Hoitovapaa päättyy, vinkit työmotivaatioon kiitos :D

Mulla aivan samanlaiset kokemukset kuin äskeisellä kirjoittajalla. Työssä käynti on ihanaa!! Nautin työstä ihan erilailla kuin aikaisemmin ennen lasta. Nautin,kun saan käyttää aivojani, nautin, kun huomaan olevani ammattitaitoinen. Ja ihan huippua on kahvitauot, lounastauot ym. ja ylipäänsä aikuisten seura, vaikken mikään kovin sosiaalinen muuten olekaan. Ja minullakin ensiviikolla eka palkkapäivä, aloitin työt vuoden alusta. Huippua!!



Itsekin nautin nyt ihan erilailla illoista ja viikonlopuista lapsen kanssa. Pelkäsin ap:n tapaan työn aloitusta, mutta hyvin kaikki on menny - jopa paremmin kuin odotin. Eikä ne aamut edes ole sellaista kaaosta, mitä etukäteen pelkäsin. Kaikki menny tosi hienosti.



Tsemppiä työn aloittamiseen!! Siinä on oikeasti tosi paljon hyviäkin puolia, vaikka nyt sinusta saattaa kauhealta tuntuakin.

ja perseestä on. Minä en ainakaan nauti. Kerkesin ennen äitiyslomaa painaa töitä 12 vuotta putkeen kesälomia lukuunottamatta, ja nautin ihan älyttömästi kotona olosta.



Onneksi seuraava äitiysloma on jo tiedossa, joten kun vaan kesään jaksaa... Oon tehny elämässä jo kaikkea mahdollista muuta, paitsi ollut äiti, ja se on kyllä se juttu, mitä varten minä olen elänyt... en työtä tai menestystä varten.

ja joka on haastavaa ja jossa on hyvä!

Ai niin, eikä sinulla taida vielä olla kolmea lastakaan, kaikki eri uhmavaiheissa :-D

Onneksi seuraava äitiysloma on jo tiedossa, joten kun vaan kesään jaksaa... Oon tehny elämässä jo kaikkea mahdollista muuta, paitsi ollut äiti, ja se on kyllä se juttu, mitä varten minä olen elänyt... en työtä tai menestystä varten.

Aluksi nautin edelläkin mainituista asioista: rauhassa syömisestä, aikuisten seurasta ym. Nyt olen alkanut kaipaan kotiin takaisin ja toivonkin, että siihen tulevaisuudessa olisi syytä ;). Me ihmiset olemme erilaisia, mulle sopisi hyvin kolme työpäivää per viikko, mutta taloudellisesti se ei nyt ole mahdollista. Niin ja meillä on kaksi lasta, eikä niitä helpoimpia tapauksia. Silti kaipaan kotiin!

juurihan hän selitti että on tehnyt töitä putkeen 12 vuotta.



Ja se työn tuoma nautinto on joka tapauksessa rajallinen. Kyllä oikea onni on perheessä.

työ, perhe, ystävät, raha, rakkaus

eikö se tuo sen motivaation? Jotain pitää tehdä, jotta lapset saa vaatteita ja ruokaa?



Olisiko sinulla mahdollisuus lyhennetyyn työaikaan, esim 4 päivää viikossa?

muutenhan siinä ei ole mitään järkeä

Ei kaikkiin työnantajan vaatimuksiin tarvitse suotta - ja kolme alle kouluikäistä päivähoidossa syö valtaosan palkasta... Mitähän järkeä?

jos kerran työkin on vaativampaa. On sullakin työnantaja.

Mutta ei se töissä olo välttämättä niin kamalaa ole, sitten kun olet päässyt ensin sinne töihin. Joskus etukäteen kaikki tuntuu vaikeammalta kuin mitä sitten onkaan.

Itse huomasin, että töihin paluu olikin kaikin puolin hyvä juttu. Lapset ovat sopeutuneet päiväkotiin hyvin ja minä viihdyn töissä, tosin lyhyemmällä työajalla. Tuntuu, että elämässä on enemmän sisältöä, vaikka joskus väsyttääkin.



Tosin toi on totta, että päivähoitomaksut syö aika ison osan palkasta, varsinkaan kun ei ole mikään huipputuloinen, vaan alle keskiverto palkkaa nautitaan. Meillä "vain" kaksi lasta ja molemmista maksetaan täysi maksu. Ensi syksynä tosin isompi on eskarilainen eli maksu hieman pienenee.

Antaisin mitä tahansa että saisin TYÖPAIKAN!!!

Meillä myös kolme lasta ja molemmissa väleissä ehdin myös olla töissä. Kuopus nyt 1v3kk.



TÖISSÄ on IHANAA! Vähänkö nautin taas kun saan käyttää aivojani ja tehdä ihan oikeasti haastavia hommia. (Olen myös vaativassa asiantuntijatyössä suuressa firmassa.) Mahtavaa on myös käydä aikusten kesken rauhassa syömässä ja kahvitunnilla. Puhumattakaan nyt ekasta palkkapäivästä ensi keskiviikkona... ;-)



Olen ihan varma, että vaikka nyt pelkäät, ahdistut ja epäröit, sinäkin huomaat työssäkäynnin suolan melko pian. Lasten kanssa olostakin nauttii iltaisin ja viikonloppuisin ihan erilailla. Meillä kylläkin mies jäi vielä hoitovapaalle, joten eskarilaise nkuljetukset sun muut hoitaa pääasiassa hän.



Tsemppiä!