G: Ev.lutit tapakristityt: Mikä sinua eniten ärsyttää kirkossa?
Mua ärsyttää ankeus ja suvaitsemattomuus. Esim. naispappeuskohut ei mun mielestä sovi tälle vuosituhannelle mitenkään. Tai jotkut homojen eheytyskurssit eli käännytyssessiot kirkon tiloissa. Huh mitä keskiaikaisuutta :D
Ankeita on kirkkorakennukset, varsinkin uudet. Kun kaikki koreus on riisuttu pois, jäljelle jää sellainen laitosmainen kalsa steriili halli useimmiten :/
Kommentit (24)
Suvaitsemattomuus ja itsensä "paremmaksi" nostaminen. Puhutaan armosta ja anteeksiannosta, muutta teot ovat ihan muuta. Kauhea selkään puukotusta jne.
Olen itse kirkkoherran tytär ja seurakuntaelämää tosi läheltä seurannut.
Sinänsä pidän luterilaisen kirkon askeettisesta ulkomuodosta, se on jees.
Vanhat puukirkot - mulle suunnilleen ainoa asia, mikä EI ärsytä, päinvastoin.
(en ole tapakristitty, vaan agnostikko kirkosta eronnut)
virsistä. Ne virret eritoten tökkii, en tunne niistä yhtäkään. Miksi piti mennä muuttamaan? Ne mitä lapsena oppi, niitä ei kuule enää ikinä. Eli en sit käy kirkossakaan enää.
Mua ärsyttää ankeus ja suvaitsemattomuus. Esim. naispappeuskohut ei mun mielestä sovi tälle vuosituhannelle mitenkään. Tai jotkut homojen eheytyskurssit eli käännytyssessiot kirkon tiloissa. Huh mitä keskiaikaisuutta :D
Ankeita on kirkkorakennukset, varsinkin uudet. Kun kaikki koreus on riisuttu pois, jäljelle jää sellainen laitosmainen kalsa steriili halli useimmiten :/
Ei onneksi kaikki ole samasta puusta, mutta yleistä kuitenkin.
Ja että kirkon sisällä käydään ihan samanlaista politiikkaa kuin muussakin yhteiskunnassa. Siellä virkamiehet ja luottamusmiehet vain nostavat omaa statustaan tai uraansa.
Ei kosketa ainakaan minua mitenkään. Virret on ahdistavia ja muutenkin ev.lut kirkko on kaikkineen ahdistava ja ankea kaikessa toiminnassaan ja sanomassaan.
Mistään ei saa iloita, aina pitää olla nöyrä ja vaatimaton. Ja maailman kun kohtaat sellaisena niin nenille tulee heti päiväkodissa.
teennäinen tunnelma kirkkokahveilla. Inhoan myös pappeja, jotka tunkevat kättelemään jokaista kirkossa. Haluan olla rauhassa kirkossakin!
Itse uskon kyllä Jumalaan, mutta en raamattuun. Se on ihmisen kirjoittama kirja. Niin on Tuhkimo, Lumikki yms. Ei se, että ihminen on sen kirjoittanut, tee siitä totta. En juurikaan käy kirkossa. Uskon kyllä, että Jumala tietää olemassa oloni ilmankin. =)
papit sun puut tekää työtä vain sen takia, että saa leipää. Eli Täälä paikkakunnalla yksikin pappi on sanonut suoraan, että ei usko raamattuu ja jumalaa sun muihin. Voiko tuollanen olla pappi? Ei mielestä. No erosin sitte kirkosta, kun en jaksanu katsoa tuollasta höösäämistä. Ei tarvi sitten kirkon ihmetellä, kun porukkaa eroo kirkosta.
esim kun mentiin adventtikirkkoon (suunnilleen ainut kirkkopyhä, kun saa iloita ja riemuita), niin pappi saarnasi näin:'vaikka onkin ilon ja riemun juhla, niin nöyrtykää ja hiljentykää muistamaan Jeesuksen kuolemaa'. Mahtavaa.
Mutta en asukaan Suomessa, joten enpä ole aitiopaikalla kirkon juttuja seuraamassakaan. Toimivampi laitos se näyttää olevan kuin esim. täälläpäin tämä katolinen kirkko pedofiilipeittelyineen ja sairaine naiskuvineen.
jumalanpalveluksen tylsyys ja se, että aniharvoin olen kuullut saarnan joka käsittelisi tavallisen ihmisen tavallisia ongelmia, ja miten kristinusko neuvoo niiden kanssa elämään. Siis ihan käytännön opetusta! Lisäksi pieni hihhulihenki olisi hieno juttu, praaaaise the Loooord!
Isoisäni kuoli yli 90-vuotiaana, hän oli elänyt hyvän ja pitkän elämän, hänellä oli hieno ura ja pitkä avioliitto takanaan, paljon lapsia ja lapsenlapsia ja jopa lapsenlapsenlapsia ja hän oli ollut aktiiviinen järjestötoiminnassa viimeisiin vuosiinsa asti. Lisäksi hän sai kuolla ilman kärsimystä eikä joutunut sairastamaan pitkään.
Siis kaiken kaikkiaan sellainen elämä josta saisi olla kiitollinen, ja sitten hautajaisissa laulettiin AIVAN KAUHEITA VIRSIÄ siitä kuinka ihmisen elo on pelkkää kärsimystä, kurjuutta ja kidutusta. Aivan mautonta, tuli paha mieli hautajaisissa!!!
Suurin osa suomalaisista elää aivan ihanaa elämää, ja virret on tosiaan sitä kärsimystä ja kilvoittelua...
Jumalanpalvelus; pappi puhuu jotain joka ei avaudu mulle ollenkaan, ei siis kosketa tunnetasolla. Sit noustaan seisomaan (miksi?) ja istutaan taas. Sit lauletaan masentava, epämelodinen laulu joka menee niin korkealta, että tavallinen, harjaantumaton ääni ei ikinä yllä sellaiseen.
Lisäksi ärsyttää kirkon vaaleissa kytkökset poliittisiin puolueisiin. Mä en ymmärrä mitä tekemistä sillä on kirkon kanssa! Mä olisin myös oikein iloinen, jos joka vuosi sais lehdestä lukea, miten seurakunta ja kirkko on käyttänyt ne miljoonat ja taas miljoonat eurot joiden käytöstä tuo hyvin pieni piiri päättää.
Jostain asioista olen hyvin samaa mieltä.
Terveisin
luterilaisen kirkon pappi
Enkä tarkoita nyt vain pappien asuja.
tunnelma jotenkin kankeaa, ikävää, jäykkää ainakun puhutaan näistä uskonasioista. Muuten tosi rentoa. Tosin henkilökunta (osa ainakin) liian mustavalkoista ajattelutapaa edustavaa sakkia..
Äh. En ehkä vaan usko ollenkaan siihen juttuun. Tuntuu että hyviä satuja kertovat siellä vaan. En ole hengellinenihminen. Mutta ihmisistä pidän.
uskon Jumalaan ja mua ärsyttää varmaan eniten nimenomaan ne tapauskovaiset. Ja suvaitsemattomuus. Toivottavasti uusi arkkipiispa saa vähän muutoksia aikaan.
Helsingissä Pakilan Pyhän paimenen kirkko on todella kaunis (suunn. Juha Leiviskä).
Minua ärsyttää yhteisöllisyyden puute. Valtionkirkko on jotekin nin kertakaikkisen kolkko 'laitos', että seurakunnasta puhuminen on ihan vitsi.
Toinen mikä mua ärsyttää (ihan päinvastoin kuin muutamia muita täällä) on kirkon turha vapaamielisyys tai nykyaikaisuus... tai siis se, että naiset on pappeja ja homoja hyysätään, ja vielä mitä...
Mun mielestä kirkon uskottavuus jotenkin kärsii, jos oppia muutetaan sillä perusteella, että kun noi ajatki nyt muuttuu...
ei oikeastaan mikään muu. Kaikki muu kuvastaa inhimillisyyttä kaikessa heikkoudessaan ja rikkaudessaan. Tarkoituksenahan ei ole olla mikään valheellinen yritys vaan rehellinen, meitä ihmisiä kuvaava.