Onko täällä monta yhden lapsen äitiä?

Mulla yksi lapsi, vajaa kaksi vuotias. Ja samoin minä tunnen että tämä yksi riittää. En koe olevani sen huonompi äiti kuin useamman lapsen äidit. Anoppi on kovasti jaksanut painostaa sisarusta tekemään mutta tehkööt itse jos tuntee pakottavaa tarvetta. Mitä se asia edes sille kuuluu. Ollaan miehen kanssa asiasta puhuttu ja meille molemmille riittää tämä yksi.

Meillä on yksi elävä lapsi, 9v. Emme ole saaneet toista (keskenmenot). Esikoisvauva kuoli kohtuun 2kk ennen laskettua aikaa. Olemme sopeutuneet tähän tilanteeseen, ihan hyvä näin.

Ikäeroksi tulee " vaivaiset" 4,5 vuotta, joten kaveruksia lapsistamme tuskin tulee. :/

Tyttäremme on jo 3-vuotias eikä kertaakaan ole tullut oloa että haluaisimme lisää lapsia. Yhden kanssa matkustaminen on vielä helppoa ja arjen rutiinit vuorotöineen jne toimivat nyt hyvin. Miksi haluaisin hankaloittaa tilannetta?

Meillä ihana 2v6kk tytär ja enää ei ole tarkoitus lapsia tehdä.

joka alkaa ehkä viimein tajuta, että perheemme on täysi. Jossain takaraivossa on koko ajan hiljaa kytenyt pakkoajatus toisesta lapsesta, vaikka perheemme on kovin onnellinen näin. Nyt oli hetken jännistystä, että mahdanko olla raskaana, mutta kun menkat viimein alkoivat, olin todella tyytyväinen ja itsekin hämmästyin tunnetta. Raskaus oli helppo, synnytys oli helppo, lapsi on " helppo" , mutta enempää lapsia en sitten taidakaan kaivata.

Ihana, helppo 2,5-vuotias lapsi. Raskauskin meni ok eikä synnytyksestäkään mitään traumoja jäänyt, silti musta on hyvä näin. Ei jotenkin kiinnosta aloittaa alusta kaikkea sitä (vaippojen vaihtoa, yöheräilyä jne...). Kyllä mäkin olen tsiljoona kertaa saanut kuulla, että kuinka se toinen pitäisi tehdä, mutta kun ei ne sitä vaativat tule kuitenkaan tätä meidän arkeamme pyörittämään...

kohta 5- vuotiaan pojan äiti. Minulla onyksi ihana ja ainutlaatuinen lapsi, en tarvitse enempää, minusta on ihana keskittyä yhden lapsen kehityksen seuraamiseen, luulen että minusta riittää enemmän kun lapsia on vain yksi. En näe tässä mitään ihmeellistä.

Mutta tuli ero ja kaikki. Nyt lapsi on kohta " jo" viisi. Ja miettii että onko enää järkeä ruvata siihen rumbaan " uudestaan" . Alkaa jo kovin helpottaa arjen pyöritys kun lapsi osaa paljon itse.



Eilenkin oli auttamassa keittiön siivomisessa ja ihan itse halusi auttaa :)



Ja sitten miettii sitä että osaisiko sitä jakaa rakkauttaan. Ja kuinka hankalaa se olisi lapselle kun tulisikin joku jakamaan huomiota.



Lapsi kyllä itse haluaisi sisaruksen. Kyselee usein että etkö äiti vois tehdä vauvaa. Minä sitten kertonut että tarvisi miehenkin ;)

Tähän elämäntilanteeseen en ainakaan lisää lapsia halua. Mutta en voi sanoa " ei koskaan" , koska olen vielä nuori ja pienoinen vauvakuume saattaa aina välillä yllättää. Mutta olisin ihan tyytyväinen vaikka lapsiluku jäisi tuohon yhteen.