Mua kyllästyttää ja huvittaa yhden alle kolmevuotiaan lapsen äitien
kommentit ja tietämys asioista tällä palstalla. Te ette kuulkaa ole nähneet vielä yhtään mitään.
Kommentit (7)
Ja sä sen varmaan ymmärsitkin. Mä vaan tiedän, että niin kauan kuin lapset ovat vain oman perheen ja vanhempien huomassa eivätkä muiden kasvatustavat ja tyylit ulotu omaan kotiin, ei vielä tiedä " mitään" . Heti kun lapsen reviiri laajenee joutuu törmäyskurssille muiden kasvatustapojen kanssa. Mm. meillä nukkumaan iltaisin klo 20 kun tytön luokkakaverit (2 lk) saavat heilua ulkona kello 22!
Ja jos mennään pyytämään jotakuta ulos, häntä ei mun mielestä saa dumpata kun tulee " parempi" kaveri, mutta suurimmalle osalle vanhempia tämäkin on aivan yhdentekevää. Eli pointtini oli just se, että kohkatkaa vaan niistä Reimapuvuistanne ja kiinteistä soseista, kun saatte muksuja useamman ja heidät eskariin/kouluun, nuo asiat ovat ihan hyttysen ininää. Murrosiästä puhumattakaan, kaikki kasvatus/pukeutumis ongelmat ovat vain esileikkiä siihen asti.
ja kuten sanoin, samaa mieltä. itsellä 2 murrosikäistä tyttöä, ja muistan kyllä että kasvatus oli paljon helpompaa teoriassa kuin mitä se on käytännössä. ja lapsen kanssa joka pyörii vielä vanhempien silmien alla koko ajan, on kyllä vielä helppoa.
jotka luulevat tietävänsä lapsenhoidosta kaiken. Esim. mieheni veli vertaa lastenkasvatusta aina koirien kouluttamiseen. Kuvittelee ihan oikeasti, että koiraperheellä ja lapsiperheellä on yhtäläiset haasteet.
Toinen on joskus pari tuntia hoitanut pikkuveljeään, niin kuvittelee tietävänsä kaiken äitiydestä.
" vauvan kanssa on niin rankkaa"
" odotas vaan kun uhmaikä alkaa..."
" Sitä vaikeempaa on kyllä 6v:n " pikkumurrosikä" !
" No oikeet murkkuikäiset on kyllä kaikista pahimpia!"
Ja siihen sitten porukan vanhin:
" No kaikista kamalinta on kyllä omien lasten keski-iän kriisi! Mikä sitä meidän Mikkoakin vaivaa kun tuli avioero ja uusperhe. Sydän syrjällään saa olla..."
:)
pakko silti sanoa että näkemistä ja kokemista on niin monenlaista. pikkusiskollani yksi alle kk ikäinen lapsi, ja valitettavasti hän on nähnyt ja kokenut paljon enemmän kuin moni meistä joutuu lapsensa kanssa koskaan kokemaan. mm. todellisen pelon siitä että lapsi ei jää henkiin. vauva on hyvin vaikeasti sydänvikainen pieni ihminen.