Kumman valitsisit? Matkustelu vs iso asuntolaina?

itse olen halunnut omakotitalon. Tosin nykyään meillä on kyllä varaa molempiin. Ei siinä auta, kuin itse miettiä, mitä haluaa. Uuteen omakotitaloon kyllä saa helposti aina uppoamaan kaiken mitä tienaa, kun tulee kalustettua taloa, pihaa laitettua ja piharakennuksia ja kiveyksiä jne.

Kuinka ison osan "loppuelämästänne" viettäisitte okt:ssa? Haluatteko jättää perintöä lapsillenne vai nauttia olemassaolevasta yhteisestä ajasta matkustellen ym.? Ja jos haluatte jättää perintöä, myisivätkö lapset talon myöhemmin ja sitten itse matkustelisivat (kun eivät aiemmin ole voineet)? Vaikuttaako mahdollinen perintö negatiivisesti lastenne tuleviin työhaluihin?

Siinä meidän ratkaisu. Mutta jos valita pitäisi, kerrostaloon en menisi ikimaailmassa.

Omakotitaloon mua ei saisi kirveelläkään mutta jos perin vanhempani joskus niin ostan lukaalin Hgin keskustasta. Asuntolainaa en halua vaan asunnon ostan vasta sitten kun mulla on rahaa tehdä se ilman lainoja.

musta vaan ei ole taloyhtiössä eläjäksi. Kyllä me edelleen matkustellaan mutta vähemmän kuin ennen mutta ei haittaa yhtään kun kotona viihdytään.

Ok-taloasuminen ja penninvenytys ei kiinnosta. Mukavaa elämää ja reilusti rahaa käytössä, se on kivointa.

asuttiin 10v taloyhtiöissä ja se riitti kyllä. Ei tarvitse venyttää penniä vaikka talolaina onkin eikä me koskaan olla niin oltu kiinnostuneita matkustelusta että sen asettaisin oman talon edelle.

Me olemme valinneet matkustelun. Valinta on sinänsä ollut helppo, että omakotitaloon emme haluaisi. Liikaa työtä ja huolehtimista. Meille sopii helppo ja vaivaton kerrostaloelämä.

Lisäksi matkustellaan. Että eipä tarvitse valita kun voi tehdä kumpaakin.

Mielestäni isompi asunto ei ole mikään itseisarvo, eli itsekin aiomme muuttaa tästä kerrostaloasunnosta isompaan vasta kun tuntuu todella siltä, että tilaa on oltava enemmän eli perhe kasvaa. En kaipaa neliöitä ympärilleni kovinkaan paljoa ja pyrin käyttämään tilan järkevästi miettien mitä tavaraa tarvitaan. Tykkään matkustelusta ja pienestä luksuksesta kuten juuri ulkona syöminen, ja on kivaa kun niihin jää rahaa.



Jos tilanne olisi sama kuin teillä (ja siis todella tarve muuttaa) niin varmaankin alkaisin ensin vähentää matkustelua ynnä muuta kulutusta, laittaisin rahaa säästöön ja alkaisin katsoa isompaa asuntoa vasta vähän ajan päästä. Eli haluaisin ensin "testata" että pärjätään vähemmälläkin rahalla ja samalla säästäisin käsirahan.

olisi pitänyt elää tosi ahtaasti ja/tai ikävällä alueella. Nyt on kiva lähiö ja rivarinpätkä, hieman ahdasta tosin edelleen, osa lapsista joutuu jakamaan huoneen.

eli juuri nyt eletään valinnalla matkustelu. Säästetään kyllä samalla sitä kämppääkin varten, mutta odotellessa on pakko päästä lomilla muualle. Juuri höylättiin visaa amerikan reissulla kolmella tonnilla per nokka. Meitä on kaksi ja laskuun sisältyy matkat ja hotellit. Hotellit syyskuisessa Nykissä on kallista huvia, mutta tulipahan käytyä.

ostettiin talo ja lainan lyhennys on sama kuin oli rivarikolmiostakin. Laina-aika luonnollisestikin piteni.

En tykkää isosta asuntolainasta, en matkustelusta enkä omakotitalossa asumisesta. Sori, en siis osaa auttaa yhtään.



Kysehän on viimekädessä teidän perheen arvovalinnoista.

Ensinnäkin haluan nauttia kodista ja elämästä, joten en ikinä edes ostaisi omakotitaloa, liikaa hommia, liikaa stressiä!! Enkä tosiaankaan sitoisi itteäni suureen asuntolainaan, voivotellen kylminä talvi-iltoina, hitto kun ei pääsekään lämpimään karkuun jne. Tulisin hulluksi jos en pääsisi pois Suomesta vähintään kerran vuodessa.

ei vaan olla kerrostalo-eikä rivari-ihmisiä. Oma talo oma lupa ja oma piha missä oma rauha sen kerrostalohelvetin jälkeen mikä on tullut koettua. Muutamaan vuoteen ei matkusteltu mutta nyt kyllä taas kun olen töissä :D

joten omakotitalo otettiin. Saapahan jotain "sukan varteenkin".

olisi varaa matkustella useammin. En ymmärrä, mikä matkustelussa edes on niin ihmeellistä. Nuoruudessa tuli reissattua ihan tarpeeksi. Nykyään riittää noin kerran 5 vuodessa.



Kotihan on se paikka, jossa kuitenkin ollaan ja eletään arki suurin osa vuodesta. Eli mieluummin satsaamme kunnolliseen asuntoon, jossa myös viihdymme.

musta vaan ei ole taloyhtiössä eläjäksi. Kyllä me edelleen matkustellaan mutta vähemmän kuin ennen mutta ei haittaa yhtään kun kotona viihdytään.

mulle on siis asuminen ja sen taso/laatu (ja oma rauha ilman taloyhtiösäätöä) äärimmäisen tärkeää!

Mutta en voisi olla kokonaan matkustelemattakaan, rakastan sitäkin!

Meillä ratkaisu nyt tällä hetkellä, kun lapsetkin kaikki kotona, niitä on useita ja tilaa tarvitaan, että asumiseen panostetaan enemmän, ja matkusteluun vähemmän, mutta matkustelua ei jätetä kokonaan.

Nyt on mennyt pihan laittoon kaikki rahat, mutta jatkossa aion tehdä niin että yritän joka kuukausi säästää erikseen matkustamista.

Matkusteluakin siis aiomme harrastaa, mutta vähän vähemmän / edullisemmin. Ei tee reissuja niin paljon / niin kauas / niin usein, etsii halvempia vaihtoehtoja jne. Siinäkin miten matkalla käyttää sitä käyttörahaa, voi olla paljon eroja.

Ja aina ei välttämättä oteta kaikkia lapsia mukaan joka reissulle.

Toisaalta tässä omassa tilavassa talossa on niin ihana olla, ettei täältä niin hirveästi koko ajan kaipaakaan mihinkään, kuin niistä asunto-osakkeista. On pihaa mihin voi laittaa uima-allasta, on poreammeet ja saunaosastot niin "kotikylpylä" aina valmiina, yöretkelle voi mennä leikkimökkiin lasten kanssa.

Eli en jättäisi asumista huonommalle vain matkustelun takia, vaan sopeuttaisin jonknilaisen kompromissin näistä molemmista - eli siis ihan ylikallistakaan taloa ei kannata ostaa. (Toisaalta parempi maksaa vähän enemmän ja ostaa uudempi / kohtuuikäinen kuin joku tosi vanha, niissä on liikaa riskejä ja isoa remppaa vaativaa, jolloin ei jää edes aikaa matkusteluun moneen vuoteen...)

Se on itselle niin tärkeä. Ne irtiotot täältä työstä ja normaalista arjesta on välttämättömiä.

Itsellä ei pää kestäisi sitä, että matkustelu jäisi. Varsinkin jos olisin itse valikoinut asian niin, että olen syyllinen siihen miksi ei enää matkoja.