Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Fyysisesti duunari, henkisesti akateeminen vastailee kysymyksiin.

Vierailija
09.03.2010 |

Mitä haluat kysyä minulta?

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
09.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kysyisin, onko sinulla ollut missään vaiheessa identiteettiongelmia tms.? Itselläni on koulutuksen ja ammatin epäsuhdan takia. Koulutus on niin suuri osa identiteettiä kuitenkin. Työssäni viihdyn loistavasti enkä vaihtaisi.

Vierailija
2/7 |
09.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla ei.

Työskentelen alalla, jossa tarvitaan akateemista koulutusta. Olen käynyt paljon koulutuksissa ja luennoilla, esim. avoimen opiskelijoiden kanssa.



Henkisesti tunnen olevani samaa sarjaa akateemisesti koulutettujen kanssa, vaikka en ole. Tuntemiini duunareihin en osaa samaistua.



Harrastukset, koti, käytös, puhetapa jne. muistuttavat akateeemista enemmän kun tietämieni duunarien vastaavia.

-ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
09.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hiukkasen oudolta kuulostaa toi määrittelysi...Tai ehkä mäkin oon "fyysisesti tavallinen kansalainen, mutta henkisesti aatelinen" :)

Vierailija
4/7 |
09.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

on elättänyt leskenä kaksi lastaan työskennellen vaatetehtaassa ja toinen on ollut kotona.



Ja miten selvennän? Tunnen siis olevani akateeminen henkilö duunarin vartalossa :)

-ap

Vierailija
5/7 |
09.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos on, olet akateeminen, jos ei ole, et ole akateeminen. Vartalosta viis.

Vierailija
6/7 |
09.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikset opiskele? Mielesi tekisi kuitenkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
09.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos on, olet akateeminen, jos ei ole, et ole akateeminen. Vartalosta viis.

Tunnen olevani.

Olen siis akateeminen sielu duunarin vartalossa.

Ja en voi enää lähteä ospiskelemaan, liikaa ikää, lainaa, lapsia, ei yliopistoa ihan lähikaupungissa jne.

Mutta olet oikeassa, mieleni tekisi.

Kadun etten nuorena tajunnut.

Hieman syytän tilanteesta duunarivanhemoianikin, jotka eivät kannustaneet tai edes kysyneet mihin haen yläasteen yhteihaussa. Ihan yksin päätin sen asian. Ilmoitusluontoisesti kerroin vaan heille.

Olin liian nuori ymmärtämään opiskelun merkitystä elämässä.

-ap