KULTAINENNOUTAJA -Millainen rotu? Kertokaa joilla on?

Meillä on aikanaan ollu 2 kultsua. Lempeitä ja hyviä perhekoiria. Mutta tarvitsevat pitkiä lenkkejä ja ulkoilua. Kestää kyllä kotona yksin päivän, mutta sen jälkeen energiaa pitää päästä purkamaan pitkälle lenkille, mielellään metsään jossa saa juosta vapaana tai sitten 1,5-2 tunnin kävelylle.



Nuorina ovat aikamoisia hössöjä.

Kultainen noutaja ei saa missään tapauksessa olla täysin sisäkoira. Ja jos nartun juoksut kestää noin kauan, miksi ette leikkauta sitä, tuohan altistaa jo kohtutulehduksille?



Totta on, että kultsuilla on paljon allergioita esim. viljoille ja korvaongelmia on kans monilla, koska tykkäävät läträtä vedessä.



Mutta jos karvaa lähtee koko ajan valtavasti, on vika ruuassa tai vitamiinien saannissa. Normaalisti kultsuista ei lähde karvaa koko ajan.

ehkä karvanlähtöä ja pesutarvetta lukuunottamatta, ovat täysin ei-rodusta johtuvia. KAIKKI koirat tykkäävät rämpiä ojassa, KAIKKI koirat tarvitsevat koulutust, KAIKKIEN rotujen nartuilla on juoksut ja KAIKKI koirat vetävät hihnassa jos niitä ei opeteta hyvään hihnakäytökseen.



Nämä asiat on toki hyvä tiedostaa, sillä koiraa hankkiessa pitää varautua siihen, että elämä koiran kanssa on joskus vaivalloista. Ne eivät kuitenkaan ole millään lailla rotuun liittyviä juttuja. Ison koiran kanssa monet murheet ja harmitkin ovat toki isompia, se on totta (hyvänä puolena on tosin tuo jo mainittu iso rakko).



Ihan vain huomiona. Ja sille, joka kertoi että kultsu tarvitsee vedonestovaljaita, sanoisin, että kannattaa katsoa peiliin. Kyseessä on energinen rotu, kyllä, mutta toisaalta kultsut ovat moneen muuhun rotuun verrattuna hyvin pehmeitä, ja nopeasti oppivia. Eli jos et saa kultsua oppimaan hihnakäytöstä, kannattaa miettiä, josko vika olisi hihnan toisessa päässä...Nimim. rotikoiden ym. "hieman" vietikkäämpien rotujen kanssa taistelunsa taistellut.



Itse pidän kultsua monestakin syystä nimenomaan lapsiperheeseen/ei kokeneille omistajille hyvänä rotuna JOS omistajalla on aikaa ja viitseliäisyyttä liikutttaa ja pentuaikana opettaa vilkasta ja energistä koiraa (minkä tahansa rodun kanssa saa aikaa ongelmia, jos koira ei saa ominaisuuksiensa mukaista määrää liikuntaa ja aktivointia), ja jos omistaja on valmis sietämään rapaa ja kuraa olohuoneessaan.

Meillä kaksi kultaistanoutajaa. Karvaa on aivan jumalattomasti, vaikka joka päivä imuroisi ja harjaisia koiria. Ovat aktiivisia "hössöjä" kuten rodun kuuluukin,innokkaita uusista ihmisistä. Vetäminen on tämän vuoksi ongelma ja koirat ovat vahvoja. Tosin ikää saatuaan helpottaa+koulutus. Meillä ollut molemmilla paljon sairauksia, kroonisia ja osa vakaviakin. Vakuutukset onneksi korvaavat osan. Lapsille ihania, miellyttämishalu helpottaa koulutusta. Kuitenkin rakkaita perheenjäseniä!

Aivan ihana tapaus, tosin karvaa lähtee paljon ja lenkeillä vastaantulevien koirien tullessa sekoaa täysin. Vetää ja koittaa päästä leikkimään vaikka toinen koira kuinka nostaisi karvat pystyyn ja murisisi. Muuten kulkee hihnassa nätisti ja vierellä myös vapaana.



Lasten kanssa täysi kymppi.

Ei omaa vahti vettiä ainankaan meidän koiruus, on kaikkien kaveri. Murtomiehetkin ottaisi varmasti rapsutuksien toivossa ilolla vastaan :)





Nopea oppimaan ja ruuan puolesta kiipeäisi vaikka puuhun.

miksei kukaan kerro että karvan tippumisen lisäksi kultaisetnoutajat haisevat... Se haju tarttuu käsiin, vaatteisiin, mattoihin, autoon.



Ihan heti pesunkin jälkeen palaa se haju. Vastenmielistä. Mikset ottaisi pientä seurakoiraa, esim. jotain nättiä turkkikoiraa, joka ei haise.

Ruokinta, eläinlääkärikulut, kaikki halvempaa, ja elämä niin paljon helpompaa pienikokoisen koiran kanssa.

oli sairas uros. Pelkäsi kaikkia kovia ääniä ihan hirveästi - ukkonen, läheltä ajava auto tai rekka, uudenvuoden vaihde oli aivan helvettiä.

Vaikeudet olivat ihan pienestä asti, joten uskon että tuloksena liiallisesta jalostuksesta.



Karvaa lähti aivan järjettömästi ja tuntemani koiriin perehtynyt ihminen sanoi että johtuu nimenomaan rotuominaisuudesta. Täällä todella moni sanoo karvanlähdöstä, joten suosittelen että otat sen todennäköisenä ongelmana. Mieluummin varaudu siihen kuin uskot näitä jotka sanovat sen johtuvan ruuasta. Meillä ainakin söi Hill´siä, jonka siihen aikaan sanottiin olevan parasta mahdollista markkinoilla.

ei oo totta! se oli vaan sitten erikoinen koska  ne on kilttejä!

minulla oli 13v kultsu. Rakasti ihmisiä, oli seurallinen ja utelias, älykäs. Yksinkertaisesti kultainen.

minulla oli 13v kultsu. Rakasti ihmisiä, oli seurallinen ja utelias, älykäs. Yksinkertaisesti kultainen.

Meillä on myös sellainen vauhtiviikari ettei mitään rajaa. Välillä poju kulkee kauniisti  kuin oppikirjasta suoraan mutta on niitäkin päiviä, jolloin emäntää viedään perässä  kuin nenäliinaa. Tuollainen meidän herran kaltainen vilkas nuori noutaja on todella työläs ja tätä tuskin voi turhan paljon painottaa. Sisällä kunnolla lenkitetty kultsi on melko vaivaton ja huomaamaton, jos karvanlähtöä jaksaa välillä katsella, mutta ulkoillessa riittää kyllä menoa ja meininkiä. Joskus tietysti sisällä ärsyttää sekin, että se makuupaikka haetaan aina emännän kyljestä ja tällä tarkoitan sitä, että koira tykkää olla koko ajan iholla. Meillä koira ei sohvalle tai sänkyyn pääse, mutta aina se haluaa maata jaloissa ja kävelee perässä ja vaihtaa makuupaikkaa sen mukaan missä perhe on.

Lapsia koira rakastaa ehdoitta ja tämän tietysti huomaa ulkonakin, kun aina sinne pitäisi mennä missä on lapsia leikkimässä. Rattaisiinkin olisi aina kuonoaan työntämässä. Jatkuva kontrolli pitää siis olla koiraa ulkoiluttaessa, koska yleinen suhtautuminen koiria kohtaan on varautunut ja ehkä negatiivinenkin. Sitä asiaa ei joka paikkaan kuonoaan tunkeva koira ainakaan paranna.

Meillä on kaksi kultaista: Narttu nyt 14v 8kk ja uros 13v 3kk. Asumme sekä maalla että kaupungissa ja koirat ovat sopeutuneet myös tähän. Perheessämme 2 lasta ja ovat kasvaneet yhdessä ilman ongelmia. Tulevat toimeen hyvin keskenäänkin. Vaikka koirillamme on jo ikää, niin meillä ei ole tähän asti ollut muuta kuin pari korvatulehdusta ja hotspottia - tässä suhteessa olemme olleet todella onnekkaita! Molemmat ovat leikattuja. Meille ihan täysiä perheenjäseniä. Karvaa toki lähtee mutta mistäpä eläimestä ei lähtisi! Koirat harjataan päivittäin ulkona lenkin yhteydessä joten meillä kotona ei villat pöllyä. Tarvitsee huolenpitoa siinä missä mikä tahansa muukin eläväinen. Teemme töitä kotona, joten koirat eivät joudu olemaan yksin. Itse en edes hankkisi koiraa jos joutuisi odottamaan emäntää/isäntää suurimman osan päivästä. Seurakoirarotu parhaimmasta päästä!

Kultaiset eivät haise (ok, jokainen märkä koira haisee pahalta) - ja jos haisevatkin, niin silloin on kyse todennäköisesti siitä, että koiralla on hiivatulehdus.

Tuo karvanlähtö pari kertaa vuodessa tuli tosiaan järkytyksenä itselleni. Toisin kuin moni muu rotu, kultaiset tiputtavat lähes kaiken karvansa ja sitä riittää! Onneksi karvanlähtö ei kerrallaan kestä kuitenkaan montaa viikkoa.

Kuten kaikki koirarodut, myös kultaiset vaativat johdonmukaisen koulutuksen. Luonne on pehmeä, joten koulutus täytyy tehdä positiivisesti, ei rankaisemalla.

Liikuntaa kultsit tarvitsevat isoina koirina paljon. Meillä pelkät hihnalenkit ei tosiaankaan riitä, lisäksi vapaana oloa, uimista ja telmimistä.

Ei pidä paikkaansa, että kultaiset eivät hauku. Ne eivät räksytä, mutta haukkuvat kyllä. Toiset enemmän ja toiset vähemmän.

Kultainennoutaja on monipuolinen harrastuskoira, suosittelen lämpimästi ulkoilusta ja luonnosta pitäville ihmisille!

Meillä oli aivan ihana kultsu narttu joka eli 16 vuotiaaksi asti. Totteli pihalla ja pystyi pitämään vapaana siellä, lasten kanssa tuli toimeen mutta oli jo nuori aikuinen kun meidän lapset syntyivät joten asenne oli se että minähän en noita tottele tai kuuntele :)

Karvaa lähti joo, mutta sen kanssa eli kun asennoitui siihen. Korvat olivat ongelmalliset ja tulehtuivat vähän väliä. sitten vanhemmalla iällä sai verikorvan kun niitä rapsutteli, sai sen 3 kertaa ja sitten korva tikattiin umpeen ettei enää päässyt veri vuotamaan sinne sisälle koira voi taas hyvin..

Voisin ottaa uuden pennun kun tästä muutama vuosi menee ja lapset sen verran isoja että niistä on lenkitys yms. apua.

Meillä on 4 v kultsu poika, ihana sellainen.Karvaa lähtee , imuroitava joka toinen päivä.Meidän poika tykkää kulkea rapaojissa jne.Pentuna tarvitsee kunnon koulutuksen.Lenkkiä 2- 3 x päivässä.Tämä on meidän kolmas kultsu.Ihana , ystävällinen, rauhallinen, lapsirakas, uskollinen perhekoira.Suosittelen!

Kultainen noutaja on aivan rakastettavan lutuinen koirarotu. Miellyttämisenhaluinen, oppii helposti ja mielellään, lapsiperheeseen aivan ykkösvalinta, koska sietää vaikka vauvan korvistarepimisen ja vaikka sun mitä. Suloinen, todellinen ystävä.

Huonoina puolina kuolaaminen (ei tosin yhtä hirveää kuin joillain lurppaturpakoirilla), turkin hoito ja se, että koira tykkää uida, minkä jälkeen se on märkä ja haisee ennenkuin turkki kunnolla kuivuu. Lätäköt ja ojat on sille mieleen, joten jos et jaksa pestä koiraa, älä ota kultsua. Haluaa paljon seuraa ja tekemistä, vaikkei mikään helposti tylsistyvä rotu olekaan. Nukkua lojottaa todennäköisesti sohvalla tai sängyssä jalat oikosenaan, ellet muuhun opeta. Karvaa riittää.

[quote author="Vierailija" time="15.09.2011 klo 20:11"]

vaikka ovat fiksuja ja oppivat helposti, on tuo vetäminen jotenkin vaikea saada loppumaan. Vedonesto valjaat tarpeen.

[/quote]

Vetäminen koulutetaan yleensä pois jo pentuna ja jos tämä vaihe jää väliin niin joutuu vähän paiskimaan töitä asian eteen sitten kun koira on jo iso.

Kuristuspanta on parempi jos jaksat ja ennen kaikkea jos viitsit kouluttaa koiraasi vähän. Se antaa välittömän palautteen. Kun koira oppii kunnioittamaan pantaa (ja sinua, huom huom) ja riedostaa rajat ja syy-seuraussuhteen, voi vaihtaa pannan puolikuristavaan. Jos koira alkaa taas vetämään, vaihdetaan kuristuspanta takaisin. Johdonmukaista ja loogista.

Ekat lenkit saattaa luonnollisesti olla yhtä vetämistä mutta kyllä se viesti jossain vaiheessa menee jakeluun. Ja aina kun koira vähänkin alkaa vetämään, pysähdy. Joka kerta. Joudut tekemään tämän melko varmasti ainakin 50 kertaa ennen koiran ensimmäistä ahaa-elämystä, ja sitten vielä toiset 50. Mutta kyllä se siitä oppii, kunhan opetat.

Nämä vedonestovaljaat ovat lähinnä semmoista näennäistottelevaisuutta.

[quote author="Vierailija" time="15.09.2011 klo 20:39"]ehkä karvanlähtöä ja pesutarvetta lukuunottamatta, ovat täysin ei-rodusta johtuvia. KAIKKI koirat tykkäävät rämpiä ojassa, KAIKKI koirat tarvitsevat koulutust, KAIKKIEN rotujen nartuilla on juoksut ja KAIKKI koirat vetävät hihnassa jos niitä ei opeteta hyvään hihnakäytökseen.

Nämä asiat on toki hyvä tiedostaa, sillä koiraa hankkiessa pitää varautua siihen, että elämä koiran kanssa on joskus vaivalloista. Ne eivät kuitenkaan ole millään lailla rotuun liittyviä juttuja. Ison koiran kanssa monet murheet ja harmitkin ovat toki isompia, se on totta (hyvänä puolena on tosin tuo jo mainittu iso rakko).

Ihan vain huomiona. Ja sille, joka kertoi että kultsu tarvitsee vedonestovaljaita, sanoisin, että kannattaa katsoa peiliin. Kyseessä on energinen rotu, kyllä, mutta toisaalta kultsut ovat moneen muuhun rotuun verrattuna hyvin pehmeitä, ja nopeasti oppivia. Eli jos et saa kultsua oppimaan hihnakäytöstä, kannattaa miettiä, josko vika olisi hihnan toisessa päässä...Nimim. rotikoiden ym. "hieman" vietikkäämpien rotujen kanssa taistelunsa taistellut.

Itse pidän kultsua monestakin syystä nimenomaan lapsiperheeseen/ei kokeneille omistajille hyvänä rotuna JOS omistajalla on aikaa ja viitseliäisyyttä liikutttaa ja pentuaikana opettaa vilkasta ja energistä koiraa (minkä tahansa rodun kanssa saa aikaa ongelmia, jos koira ei saa ominaisuuksiensa mukaista määrää liikuntaa ja aktivointia), ja jos omistaja on valmis sietämään rapaa ja kuraa olohuoneessaan.

[/quote]Juuri niin. On outoa että joillakin on päällimmäisenä mielessä valkoiset matot eikä tunnesuhde omaan karvaiseen kaveriinsa.

Mun lapsuuden kodissa on ollut yhteensä kolme ja itse pidän sitä maailman parhaimpana rotuna! toki muista roduista mulla ei juurikaan ole henk.koht.kokemusta.. Uskollinen, hyväluonteinen kaveri. Mutta pitkälle jalostetuilla roduilla on omat ongelmansa. Yhdellä vaivasi lonkat, toisella korvat ja yksi oli hieman arvaamaton luonteeltaan (vieraiden kanssa, oman perheen kanssa ei ongelmia, otettiin se aikoinaan hieman epämääräisistä oloista).

Mut mä haluisin kans muistuttaa tuosta liikunnasta; ruokahalu on loputon ja lihominen ei lonkkienkaan kannalta ole hyvä juttu, joten useamman kunnon lenkin (2-3 x min. 30min/pvä olisi ehdoton minimi aktiivista liikuntaa).

Kannattaa perehtyä netissä eri rotuihin ja miettiä tarkoin, mikä itselle olisi paras. Joskus tarvitsee vain ottaa aikalisä ja siirtää koirahaaveita (niinkuin itse oon haaveillut, että otetaan, kun lapset on vähän isompia)..