Millainen oli ensimmäinen yösi sairaalassa vauvan kanssa synnytyksen jälkeen?

oltiin yhdessä perhehuoneessa ja mä vain tuijotin sitä pientä ihmettä :-)

vaikka edellinenkin yö oli mennyt valvoessa. Liikaa adrenaliinia eli kävin vieläkin ylikierroksilla ja niihin ääniin en vain totu (siis sairaalaääniin ja muiden vauvojen itkuun). Vauva olisi kyllä antanut nukkua parikin hyvää pätkää, mut ei sitten tullut nukuttua :-)

En ollut nukkunut ennen synnytystä useampaan yöhön, maitoa ei vielä tullut ja vauva oli nälkäinen...

Ilmeisesti hormonimyrskystä johtuen en ole koskaan pystynyt ekana yönä nukkumaan, ja sitten maksankin sitä velkaa useamman päivän... Mutta noin yleensä ollut _mahtava_ olo, ollut vaan innoissaan vauvasta jne.

pientä kapaloitua kääröä. Aina jos vauva inahtikaan soitin kelloa ja pyysin vauvaa rinnalle. Olin todella tokkurainen nukutuksen ja verenhukan takia ja pelkäsin vähän ottaa vauvaa viereen syömään.



Vauvan pienipainoisuuden takia hoitajat syöttivät vauvan pullosta 3 tunnin välein. Aamulla hoitaja kertoi, että olin ollut välillä niin lääketokkurassa, että eivät olleet saaneet minua hereille. Vauva olikin ollut osan yöstä kansliassa.



Omat muistikuvat yöstä olivat siis aika ruusuiset totuuteen verrattuna.

Jos valitin vähänkään, niin sain kipupiikkiä käteen.. Mihinkään ei sattunut voimakkaan lääkityksen ansiosta.

tarkkailussa. Olin väsynyt niin oli kiva nukkua rauhassa, mutta kaipuu vauvan luo oli suuri.

Esikoinen oli tarkkailussa 2 päivää, 2 päivää sitten vierihoidossa. Kuopus oli 4 päivää ja pääsi kotiin ilman vierihoitoa. Olivat tarkkailussa minun diabetekseni takia

oltiin erossa. Hän oli tehohoidossa ja minä lääkityksen vaikutuksen alaisena sektion ja tulehduksen takia.



Kakkosesta aivan ihana. Pieni vaan söi ja söi

mutta olin pihalla kuin lumiukko, en nukkunut yhtään kun en uskaltanut =) ja mies siirteli vauvaa koska olin turhan pihalla... ja aika kömpelöä, mutta seuraava päivä ja yö menivät jo paremmin, en ollut enää niin lääkehöyryissä että pystyin jo tekemään juttuja...

useamman vuorokauden valvomisista (mulla todellinen maratonsynnytys :) ja kun neljältä yöllä päästiin osastolle niin mun muistikuvat loppuu siihen paikkaan. Lapsi oli kansliassa ekan yön ja hyvä niin, oli oksentanut lapsivettä useaan otteeseen.Tosin myöhemmin mulle selvis että ne vauvat on siellä kansliassa aika lailla yksinään noi yöt ja saa huutaa kuinka paljon tahansa siellä kirkkaitten lamppujen alla, kun hoitajat on muualla.

Seuraavat päivät ja yöt olikin ihania.

Vauva syntyi aamulla viiden aikaan. Nukuttiin päiväunet yhdessä, pieni käärö kainalossa. Samoin yön nukuin vauvan kanssa samassa sängyssä. Välillä kävi kätilö herättelemässä, että olisi aika imettää. Pikkuinen nukkui molemmat yöt mun kainalossa.

Ensimmäisellä kerralla vauva oli hoitajien kanssa. Pyörtyilin pitkin yötä, yritin saada unta, mutta huonekaveri kuorsasi. Välillä toivat vauvaa imetettäväksi, mikä ei onnistunut. Oli aika kamalaa oli.



Toisen kanssa meni mukavasti. Oli vierihoidossa, sain imetettyä ja nukuttua. Aivan erilaista kuin esikoisen kanssa.

Kroppa ja mieli kävivät ylikierroksilla. Väsynyt olo oli, koska synnytytystä edelsi muutama huonosti nukuttu yö. Vauva imi heti ekana yönä rinnat melkein verille: maitoa ei tullut vielä kunnolla ja isokokoisella vauvalla kamala nälkä. Mutta ihan hyvillä mielin olin, koska tämä kaikki oli tuttua aiemmilta synnytyskerroilta.

olleeet tehohoidossa ekan yön.

ensimmäinen syntyi sektiolla aamulla ja vasta seuravana päivänä pääsin katsomaan/hakemaan vauvan. olin nimittäin itsekin ihan tokkurassa koko ekan päivän.

toinen syntyi alakautta keskellä yötä ja joutui aamu yhdeksään asti teholle kun ei oikein alkanut hengittämään. sain ainakin levättyä siihen asti. nukkunut en ollut mutta onnellinen.