Lue keskustelun säännöt.
"et tullut valituksi"
07.09.2011 |
Taas tuli postissa tällainen kirje.
Tuollainen kyllä syö itsetuntoa. Nykyään en enää tule valituksi ollenkaan. Aika raskasta yrittää sopeutua siihen, ettei kelpaa työntekijäksi kenellekään. Mutta ei kai tässä muutakaan voi. Olen jo niin kauan yrittänyt, että enää ei oikein edes jaksakaan.
Mitähän muuta sitä elämällään voisi tehdä?
Kommentit (10)
tulet takuulla valituksi
ja pois sieltä pääsee jollei hommat suju
porukka on yleensä mukavaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muistan mieheni työnhaun valmistumisensa jälkeen 15 vuottas sitten. Hän laittoi yli 200 hakemusta ja sitten tärppäsi.
Toivottavasti sinunkin vuorosi tulee!
Jos olet siis jo pitkään hakenut ja laajalla skaalalla, oman alan töitä nirsoilematta.
Jos et ole pitkään hakenut tai olet nirsoillut, niin jatka hakua ja tosiaan kaikkiin mahdollisiin oman alan hommiin. Hakuvaiheessa nauti vapaista päivistä ja tee kaikkea sitä mitä et työarjessa ehdi tai jaksa. Urheile, hanki huippukroppa, opettele kokkaamaan upeita luomuksia (ei ne välttis tarkoita kalliita raaka-aineita), harrasta käsitöitä, tee joululahjat itse (voit samalla säästää rahaa), lue viihdekirjallisuutta tai opiskele. Opiskelu voi olla huvin vuoksi harrastusta tai sitten ihan ammattitaitoa lisäävää ja tukevaa tai suunnata mahdolliseen ideaan myöhemmästä alan vaihdosta, jollei pian työkuviot tärppää. Laita koti paraatikuntoon jos sisustuksesta ja huushollauksesta pidät, kun on aikaa niin etsi parhaat tarjoukset kivoista vaatteista jos olet pukeutumisesta kiinnostunut jne. jne.
Mut pakko sanoa että alan olla jo niin masentunut, ettei enää kiinnosta.
Enkä mä edes ole nirsoillut, (ainakaan kauheasti). Opiskellutkin olen mutta en jaksa sitäkään enää.
Paikkakuntaakin olen vaihtanut. Pakko vaan uskoa, että olen mrs nobody, en kelpaa kenellekään. Jos ei olisi miestä joka elättää kuolisin varmana jonnekin veneen alle.
Ikää on sentään jo 50+, ettei tässä enää olisi työnhakua kuin 15 vuotta.
Masentavaa sekin, kun ilmoituksia "valitettavasti valintamme ei kohdistunut teihin" tulee enemmän kuin mitä on ehtinyt laittaa hakemuksia. Tai ainakin se siltä tuntuu, kun on niin pitkä aika kun on johonkin hakenut.
Ei auta paikkakunnan vaihto, ei alan vaihto eikä opiskelu (jo kaksi ammattia, toinen akateeminen tutkinto). Puhelinmyynnillä ei valitettavasti elä, kokeiltu on sekin - en minä mutta kaveri.
Siivoojaksikaan ei huolita, kun ei ole siltä alalta kokemusta eikä koulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tämä syö itsetuntoa. Samalla huomaa, että suuri osa kavereistakin on jo unohtanut, kun olen vaan työtön. Olen nelikymppinen ja tuntuu, että koen jo ikäsyrjintää vaikka koen olevani elämän vedossa ja työelämää jäljellä vuosikymmeniä. Tseppiä vaan sinulle! Ei masennuta edes noista ilkeistä kommenteista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka saakin kokea olevansa C ( tai jopa D )luokan kansalainen?!
alalle haet?