Minkä ikäinen olit, kun aloitit itse päivähoidossa? Ja minkä ikäinen oli hoitajasi?
Itse aloitin hoidossa kuuden viikon ikäisenä ja hoitaja oli alussa muutaman kuukauden keski-ikäinen nainen. Sitten oli peräkkäin muutama hyvin nuori tyttö ja "lopullinen" hoitajani oli 60-65-vuotias (hoiti siis koko tuon iän) kouluun asti.
Kommentit (25)
menin perhepäivähoitoon, hoitaja oli n. 30v. Kertoman mukaan piti minua aluksi sitterissä arkkupakastimen päällä, kun pelkäsi että muut hoitolapset on liian kovakouraisia.
n. 35-vuotiaalle pph:lle, 1-2-vuotiaana minua hoiti minun 17-vuotias tätini. 2-vuotiaasta ylöspäin taas n. 30-vuotiaalla pph:lla eskariin asti.
t. vuosimallia -76
Hoitaja oli n. 30 v kahden lapsen äiti. Olin samalla hoitajalla kouluun lähtöön asti. Ja vain hyviä muistoja on jäänyt! Äitini oli yksinhuoltaja ja tää mun hoitaja + miehensä ja lapsensa olivat mulle kuin toinen perhe.
Kyllä mä olin viisi-vuotias. Äiti hoiti minua ja veljeäni. Sitten menimme päiväkotiin. Päiväkosinssa oli useampi hoitaja siinä kolme.-nelikymppisiä.
Arkkitehti äiti hoiti mut työn lomassa.
Hoitajani oli ehkä 32-vuotais pph.
menin hoitoon naapurin mummolle, joka oli silloin noin 65 vuotias. Tuosta hoitotädistä tulikin minulle varamummo, jonka luona vierailin aikuisenakin hänen kuolemaansa saakka. Olen itse syntynyt -73, jolloin äitiyslomat ei kummoisia vielä olleet.
hoitsut oli sellaisia 25-40-vuotiaita. Omat kolme lasta olen hoitanut kotona kokonaa, neljäs täyttää kohta kolme ja sinnitellään ja toivottavasti saan hänetkin hoisettua kotona.
Hoitaja oli tooosi vanha...siis oikeasti varmaan jotain 30v.
niinkuin ei miehenikään. Itse olin myös seurakunnan kerhossa parina päivänä viikossa. Minua hoiti mummo. Omatkaan lapset ei ole päivähoidossa vaan kerhossa. Miehen kanssa työs menee niin ettei onnkeis tarvitse.
Maalaistalossa äiti oli aina kotona ja lisäksi oli mummu ja ukki (isä kävi töissä kodin ulkopuolella).
Parempi olis ollut olla hoidossa kuin hullun mummun käsissä.
Kai minua joku silloin tällöin hoiti, äiti ison karjatilan emäntänä ei kauheasti kerennyt. alta 2 v naapuri palautti mut hiukan yli kilometrin päästä kotiin.
mutta teki myös perhepäivähoitajan hommia. Olin siis "hoidossa" vuoden ikäisestä kouluikään saakka. Alle 1 v äiti hoiti vain meitä omia lapsiaan. Sitten tuli hoitolapsia mukaan niin että lapsia oli yhteensä max 6. Seurakunnan kerhoissa käytiin aina kun kyyti järjestyi.
Seurakunnan kerhossa kävin kerran viikossa. Ja naapurin tädillä olin joskus tunnin pari kerrallaan. Jos äidillä oli menoja.
Olin tyytyväinen lapsuuteeni näin jälkikäteenkin ajateltuna :) Sain puuhailla omiani ja leikin paljon pihaleikkejä ja metsässä.
Kouluun lähtö sujui ongelmitta.
Myös omia lapsia olen pitänyt mahdollisimman vähän hoidossa. Nuorimmastakin oli vain 10 pv/kk ja niitäkään ei yleensä tarvinnut kaikkia käyttää.
Eikä miehenikään. Meillä äidit olivat kotona siihen asti, kun koulu alkoi. Minun lapseni ovat käyneet esikoulun. Ei se päiväkoti nyt niin kauhealta vaikuttanut, kun vein lastani eskariin. Olin jotenkin ollut sellaisessa luulossa.
päivähoidossa. Nyt kun aloin miettimään niin jonkilaista eskaria tms. kävin ennen koulun aloitusta. (tyyliin pari krt. viikossa)
reilun vuoden ikäisenä eri paikkakunnalle täysin tuntemattomalle naapurille. Vanhempani eivät tunteneet sieltä ketään, joten soittelivat ovikelloja ja ylipuhuivat jonkun kotiäidin hoitamaan minua. Ehkä olivat jotain 20-30v ikäisiä. Sitten minua hoiti eläkkeelle jäänyt sukulaistäti. Opin tulemaan hyvin toimeen kylän mummojen kanssa ja sain syödä paljon pullaa (ja sen olin sitten näköinenkin).