KULTAINENNOUTAJA -Millainen rotu? Kertokaa joilla on?

Ei mitään negatiivista sanottavaa. Meillä oli joskus.

Osaatko kertoa miten paljon tarvitsee aktiviteettiä, yksinolo? Kaikki tieto tarpeen :)



Ap

Minä sain lapsena neljä vuotiaan kultaisennoutajan, joten pentuajalta ei ole kokemusta, mutta rotu on valloittava. Rauhallinen, mutta toimelias. Pärjää varmasti yksin päivällä, jos se totutetaan yksinoloon oikein. Ainoa miinus on, että voi lihoa aika herkästi, mikä merkitsee siis sitä, että liikuntaa on koiralla oltava päivittäin. Pystyy kyllä vaativiin lenkkeihin, muttei tarvitse mitään superliikuntaa. Hyvä oppimaan oli ainakin minun noutajani, vaikka olikin vanhempi. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen rotu. :)

Rauhallinen ja hyvin oppivainen rotu, jaksaa hyvin lasten kanssa ja ottaa usein hieman suojelevankin roolin. Turkki vaatii harjausta n. 1 x 1-2 viikon välein, kaksi karvanlähtöaikaa vuodessa. Kurakeleillä saa pestä, mutta niin se on monen muunkin rodun kanssa. Kynsien leikkaus kuten muillakin koirilla, voi toki tehdä itsekin.



Kultis tarvitsee ainakin 3 lenkkiä päivässä, joista yksi, esim. aamulenkki, voi olla lyhyempi. Ei varsinaisesti tarvitse juoksuttaa, mutta koira tarvitsee hieman leikitystä ja muuta touhua, eli voi esim. heitellä sille pihalla keppiä, jolloin saa juosta vapaammin. Jaksaa toki ulkoilla enemmänkin, jos perheellä virtaa riittää. Me on käyty yleensä sellaisia 30min - 1h 15 min lenkkejä.



Ei haku juuri lainkaan, tyyppisairauksia lonkkaviat (eli ota rekisteröity, tarkastettu koira ja käytä sitä säännöllisesti eläinlääkärin tarkastuksissa). Perusterveitä ovat kuitenkin.

pärjää tosiaan helposti päivät yksin kotona! Ihan pennun jos otatte, alkuun on oltava lyhyemmät välit, kun totuttelee sisäsiistiksi. Jatkossa helpottaa. Suuri koira = suuri rakko :)



Päivien ajaksi koiralle voi jättää esim. touhupallon leluksi, niin ei pentunakaan tee tuhmuuksiaan. Moni kultsu tykkää myös puruleluista.

Kiltti kun mikä, asutaan omakotitalossa, hyvä vahti. pidetään vapaana pihassa, ei karkaa(leikattiin pallit veke, kun oli niin kova vietti lähteä tyttöhajujen messiin) Haukkuu kaikki tuntemattomat, jotita tulee pihaan, tuttuja ei hauku. Meillä sama, yksin olot on kanssa 0-7h päivässä. Tähän asti ollut perusterve, ei muuta kuin pakolliset rokotukset otettu. Ainut miinuspuoli järjetön karvanlähtö kokoajan:(

Lapsiperheeseen täydellinen koira,kärsivällinen,ystävällinen,kuuliainen.

Suositelen tutustumaan rotujärjestön sivuihin->www.goldenring.fi,siellä on pentuvälityssivut,josta voit ottaa yhteyttä luotettaviin kasvattajiin.

Minulla oli yksi mahtava kultsu metsästyskoirana :)

Kiva luonne, kun löydät koiran hyvistä geeneistä.

Minulla oli yksi mahtava kultsu metsästyskoirana :)

Kiva luonne, kun löydät koiran hyvistä geeneistä.

tässähän tuo mun karvakuono pari vuotta ennen 2000 lukua (5 viikkoisena)...hännän heilulutukset on loppunut jokunen aika sitten :(

http://aijaa.com/v.php?i=009438695843.jpg

Lenkitettiin vapaana. Kävi monta kertaa australian terrierimme kimppuun. Tuli syviä lihashaavoja aina ja eläinlääkärille aina jouduimme viemään.



Kamala koira tuo kultainen noutaja.

naapurissa oli sellainen ja oli varta vasten sijoitettu lapsettomaan perheeseen koska koira ei voinut sietää lapsia.

"päälle käyvissä" roduissa, mutta tätä selittää se että on myös "suosituimpien rotujen" kärikisijoilla.



Jos koulutatte hyvin, annette tarpeeksi aikaa jne. niin ihana rotu. Mutta jos ensimmäisen vuoden aikana ei enää niin kiinnosta kun pentuvaiheessa, niin voi tulla rumaa jälkeä.



Ja tuo edellinen pätee KAIKKIIN rotuihin, oikealla tavalla koulutettu "tappaja-rodun" edustaja voi olla kiltti JOS se kasvaa oikeiden ihmisten kanssa jotka osaavat kouluttaa. Ja sama toisinpäin: joku ns. "kiltin-rodun" edustaja voi olla ihan kamala kauhukoira jos se kasvaa hullujen ihmisten kanssa.

Tuolta golden ringistä löytyikin pentuja!!

Eli kiitos sinulle joka mainitsit järjettömästä karvanlähdöstä KOKOAJAN.



Tuossa todellakin tuli rodun hyvät puolet hyvin esille. Eli rotu on luonteeltaan aivan ihana, helppo kouluttaa, perustottelevainen ja nöyrä rotu. Varmasti sopii lapsiperheeseen kun pentuna otatte.



Mutta asiat jotka kannattaa miettiä nyt tarkasti on se että tuo koira on ehkä yksi sotkuisimmista roduista. Karvaa lähtee KOKOAJAN. Meillä on täysin sisäkoira ja olemme joutuneet vaihtamaan huonekalut sohvia myöten sellaisiin jonne ei tartu karvat. Imuroimme joka toinenpäivä. Kun lapset oli pieniä ja ryömi lattialla, olin tulla hulluksi kun ne SÖI niitä armottomia karvapalloja. Sitä ei voinut välttää eikä kotia voinut pitää niin siistinä kuin olisi halunnut. Hiekka on toinen. Tuo rotu rymyää heti ojanpohjat jos saa siihen tilaisuuden. Turkki on pitkä ja kantaa mukanaan todella paljon hiekkaa ja soraa. Kevät ja syksy on niin kamalia aikoja että koiraa saa olla pesemässä jatkuvasti. Eli tämän suhteen työtä on todella paljon! Se ei ole tässä mielessä helpoin rotu. Itselle teki todella tiukkaa hyväksyä se että täällä on puhtaat lattiat puoli vuorokautta sen jälkeen kun olen siivonnut.



Ja minä sanoisin kokemuksesta että sairas rotu. Tietenkin tapauskohtaisita mutta tätä on jalostettu niin pitkälle ettei se kerro enää mitään vaikka hankit rekisteröityn, tarkastetun koiran. Tietenkin parempi näin mutta meidän kohdalla olisi varmasti ollut parempi ostaa rekisteröimätön. Meillä on mennyt pelkästään tänä vuonna koiran eläinlääkäriin 1000 € rahaa.



Meillä on leikkaamaton narttukoira ja se juoksu on aivan kamala. Vuotaa 3 viikkoa putkeen n. 2 x vuodessa jolloin koiralle saa olla jatkuvasti vaihtamassa verisiä rättejä. Ja ne haisee! Se on todella kuvottavaa :D



Mutta mitäs vielä. Itse olen hakannut päätä seinään rotuvalinnan kannalta monta kertaa mutta en kadu. Tuo luonne on tosiaan niin mahtava että ei toista.



Niin ja se koiran koulutus ei tapahdu itsekseen. Siihen täytyy panostaa varsinkin pentuaikana. Meidän koiraa moni katsoo monttu auki kuinka koira voi olla noin tottelevainen. Moni ei vain ymmärrä ettei se ole ihan itsestään tullut.



Nyt jos ihan kamala koirakuume on niin ota ensiavuksi buranaa ja mene kirjastoon lukemaan koirankoulutus kirjoja. Ne kannattaa opetella etukäteen ENNEKUIN on jo menty perse edellä puuhun. Vaikeampi korjata perästä.



Mutta onnellisia koiran odotushetkiä vain sinne. Tämä on ihan hieno harrastus ja mahtava ystävä.

Kultsu saa joko liian vähän tai vääränlaista ravintoa. Enrgiantarve turkin ylläpitämiseksi on tosi suuri.

vaikka ovat fiksuja ja oppivat helposti, on tuo vetäminen jotenkin vaikea saada loppumaan. Vedonesto valjaat tarpeen.

Karvaa lähtee ihan h***tisti, muutaman kerran vuodessa muutama viikko kerrallaan. Silloin kadun, että ikinä koiraa otin. Karvaa lähtee myös ihan päivittäin, mutta vähemmän. Vauvaperheessä ehkä ongelmallista.



Asumme maalla omakotitalossa, ja näillä kurakeleillä lenkin jälkeen koiran mahanalus ja jalat on aina pestävä. Karvoissa kulkee sisälle kaikki mahdollinen oravaa pienempi. Sitten kun koiraa pesee, sille tulee kostean, paksun turkin takia (vaikea kuivata ihoon asti) helposti hot spotteja, märkiviä, tulehtuneita isoja ihovaurioita. Niiden hoitaminen on aikaavievää ja tarkkaa hommaa. Karvat on ajettava ja antibiootit syötävä, haavaa hoidettava. Muutaman kerran kesässä noita tulee. Kultsulla on yleisvaivana myös ns. verikorva, tälläkin hetkellä meillä riesana, virtsatietulehduksista puhumattakaan (vanhempien narttujen vaiva, meilläkin aina juoksujen yhtetdessä). Juoksut luku sinänsä, iso koira, paljon verta, viikkokausia. Housujen pito mahdotonta. Eli sotkua.

Lihoo helposti, ruokahalu on ihan rajaton.

Vaatii paljon liikuntaa ja tarvitsee hyvän koulutuksen. Kouluttamaton kultsu on ikävä katsella.

Aina on oltava hoitaja, kun lähtee vaikka päiväksi pois kotoa, ja harva haluaa ottaa noin ison koiran hoitoon vaikka matkan ajaksi.



Lasten kanssa on aina oltava varovainen, kun on iso koira kyseessä. En jätä koskaan samaan huoneeseen kaksin pienemmän lapsen kanssa.

On tuo kyllä ihana koira, mutta toista en enää ota. Karvanlähtö ja kodin ja mattojen likaisuus on suurin syy. Haluaisin vaaleat, puhtaat matot ja naarmuttomat, puhtaat puulattiat.

Mieti kaksi kertaa.

tottakai silloin karvaa lähti enemmän kuin normaalisti ja meinasi hermot mennä. Sitä karvaa löytyi vielä piiiiitkän ajan päästäkin, vaikka kuinka siivottiin ja lattiatkin oli pesty tosi monta kertaa sen jälkeen kun koira oli jo kuollut. Niitä muistoesineitä löytyi vaikkapa kukkaruukun aluslautaselta tai jostain alakaapin takimmaisesta nurkasta, aina ja ikuisesti.

Joo nyt alkoi tulemaan vähän realiteettia! Minulla myös sama, ihana koira mutta toista en varmasti ota. On tämä sellainen työmaa.



Meillä koiran ruokinta tuottaa todellista tuskaa. Turkki oireilee vähän väliä ja karva lähtee laikuittain. Jatkuvaa hiivatulehdusta, milloin nivusissa, milloin tassuissa tai turkissa. Allergiaruokia saa etsiä ja vaihdella. Tällähetkellä erikoisruokamme taitaa maksaa 90€ joka riittää 1.5 kk. Meillä on koiralla myös jatkuvat korvatulehdukset jotka on yleisiä lurppakorvaisilla koirilla.

itsellä oli sellainen nuorena. Ihana todella.

mutta.

Noutaja koirana tykkää hävittää oman hajunsa pois eli on usein heti tilaisuuden saatuaan valmis kierimään ties missä. Meillä oli lantalassa :)

Ja naapuruston samanlainen uros myös ei tykännyt meidän koirasta vaan kerran sit karkasi mun kimppuun puremaan kun olin menossa kouluun -vaikka koira oli kotona. Taisi haistaa ja tunnisti kyllä kuka meidän koiran kanssa liikkui...