Ahdistaa niin että kyynelee valuu.....
Miten jotkut jaksaa olla niin tehokkaita? 3 krt/vko on maksimimäärä liikuntaa jonka saan aikatauluun mahtumaan ja monesti niistäkin joku kerta peruuntuu. Lapsia näen liian vähän, miehen kanssa nähdään ovella 2 krt/pv, töissä en tee tarpeeksi töit (= venytä/jatka päivää kotona) En jaksa vähemmällä unella, 8-9h/yö unta on jaksamisen elinehto minulle ( välillä voi olla pari lyhyempää yötä). Lapsi pitää hakea hoidosta joten pyörällä kulkeminen on hankalaa ja käytännössä mahdotonta kun työpäivä venyy yleensä väistämättä klo16:45 asti ja silti kaikki jää kesken. Aina on kiire ja väsyttää...
[quote]
Tietenkään kaikkien ei tarvitse liikkua, jos ei halua. Minä haluan, koska tahdon pysyä hyvässä kunnossa ja tehdä kaikkeni sen eteen, että jaksan olla lasteni äiti vielä kymmeniä vuosia. En ainakaan itse aiheuttamallani sairaudella halua heitä rasittaa.
Olen yksinhuoltaja ja teen töitä 7.45 - 16.00 arkisin. Lisäksi päivystän yön n. kerran kahdessa viikossa. Päivystysteni aikana ja aika usein viikonloppuisin äitini on meillä (asuu lähellä). Lisäksi teen tutkimusta (väitöskirjatyö).
En ehdi kuntosaleille, mutta juoksen paljon ja jumppaan kotona. Viikolla pääsen lenkille siten, että juoksen töistä lasten päiväkodille heitä hakemaan (töihin menen bussilla) ja kesäkelillä usein pyöräilen työmatkat. Joskus on illalla pakko päästä lenkille, silloin laitan lasten nukkuessa itkuhälyttimen lastenhuoneeseen ja portaille ja yksinkertaisesti juoksen pientä kortteliamme ympäri. Pyrin juoksemaan ainakin 30 km viikossa. Kotijumppaan menee puolesta tunnista tuntiin. Viikoloppuisin liikun paljon, myös lasten kanssa, juoksen vetäen heitä pulkassa tai työntäen rattaissa, tai pelataan sählyä, jalkapalloa tms. Tehokasta!
[/quote]
Kommentit (12)
Älä vertaa itseäsi muihin. Jaksat minkä jaksat, niin me muutkin. Täydelliset suorittajan on luku sinänsä. Niitä mahtuu aina joukkoon :)
Tee sen verran kun sinusta tuntuu hyvältä.
mäkin parikymppisenä olin päivän koulussam, menin sitten kitaratunnille ja teatteritunnille, viisi kertaa viikossa taekwondoon ja leirit ja lenkkeilyt päälle, ja ihan hyvinhän mä jaksoin..no, lapsia ei ollut. Nyt oon ollu kolme vuotta tekemättä oikeastaan mitään kun sain hermoromahduksen.
isäni aikanaan ihaili ihmisiä, jotka nukkuivat vain 4-5 tuntia yössä. Nyt hän totesi, että he kaikki ovat kuolleet reilu kuusikymppisinä...
Minusta tässä on kyse prioreteeteista. Sinun pitää valita, mikä on tärkeää elämässä tällä hetkellä. Ja sen mukaan teet valintasi.
isäni aikanaan ihaili ihmisiä, jotka nukkuivat vain 4-5 tuntia yössä. Nyt hän totesi, että he kaikki ovat kuolleet reilu kuusikymppisinä...
Minusta tässä on kyse prioreteeteista. Sinun pitää valita, mikä on tärkeää elämässä tällä hetkellä. Ja sen mukaan teet valintasi.
Jotka ovat menneet ennenaikaiseen hautaan. Toinen sai sydänkohtauksen 42-vuotiaana ja toinen alkoholisoitui kuollen alle 55-vuotiaana.
Vai juokset reppu selässä? Itselläni ainakin pakko olla läppäri ja kalenteri + muistikirja aina mukana ja monesti läjä papereita.... Niiden kanssa se tosiaan lenkkeilisi minnekään.
Ei ollut tarkoitus masentaa ketään, anteeksi.
En usko palavani loppuun, kuten joku ennusti, koska liikunta auttaa jaksamaan, ihan todella!
Ja eihän sitä niin kauheasti tarvitse harrastaa pysyäkseen kunnossa. Mä vaan satun tykkäämään liikkumisesta, joku muu voi saada virtaa vaikka teatteriharrastuksesta.
Ja olen pitkälti yli kolmenkymmenen, en mikään parikymppinen!
Niin, ja kyllä mä tarviin sen 7 tuntia yöunta. Minua on siunattu hyvin nukkuvilla lapsilla.
t. "tehoäiti"
muuta kuin avaimet, kännykän, pankkikortin ja bussikortin. Menevät taskuissa.
13
koska tarvitse, olen aina tarvinnut 9 tuntia unta.
veikkaan että loppujen lopuksi tuokin tehotäti palaa jossain vaiheessa loppuun, nimimerkillä kokemusta on. Ota mielummin itsellesi periaatteeksi tämän nyt niin suosittu slow-hidasta elämääsi motto. Kaikkea ei tarvitse, ole pakko tai edes tarpeellista tehdä. Joutenolo on hyvästä