Lue keskustelun säännöt.
Olen tullut epävarmaksi avioliitostamme. Olen aina
09.09.2011 |
ajatellut, että me kuulumme yhteen, että niin on määrätty. Olemme jutelleet suhteestamme viime aikoina. Vaikuttaa siltä, että mies taas on valinnut olla kanssani. Koska hänen kohdallaan on kyse päätöksestä, voisi hän yhtä lailla päättää, että ei halua enää olla kanssani. Minusta taas kohtalo on sitonut meidät yhteen. Uskon siihen oikeaan siis.
Olenko mä nyt turhaan epävarma vai olenko tajunnut, että suhteemme ei olekaan niin varma, kuin olen kuvitellut?
Kommentit (6)
joka on päättänyt ja valinnut mut ihan itse. Sehän tarkoittaa että hän on sitoutunut sinuun ja avioliittoonne.
Tuo "näin on määrätty" kuulostaa paljon epävarmemmalta. Kuka on määrännyt? Ihan samoin susta voi joskus lakata tuntumasta että kohtalo on sitonut teidät yhteen. JOnain päivänä voit alkaa ajatella että ehkä erehdyit kuitenkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaan ihan itse olen mieheni valinnut..:)
Olen ollut alusta asti mieheeni silmittömän rakastunut. Kun tapasin hänet tuttavien luona ensimmäisen kerran, olin varma, että hän on elämäni mies ja että kohtaloni on elää hänen kanssaan. Seurustella aloimme vasta myöhemmin.
Myöhemminkin vaikeina hetkinä tuo varmuus, että kuulumme yhteen, on saanut minut luottamaan, että suhteemme ei ole vaarassa, että kyse on vain vaiheesta, niin kuin on sitten ollutkin. Nyt tuntuu siltä, että mieheni tunteet ovatkin olleet paljon laimeampia ja se luo minuun pelkoa. Pelkään, että jonain päivänä mies ajattelee, että olisi voinut valita paremminkin, ja lähtee.
ap
en usko että ketään on luotu yhteen. Onhan se melkoinen sattuma, että sinäkin satut asumaan samassa maassa ja samalla seudulla ja puhut samaa kieltä kuin Se Yksi ja Ainoa yli kolmen miljardin miehen joukosta, ja tällainen sattuma koskee vieläpä useimpia ihmisiä..
häkellyttävä. Emme edes jutelleet keskenämme. Näin hänet ja silloin tiesin. Myöhemmin hän astui elämääni ilman, että kumpikaan tavoitteli toista tai pyrki ottamaan yhteyttä. Sitä ennen en ollut ajatellut mitään kohtaloista tai siitä oikeasta.
Nyttemmin mieheni on sanonut, että ihastui ensin ulkonäkööni (seksikin vetosi) ja aluksi ihmetteli, että minulla on niin paljon tunteita (kaikenlaisia tunteita). Se luo minuun epävarmuutta.
ap
en usko että ketään on luotu yhteen. Onhan se melkoinen sattuma, että sinäkin satut asumaan samassa maassa ja samalla seudulla ja puhut samaa kieltä kuin Se Yksi ja Ainoa yli kolmen miljardin miehen joukosta, ja tällainen sattuma koskee vieläpä useimpia ihmisiä..
eivät usko mihinkään kohtaloon. Toki mies voi jonain päivänä päättää, ettei haluakaan olla kanssasi, mutta yhtä hyvin sinusta voi ruveta tuntumaan, että "kohtalosi" onkin joku toinen mies. Sama lopputulos, eri syistä vain.