Mistä johtuu ekaluokkalaisen keinuminen lukiessa?
Ekaluokkalainen heiluttelee aina itseään edestakaisin, kun keskittyy läksyjen lukemiseen. Hän lukee hyvin, on osannut lukea sujuvasti jo vuoden. Itse olen huomannut tekeväni samalla tavalla jos joudun pinnistelemään itseni äärimmilleen, että pystyn keskittymään. Esimerkiksi opiskeluaikoina, kun jouduin pänttäämään jotakin kovassa metelissä.
Liittyykö tuo keinuttelu ekaluokkalaisellakin keskittymiseen, vai mistä se voisi johtua? Täytyykö siihen puuttua?
Kommentit (7)
Kun tekee matikanlaskuja ja keinuu, niin ei luulen suoritusten laskevan. Jos pitää puhetta ei voi heilua ja keikkua yhdellä jalalla - puhe huononee.
Jotakin tässä nyt vain on mikä ei stemmaa oikein.
Keskustelua asiasta ok. Keinuvia lapsia näkee aina välillä kouluissa ja se tuo levottomuutta. Kehon kieli tarttuu ja muutkin alkavat keinua ja heilutella jalkojaan. Ajatelkaa " kaikki" heiluttamassa jalkoja, käsiä ja kroppaa yhtä aikaa. Siitä tulee todella levoton fiilis koko porukkaan.
Se on sellaista yläkropan edestakaista liikettä, ei sellaista yleistä levottomuutta. Ja sitä esiintyy vain lukiessa, eli silloin kun käsillä ei ole mitään tekemistä.
Selasin tuossa juuri heijaamista käsitteleviä nettisivuja, ja aika moni linkki johti autísmiin tai aspergeriin. Mutta mitään muita niihin liittyviä oireita tytöllä ei ole, vaan pelkästään tuo heijaus.
-ap-
Joskus jopa putosin tuolilta pää edellä, ja sitä oli äidin vaikea tajuta. Miten ihminen voi pudota tuolilta pää edellä!?
Nyt oma poika tekee samaa, enkä halua puuttua asiaan mitenkään. Lukekoon miten tykkää, kun näyttää nauttivan.
bigmama
Vaikea uskoa tuota vastaustasi. Keinumisella huononee keskittymiskyky aivan selvästi.
Kun tekee matikanlaskuja ja keinuu, niin ei luulen suoritusten laskevan. Jos pitää puhetta ei voi heilua ja keikkua yhdellä jalalla - puhe huononee.
Tietekin puheen pitäjän taso laskee, jos hän samaan aikaan keskisttyy johonkin muuhun. Keinuminen ei kuitenkaan vaadi keskittymistä. Liike ja etenkin keinuva liike tosiaan tuottaa noita välittäjä-aineita (noradrenaliini, serotoniini ja dopamiini).
Toisaalta havoinaitosi siitä, että keinuvat lapset muuttuvat levottumiksi voi olla tosi. Se ei kuitenkaan johdu siitä, että keinuminen aiheuttaisi levottomuutta, vaan päinvastoin siitä, että levottomuus aiheuttaa keinumista. AD(H)D ja as-lapset esimerkiksi ovat usein jo keskisttymiskykynsä rajoilla, kun he alkavat omatoimisen välittäjäaineiden lisätuotannon keinumalla ja keikkumalla ja levottomasti liikkumalla. Heidän ruumiinsa jo kertoo heille, että lisää tarvitaan ja he aloittavat tuon toimnnan, jolla lisää tulee ihan itsestään. Nyt tavallinen, asiaan kouluttamaton aikuinen, vanhempi tai opettaja tiuskaisee lapselle, että " istuppas paikallasi ja keskity" - ja pieleen menee. Lapsi ei enää pysty, ja tilanne voi noin vain pahentua. Sen sijaan pitäisi sanoa " voi kuinka hyvin jaksoit näin kauan, nyt otetaan tähän väliin pieni jumppa/juoksupyrähdys/venyttely ja tauon jälkeen jatketaan uusin voimin yhtä hienosti!" . Ja usko tai älä, jälkimmäisellä tavalla se toimii... (ainakin useammin kuin ei toimi, ja useammin kuin ekalla tavalla)
Jos käyt tutkimassa erityisluokkia tai erityislasten apuvälinekauppoja, niissä on myynnissä kumisia viriketyynyjä. Se on vähän siilin näköinen tyyny, jonka päällä on kiva keinutella. Nämä tyynyt auttavat lasten keskittymistä koulutunneilla. Hinta on vain aika hirveä, muistaakseni 400 euron paikkeilla.
toi dopamiinijuttu on ihan totta. Toiset heijaa, toiset syö kynää. Se haittaa vain ulkopuolisia tiukkapipoja, lapselle itselleen siitä on hyötyä.
Onnneksi ekalokan ope ei ole sanonut mitään asiasta.
eli parantaa aivotoimintaa. Älä siis puutu siihen.
Juuri tästä syystä autistiset ja adhd-ihmiset keinuvat ja heijaavat ja liikkuvat jatkuvasti, sillä heiltä puuttuu näitä välittäjäaineita. Heille on oikein apuvälineitä ja vireystyynyjä keinumisen helpottamiseksi. Mutta ei pieni lisä pahaa tee kenellekään.