Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko peli menetetty 6v ja 4v lasten kohdalla, kun äiti kärsi 5v

Vierailija
11.03.2010 |

tosi pahasta masennuksesta sitä tajuamatta? Olin todella enalta-arvaamaton, jatkuvasti kiukkuinen, uhkaava, epäjohdonmukainen?

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
12.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mulla oon ollut myös vuosia masennusta. viimeisinä 6 vuotena olen käyttänyt lääkitystä, nyt taas usean vuoden tauon jälkeen uudestaan. olen todennäköisesti ollut masentunut jo ennen lapsia eli 9v sitten mutta vasta kun vanhin oli 4v meni masennukseni niin pahaksi että tajusin hakea apua.



minä olin myös huolissani lasten henkisestä hyvin voinnista, mutta terapeutti sanoi että lapset on hyviä unohtamaan ym.



olen muutenkin voimakas luonteeltani ja saatan sanoa isosti kun hermot menee, ja masentuneena olin jatkuvasti pahalla päällä.

välillä ihmettelin että miksi lapset edelleen haluaa tulla lähelle ja olen heille tärkeä vaikka käyttäydyn niin kuin käyttäydyn.



nyt vain itsellesi terapiaa ja lääkitys kohdalleen.

ja jos yhtään tuntuu niin pyydä perheterapiaa niin saat varmuuden sille että lapsilla on kaikki hyvin.

lapsesi ovat vielä pieniä ja kaikki menee varmasti hyvin! nyt vain näytät lapsille että äiti on muuttunut ja kaikilla on hyvä olla!

Vierailija
2/6 |
12.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kiukkua jne. Mutta jos kotona on lauma tai yksi lapsi, joka on TODELLA kiltti ja kunnollinen ja suorittaa hirmu hyvin koulussa eikä ikinä uhmaa jne., veisin lapsen varmuuden vuoksi arvioitavaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
11.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tästä ylöspäin ap.

Vierailija
4/6 |
11.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

teet kaiken voitavasi ja toivot ettet enää kilahda!

Vierailija
5/6 |
11.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

että lapset opastetaan takaisin normaaliin tunne-elämään. En osaa sanoa miten automaattinen prosessi tuo on, jos tilanne paranee kotona, mutta kysyisin ammattilaiselta mielipidettä nyt kun lapset ovat vielä pieniä ja asialle on helpompi tehdä jotain kuin aikuisena.

Vierailija
6/6 |
11.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ymmärrän huolesi todella hyvin. Itselläni diagnosoitiin vaikea masennus kuukausi sitten ja juurikin samojen oireiden kanssa olen ollut jo kuopuksen syntymästä lähtien.



Olen itse huolissani omien lasteni hyvinvoinnista ja rakastan heitä yli kaiken, mutta pinnaa ei ole ollenkaan ja saatan räyhätä heille ihan mitättömistä asioista, ja ohittaa toisena päivänä samat asiat olan kohautuksella.



Miten itse olet päässyt eroon käytöksestäsi? saitko ammattiapua? lääkitystä?



Kohtalotoverisi

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kuusi neljä