa ymmärtää hyvin sanonnan: olla raskaana.
Raiska tarkoittaa pilattuja tai pilalle menneitä esineitä ja ihmisiä (vrt. raiskio). Sanat raihnas, roju ja raju lienevät samaa kantaa. Vanhassa kielenkäytössä avioliiton ulkopuolinen naisen makaaminen oli naisen pilaamista eli raiskaus riippumatta siitä, tehtiinkö se väkisin vai ei.
mitään yhteyttä noilla sanoilla olevan. Paitsi että alkavat R-kirjaimella..
on sitä mieltä, että totta helv tossa on selvä yhteys! :D Yhden foneemin ero, keskellä sanaa, ja sekin on i, joka toimii monesti "vivahde-erona". Olisinkin kaivannut, että joku olisi osannut selittää, että kuinka yhteys on alkujaan suomen kielessä syntynyt (esim. verbirakentein tms.)
nii'in. Mikseivät ne olisi vaikka raiskaus ja vfalkplys, eivät olisi niin samankuuloisia
Kuten myös sanaparin kukka ja kakka taustalla:
Miehet haluu pilata kaiken kauniin ja feminiinisen!
Tuolla logiikalla kuusia oli vain kuusi kun sana keksittiin.
Johan se on selitetty yllä - raiska tarkoittaa pilattua, siitä tekoa kuvaava raiskaus tai raiskaaminen.
Raskauden takana taas on sana raskas.
Sitä en tiedä, onko näiden kahden adjektiivin alkumuoto sama, mutta ei sillä oikeastaan ole väliä kun reitti ja ajatus, joilla substantiivit ovat syntyneet, on eri.
Kuusi ja kuusi eivät nyt millään tavalla tai logiikalla liity tähän. Ne ovat homonyymejä.
Joo, ens kerralla kyselen vaan lihapullaohjeita :)
ap
Älä ota nokkiisi. Sun teoria ei nyt vaan ottanut tulta, ja siksi sait tuollaisia vastauksia. Sitäpaitsi olet saanut asiallisiakin vastauksia, ne eivät vaan näytä nyt sua tavoittavan.
Mitä haluat: että sanotaan että joo, on ne varmaan jostain syystä sama sana. Jännä.
tai sainat kuka ja kukka
palo ja pallo
pelko ja pelto
Kysymyksesi muoto antaa vielä ymmärtää, että kieli syntyisi jotenkin niin, että eri asioille päätetään sana yhdellä kertaa.
Ihan kuin jokin viisaiden neuvoto olisi aikanaan pähkinyt ja tullut siihen tulokseen, että laitetaan raskaus ja rakkaus ja raiskaus kuulostamaan samalta, kun ne liittyvät toisiinsa. Mutta eihän kieli niin synny, vaan asioita nimetään eri aikoina, nimekkeet vaihtuvat, ääntäminen muuttuu, merkitykset muuttuvat ja lisää lainataan muista kielistä.
Esimerkiksi englannin skirt ja shirt ovat molemmat alun perin samasta germaanisesta kantasanasta. Toinen vain on ollut alkujaankin anglien ja saxonien kielessä, toinen lainattu myöhemmin viikingeiltä muuttuneessa äänneasussa.
En mene sanomaan, etteikö suomen kielenkin em. r-sanojen kohdalla olisi aikanaan käynyt näin, mutta kukapa sen tietää.
on sitä mieltä, että totta helv tossa on selvä yhteys! :D Yhden foneemin ero, keskellä sanaa, ja sekin on i, joka toimii monesti "vivahde-erona". Olisinkin kaivannut, että joku olisi osannut selittää, että kuinka yhteys on alkujaan suomen kielessä syntynyt (esim. verbirakentein tms.)
pakka ja paikka
lakka ja laikka
kukka ja kuikka
Kiitos 16, jotain tuollaista pohdintaa toivoinkin!
En ottanut nokkiini, mutta juu, ymmärrän nyt että täällä osaamisalue on ehkä hieman muualla? :) Eli oma mokani!
ap
on sitä mieltä, että totta helv tossa on selvä yhteys! :D Yhden foneemin ero, keskellä sanaa, ja sekin on i, joka toimii monesti "vivahde-erona". Olisinkin kaivannut, että joku olisi osannut selittää, että kuinka yhteys on alkujaan suomen kielessä syntynyt (esim. verbirakentein tms.)
pakka ja paikka
lakka ja laikka
kukka ja kuikka
Mutta raiskaus-raskaus -sanoilla on sama aihealue. Tottakai on olemassa sanoja, joissa yhden foneemin ero, niin ettei niillä ole mitään yhteyttä.
ap
rakkaus. Entäpä pakkaus, tai lakkaus?? Ajatella, rajallisesta määrästä kirjaimia voi muodostaa rajallisen määrän yhdistelmiä.