Lue keskustelun säännöt.
Vanhempainilta - pakkopullaa opettajallekin?
17.09.2011 |
Kävin kampaajalla viikolla ja sanoin meneväni illalla vanhempainiltaan koululle. Kampaaja sanoi, että hänellä kävi yksi ope asiakkaana, joka oli myös huokaissut samaa.. ts. antanut ymmärtää, ettei ollut ihan mieluinen homma.
Hmm... oman lapseni opella oli kyllä hiukset laitettu sinä iltana..
Kommentit (9)
ja nykyään "yleisö" saattaa kysyä ihan mitä tahansa ihan mihin sävyyn tahansa.
Joku saattaa ilmestyä paikalle juopuneena, toinen ryhtyä tinkaamaan oman lapsensa asioista yhteisessä osiossa, yksi purkaa pahaa tuultaan arvostellen opettajaa x-asiasta.
Jokainen ope on varautunut siihen, että tavallisimmista asioista saattaa tulla keskustelua, mutta aina ei osaa varautua esim. oman yksityiselämänsä kaiveluun tai ikävään loanheittoon. Varsinkin jos on tehnyt parhaansa, voi kyseenalaistus tuntua hyvinkin lannistavalta.
Ope saa olla todella onnellinen, jos vanhempainilta menee hyvässä hengessä ja rivakasti. Se ei tänä päivänä ole itsestäänselvyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta päiväkodissa pidän vanhempainiltoja. Ja pidän niistä kovasti.
Meillä on tosi mukavat vanhemmat, ja jäävät monesti vielä virallisen osuuden jälkeenkin juttelemaan asioista.
Jokainen ope on varautunut siihen, että tavallisimmista asioista saattaa tulla keskustelua, mutta aina ei osaa varautua esim. oman yksityiselämänsä kaiveluun tai ikävään loanheittoon. .
siksi inhoan vanhempainiltoja. lasten asioita ei voi opettaja ruotia muiden lasten vanhempien kuullen, eli en oikein voi puolustaa itseäni muiden läsnäollessa. meillä on vaitiolovelsollisuus.
Tietty on ihan kiva tavata oppilaiden vanhempia ja vastailla kysymyksiin jne, jos sellaisia on. Yleensä vanhempainillat on kuitenkin yksinpuhelua, eikä kukaan kysy mitään.. Ajanhukkaa mielestäni, niin vanhempien kuin opettajan näkökulmasta. Itse en millään jaksaisi käydä lasteni vanhempainilloissa, mutta menen velvollisuuden tunteen takia. Henkilökohtaiset tapaamiset vanhempien kanssa on sitten eri juttu.
t. ope
t. ope myös, jota jännittää tuleva v-ilta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmat istuvat tuppisuina, ja yleensä vielä kädet puuskassa vihaisen näköisenä. Heihin ei saa kontaktia ja niinpä opettaja yksinpuhelee.
Kun joku sitten kuitenkin vihdoin jotain kysyy, hän on joko jännittynyt ja kuulostaa siksi vihaiselta, tai sitten häntä on painanut jo pitkään jokin juttu jonka sitten päättää selvittää eli on vihainen siksi, että asia tuohduttaa. Kun ope sitten vastaa, muut tuijottavat häntä kiukkuisena ja pari ihmistä supisee puoliääneen jotain toisilleen ja samalla silmäilee opea epäluuloisena.
Joku tuijottaa koko illan opettajan vatsanseutua ja miettii varmaan mielessään, onkohan ope raskaana.
Joku alkaa arvostella kollegaani ja vaatii selvitystä minulta, miksi kollegani tekee niin ja näin.
Kun ilta loppuu, pari vanhempaa jää paikalle kysymään jotain ja jauhaa ja jauhaa jotain, siis yleensä vihaisena ja yleensä asia on sellainen, mille en mitään voi. Klo 21.30 lähden rättiväsyneenä kotiin passitettuani viimeiset vanhemmat vastahakoisena kotimatkalle ja vihaan itseäni ja kollegoitani ja edustamaani koululaitosti.
Vanhemmat istuvat tuppisuina, ja yleensä vielä kädet puuskassa vihaisen näköisenä. Heihin ei saa kontaktia ja niinpä opettaja yksinpuhelee.
Kun joku sitten kuitenkin vihdoin jotain kysyy, hän on joko jännittynyt ja kuulostaa siksi vihaiselta, tai sitten häntä on painanut jo pitkään jokin juttu jonka sitten päättää selvittää eli on vihainen siksi, että asia tuohduttaa. Kun ope sitten vastaa, muut tuijottavat häntä kiukkuisena ja pari ihmistä supisee puoliääneen jotain toisilleen ja samalla silmäilee opea epäluuloisena.
Joku tuijottaa koko illan opettajan vatsanseutua ja miettii varmaan mielessään, onkohan ope raskaana.
Joku alkaa arvostella kollegaani ja vaatii selvitystä minulta, miksi kollegani tekee niin ja näin.
Kun ilta loppuu, pari vanhempaa jää paikalle kysymään jotain ja jauhaa ja jauhaa jotain, siis yleensä vihaisena ja yleensä asia on sellainen, mille en mitään voi. Klo 21.30 lähden rättiväsyneenä kotiin passitettuani viimeiset vanhemmat vastahakoisena kotimatkalle ja vihaan itseäni ja kollegoitani ja edustamaani koululaitosti.
Ihan samaa mieltä, paitsi että mä kyllä jotenkin tykkään vanh.illoista, :D
En vaan millään jaksaisi noita vanhempainvartteja... :P
Mut joo, vanhempainilloissa tylsintä on, että on koko päivän töissä 8-22, koska kun työpäivä päättyy ainakin mulla klo 16, en ehdi käydä kotona ennen kuin vanhempainilta jo alkaakin klo 18, ja siellä on aina mennyt noin 21.30-22 saakka.
t. yläasteen ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän monet työtehtävät voivat tuntua tylsiltä tai jopa epämiellyttäviltä siitä huolimatta, että noin yleisesti ottaen pitäisi niitä tarpeellisina. En itse ainakaan jaksa aina innostua kaikista palavereista tai tapaamisista, etenkään iltaisin, vaikka ymmärtäisinkin niiden merkityksen työn etenemisen kannalta.
Tietty on ihan kiva tavata oppilaiden vanhempia ja vastailla kysymyksiin jne, jos sellaisia on. Yleensä vanhempainillat on kuitenkin yksinpuhelua, eikä kukaan kysy mitään.. Ajanhukkaa mielestäni, niin vanhempien kuin opettajan näkökulmasta. Itse en millään jaksaisi käydä lasteni vanhempainilloissa, mutta menen velvollisuuden tunteen takia. Henkilökohtaiset tapaamiset vanhempien kanssa on sitten eri juttu.
t. ope