Lue keskustelun säännöt.
Kolmas lapsi tulossa ja alkanut asia ahdistaa. :(
14.03.2010 |
Alunperin oli ollut puhetta, että kolmas olisi tervetullut muutaman vuoden päästä. Mies alkoi kuitenkin puhua, jos yritettäisiin jo nyt. Silloin se tuntui ihan hyvältä ajatukselta. Kuopus nyt alle 2v.
Nyt siis olen raskaana, eikä minulla ole lainkaan samanlaista oloa, kuin kahdessa edellisessä raskaudessa. En ole lainkaan innoissani tulevasta ja pelkään tulenko rakastamaan tätä lasta samalla tavalla kuin kahta aiempaa. Ja kaiken päälle inhoan nyt itseäni, koska tunnen näin ja tunnen myös suurta syyllisyyttä näistä tunteistani.
Onko muilla ollut tällaisia tunteita ja kuinka kävi vauvan synnyttyä?
Kommentit (3)
Jospa tämä tästä ajan kanssa. Syksyyn on onneksi vielä aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
takana myös epäonnisia raskauksia, ehkä sekin vaikuttaa, ja se, että tämä on yllätysraskaus, mutta en oikein mitenkään nyt jaksaisi, enkä tiedä miten tulen pärjäämään. En ole yhtään samalla tavalla iloisen odottava kuin aiemmissa raskauksissa, todella vaikeaa löytää motivaatiota raskausvaivojen kestämiseen, ja sitten se huono omatunto kun ajattelen negatiivisia ajatuksia, että jos tässä raskaudessa tulee ongelmia, olen ne itse aiheuttanut kun ajattelen tällaisia. Kolmen lapsen kanssa olen pärjännyt, mutta epäilen neljän kanssa jaksamista - miksi minä hölmö en tajunnut asiaa jo aiemmin näin selkeästi. Meillä myös mies huolettomampi asian suhteen.
Mutta tsemppiä tosiaan, ja minun näkökulmastani kyllä kolmen kanssa hyvin pärjää!
Kaikenlaisia ajatuksia saattaa olla raskaanaollessa, vaikka kyseessä olisi ensimmäinen ja hartaasti yritetty lapsi.
Mulla oli kuvaamasi olo toista odottaessani. Tulin raskaaksi kun esikoinen oli 9kk. Ajatukset väistyivät kuitenkin raskauden lopulla ja vauvan synnyttyä ne olivat muisto vain. Ihana ja rakas oli uusi vauva!
Kolmas raskauteni oli kohdun ulkoinen ja siitä selvittyäni olin ylionnellinen tullessani uudelleen raskaaksi. Nyt kolmas köllöttää tässä sylissäni kantoliinassa :)
Eikä tämä ole mielestäni kolmen pienen kanssa mitään painajaista ollut. Ihan samalla meiningillä mennään niin kuin ennenkin. Odotin paljon pahempaa väsymystä ja kaaosta. Harjoitus tekee mestarin :)
Tsemppiä ja kaikkea hyvää sinulle ja vauvallesi!