Valitin tänne joku päivä sitten, kun joudun anelemaan mieheltä rahaa.

Silloin murheena oli esikoisen talvivaatteet.

Seuraavana päivänä kun taas otin asian puheeksi, mies hermostui ja mitään sanomatta heitti minua lompakollaan ja käski ottaa pankkikorttinsa ja ostaa mitä ikinä haluan. Kun olin saanut alkavan suuttumuksen hillittyä, otin sen kortin, pakkasin lapset ja ajettiin bussilla Ideaparkkiin, nostin käteistä ja ostin ihan silkkaa ilkeyttäni 87 euroa maksavan haalarin, jonka myyjä vakuutti olevan niiiin hyvä. Käytiin vielä kahvilassakin herkuttelemassa ja ajettiin sitten bussilla takaisin.



Esikoinen oli tietty ihan tohkeissaan, raahasi haalaripussia itse koko matkan ja ihasteli sen olevan maailman hienoin haalari. Poika vielä rakastaa bussimatkoja ja kertoi tietty innoisaan reissusta isälle. Mies ei niinkään ollut iloinen kun palasi kotiin. Valitusta tuli kaikesta mitä tehtiin, bussimatkat maksaa omaisuuden, haalari oli sikakallis ja rumakin vielä, kahvilassakäynti on törsäystä.



Oli ehkä ilkeää oikeasti mennä ja ottaa se pankkikortti, mutta kyllä kuulkaa tuntui ihanalta kerrankin ostaa just sellainen vaate kuin lapsi oikeasti halusi ja mikä vielä itseäkin miellytti. Meillä oli niin mukava reissu kahvitteluineen ja bussimatkoineen eikä kuopuskaan kitissyt koko matkalla. Nyt sitten makselen sitä reissua kuuntelemalla jatkuvaa kettuilua ja valitusta, varsinkin kun mies huomasi mammuttimarkkinoilla olevan talvihaalarin hintaan 29 ja jotain.



Olis jättänyt heittämättä sillä lompakolla, ei kyllä kaduta tippaakaan.