Lue keskustelun säännöt.
Jos olisit yh, kävisitkö yh-olohuone tapaamisissa?
24.10.2007 |
Pännii kun meillä olisi loistavaa vertaistukitoimintaa yksinhuoltajille, vaan kävijöitä on tooosi vähän.
Kerho pidetään keskiviikkoisin viidestä seitsemään, lapsille on hoitajat ja ruokaa. Aikuiset saa jutella keskenään mitä sylki suuhun tuo.
Minä kävisin, vaan taida olla kohta ainoa!
Kommentit (46)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kuitenkin tarkoituksella pyrkinyt välttämään näitä kaikkia yh:ille suunnattuja sosiaalipalveluita, sillä ystäviä ja tukiverkkoa on ihan tarpeeksi muutenkin.
Miksi sieltä haalareita saisi? Ystäviä minulla on jo omasta takaa runsaasti. Lastenhoitajia en tarvitse ainakaan siksi, että vain rupattelisin toisten kanssa.
kai terapeuttikin järjestyisi tarvittaessa. Olen mielummin vapaa-aikana lapseni tai ystävieni kanssa kun vieraiden.
Mutta rehellisesti sanottuna, en kävisi. Minulla on jo kavereita, myös yh sellaisia. En ymmärrä mitä siellä juteltaisiin kun kuitenkin on vieraita minulle. Siitäkö miten vaikeaa ja rankkaa on olla yh!? En jaksaisi tuollaista. Sitäpaitsi käyn tuohon aikaan kuntosalilla, jossa on lapsiparkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja tuntui jotenkin liian sisäänpäinlämpiävältä. Toiseksi meidän alueella päättyy vasta klo 20, jolloin on jo lasten nukkumaanmenoaika. Ideana minusta kyllä ihan hieno, mutta ei vaan tuntunut itselle sopivalle. En vaan tiedä mistä muualtakaan sitä vertaistukea saisi.
Ei kiinnosta, sori vaan. Ystäviä on, lastenhoitajia on, terapiaa en kaipaa, haalarit ostan itse. Eikö muidenkin olisi parempi suuntautua ulospäin, lakata märehtimästä sitä omaa tilannettaan ja tutustua uusiin ihmisiin myös tuon yh-termin ulkopuolelta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lasten kanssa, ihmisten kanssa ystävystyy, haalarit kulkee lapselta toiselle. On aina joku jolle puhua exästä ja sen tempauksista.
Ilmeisesti olen niitä harvoja, jotka meinasivat tulla aikoinaanhulluksi yksin kotona 365 päivää vuodessa kolmen vuoden ajan? Toki kävin muissakin kerhoissa, mutta en ystävystynyt kenenkään muun äidin kanssa. Nyt töissä ollessani asia on tietty vähän eri.
Aina on joku kaveri, jolle oma lapsi laittaa yökylään tai joku kaverin lapsi pitämässä lapsille seuraa...
Ehkä muilla on äitituttuja enemmänkin kuin tarpeeksi?
ap
On mulla silti yh kavereitakin, mutta nekin kaverit olen saanut muualta, kuin tollasista kerhoista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Exästä en puhu muille kuin vanhemmilleni. Ystävät voivat aina pettää, sitten kaikki tarinat voisivat joutua vieraille. Tämän koin erotessa, kun ns. paras ystävä ottikin toisen puolen.
Ystäviä löytyy, mutta yksityisasiat ovat yksityisiä. Puistoissa en ole koskaan käynyt.
puolitutun kerhossa tavatun luokse...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä se toimii ihan vapaaehtoispohjalta. Eikä se ole mikään tukitoimi, se on kerho siinä missä moni muukin.
Kuvitteleeko kaikki että me märsätään siellä eksien perään ja kaadetaan tuhkaa päähämme?
Siellä on ihan samanlaista kuin vaikka MLL:n perhekerhossa, mutta keskustelut on paljon syvällisempiä!
ap
Sitten jäin pohtimaan, mitä tekisin siellä?
Olen yh, jolla on tukiverkko, muutamia ystäviä, rahaa ostaa ne haalarit ihan itse. En muutenkaan puhu asioitani vieraille, eli en pystyisi käyttämään ilmaisia " terapeutteja" hyväkseni :)
Ehkä nämä olohuoneet on sellaisille, joilla ei ole ketään...jotka eivät käy töissä eikä ole harrastuksia? Itselläni on asiat liian hyvin, en uskaltaisi kertoa omasta tilanteestani yhtään mitään, kateus on kamalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset ovat hankkineet omat kaverinsa itse. Olisi aika outoa tunkea heidät yökylään jollekin tutulleni vain siksi, että minä tunnen perheen aikuisen. Yökylässä ovat olleet, niillä omilla ystävillään!
yksinäisille yh äideille. Sellaisille, joilla ei ole tukiverkostoja ja arjenhallintakin saattaa tarvita tukea.
t. 10, sosiaalitoimen työntekijä
Osa on ihmisiä, jotka olen tuntenut 4 vuotta ja joiden kanssa on vietetty mökkiviikonloppuja. Ei se mikään epätoivoisten miesten metsästäjien kerho ole, jossa pitää lapset heti työntää yökylään kenelle tahansa sattuu saamaan!
Ihmeellisen negatiivista palautetta sataa.
ap
En haluaisi vahvistaa yh-identiteettiäni. Olen pääasiassa muuta. Vähän kuin kävisitkö kerran viikossa pitkätukkaisten illanistujaisissa puhumassa pitkistä hiuksistasi tai menisitkö joka toinen kuukausi laiskojen jumppaajien pulinakerhoon. Ei en menisi, visusti karttaisin paikkaa.
Tais loppua meidän kerho tähän julkiseen kommenttiin. Jos niittaat julkisessa virassasi mun neljän vuoden vapaaehtoistyön sillä, että se on luusereille - haluan kiittää sinua lämpimästi kommenteistasi.
Todella kannustavaa. Meitä on toki myös ihan tavallisia äitejä, jotka sattuivat nyt vaan rakastumaan väärään mieheen ja joiden mielestä on mukava jutella muiden tuttujen kanssa asioista, jotka muutkin ymmärtävät.
Näin taas yhteiskunnalle jotain takaisin antavaa piiskataan.
Suutuin ja loukkaannuin kovasti.
ap
Vierailija:
En haluaisi vahvistaa yh-identiteettiäni. Olen pääasiassa muuta. Vähän kuin kävisitkö kerran viikossa pitkätukkaisten illanistujaisissa puhumassa pitkistä hiuksistasi tai menisitkö joka toinen kuukausi laiskojen jumppaajien pulinakerhoon. Ei en menisi, visusti karttaisin paikkaa.
En ole koskaan käynyt. En ymmärrä mitä minä siitä saisin? En määrittele itseäni lasten huoltajuuden kautta. Päivät ovat pitkiä ja kiireisiä muutenkin, mieluiten olen lasteni kanssa kuin puhumassa ventovieraiden kanssa.