Millaisia tapaamisoikeuksia yleensä eron myötä etävanhemmalla?

tai joka toinen viikonloppu ja lisäksi yksi arkipäivä. Mielestäni jälkimmäinen on yleisempi.



Loma-ajatkin on yleensä jotenkin jaettu.

Meill' äkin vanhempi lapsista on tällaisessa. Muutama päivä isän luona, muutama äidin.

Monta tapaa järjestää elämä eron jälkeen



Lapsen ja vanhempien yhteiselä voidaan toteuttaa monin eri tavoin eron jölkeen. Pääasia on, että järjestelyt toteutetaan lapsen ehdoilla ja lapsen ja perheen omien tarpeiden pohjalta. Lapsen ja muualla asuvan vanhemman yhteiselon järjestelyssä tavoitteena pidetään säännöllisyyttä ja kontaktien tiheyttä. Säännöllisyyttä siksi, että lapsi ja muu perhe sopeutuu helpommin, kun tapaamisilla on tietty rytmi ja tiheyttä siksi, että varsinkin pienen lapsen kyky hallita etäisyyttä ja aikaa on heikko.



Nyrkkisääntö on: pieni lapsi tiheät, jopa päivittäiset, tapaamiset. Iso lapsi, säännölliset tapaamiset, mutta lapsen omia harrastuksia ja toiveita huomioiden.

Joka-toinen-viikonloppu (+ arkitapaamisia)



Yleisin tapa toteuttaa tapaamiset on se, että lapsi on muualla asuvan vanhempansa luona joka toinen viikonloppu. Tämän mallin huono puoli on se, että lapsella ja vanhemmalla ei ole lainkaan normaalia arkielämää lapsen kanssa ja pisimmillään tapaamisten väli voi olla kaksi viikkoa - se taas on kohtuutonta lapselle. Siksi viikonloppuperheilyä täydennetään arkitapaamisilla. Tyypillisesti lapsi viettää yhden arki-illan ja yön viikossa viikonloppujen lisäksi tapaajavanhemman luona. Tämä mahdollistaa myös lähivanhemmalle mahdollisuuden levätä ja virkistäytyä harrastuksissaan tms. Viikonloppujen lisäksi lapsi viettää osan lomasta tapaajavanhemman luona ja suurina juhlapyhinä, kuten jouluna ja pääsiäisenä, lapsi on vuoroin vanhempiensa kanssa.



Tämän tapaamismallin suosio perustuu siihen, että toteutuessaan se tuo säännöllisen rytmin lapsen elämään ja muualla asuva vanhempi on läsnä lapsen elämässä. Itse asiassa, usein enemmän kuin perisuhteen aikana. Tällainen tapaamisjärjestely sopii periaatteessa kaiken ikäisille lapsille imeväisiä lukuunottamatta.

Edellytykset:



* vanhemmat asuvat kohtuullisen lähellä toisiaan jos arkitapaamisia (lapsi pääsee kivutta kouluun kummankin luota tms.)

* vanhemmat kykenevät ainakin alkeelliseen yhteistyöhön

* kumpikin vanhempi kykenee hoitamaan lasta

* jos lapsella on vaativia harrastuksia, on kummankin vanhemman sitouduttava niihin



Tyypillisiä esteitä:



* kolmivuorotyö (tällöin voidaan sopia vastaavasta määrästä tapaamisvuorokausia vuorotyötä tekevän vanhemman työvuorojen mukaan, ks. alla)

* vanhempien välillä pitkä etäisyys (tällöin voidaan tapaamiset painottaa loma-aikoihin)



Huomaa:



* Sopimuksessa kannattaa tarkentaa, miten lomat ja ns. viikonlopputapaamiset sovitetaan, tarkoittaako " kahden viikon luonapito vuosiloman aikana" sitä, että lapsi on viikonlopputapaamisen + 14 vrk toisen vanhempansa luona vai onko hän vain 14 vrk siellä.

* Viikkotapaamisen sijoittelua kannattaa pohtia. Viikonlopputapaamisviikon arkitapaaminen voisi olla alkuviikosta.



Pitkät viikonloput



Yleistyvä malli on sellainen, että lapsi viettää joka toisena viikkona torstaista maanantai-aamuun toisen vanhempansa luona. Tämä järjestely on mahdollinen silloinkin kun vanhemmat asuvat kaukana tosiistaan. Koululainenkin voi saada tukea koulusta tällaiselle tapaamismallille, koska opettaja voi antaa läksyt etukäteen tai koulutyötä voidaan suorittaa " etäopiskeluna" . Erityisjärjestelyt ovat tietysti pitkälti kiinni opettajan ja koulun suostumuksesta, mutta meillä ei ole koulupakkoa - on vain oppivelvollisuus ja vanhempikin voi ohjata lapsen koulutyötä tarvittaessa. Päivähoitolapsen voi saada toisellakin paikkakunnalla hoitoon erityisjärjestelyin - jopa kunnan päviäkotiin!

Epäsäännöllinen mutta laaja tapaamisoikeus



Vuorotyötä ja muuta epäsäännöllistä työtä tekevien tai eri maissa asuvien vanhempien järjestelyt voidaan myös hoitaa siten, että lapselle ja muualla asuvalle vanhemalle kehittyy luja suhde. Tavallisesti vanhemmat sopivat silloin, että lapsi viettää yllä olevan mallin mukaisen ajan vanhempiensa luona, tarkoista päivistä ja ajoista sovitaan vanhemman saadessa työvuorolistansa tai lomien yhteyteen. Lähivanhempi saattaa kokea tämän järjestelyn epäoikeudenmukaiseksi, koska hän joutuu sopeutumaan tapaajavanhemman aikatauluihin. Lapsen oikeus kuitenkin toteutuu eikä tapaamisia voida muutenkaan järjestää jos tapaajan työajat ovat epäsäännölliset tai pitkä etäisyys estää tiheät tapaamiset.

Tyypillisiä ongelmia:



* Vuorotyötä tekevä tai kaukana asuva vanhempi ei informoi riittävän ajoissa suunnitelmistaan tai jättää vastuun sopimisesta lapsen lähivanhemmalle.

* Lähivanhempi kokee joutuvansa " aina joustamaan" ja sovittamaan omat menonsa tapaajavanhemman aikatauluihin. Se, että keski-ikäinen vanhempi vaihtaisi ammattiaan esim. näyttelijästä säännöllistä päivätyötä tekeväksi on kuitenkin epärealistinen vaatimus.

* Kahdessa eri maassa asuvien vanhempien ongelmaksi muodostuvat usein matkakustannukset. Niistä on syytä sopia tarkasti.



Vuoroasuminen



Vuoroasuminen tarkoittaa sitä, että lapsi asuu vuoroin vanhempiensa luona. Mallin hyviä puolia tuskin tarvitsee erityisesti korostaa, sehän takaa lapselle todellakin kaksi kotia! Vuoroasuminen edellyttää kuitenkin vanhemmilta erittäin hyvää kykyä yhteistyöhön, eikä kaikki lapset siltikään siihen sopeudu. Vuoroasumisesta tarkemmin Suomalainen selvitys vuoroasumiseta.



Vuoroasumisen lähtökohtana EI voi olla oikeudenmukainen ratkaisu vanhempien välillä, vaan lapsen oikeus saada hoivaa kummaltakin vanhemmaltaan.



Jos harkitset vuoroasumista, mieti ensin, kykenisitkö sinä muuttamaan viikon välein? Kehittyvälle lapselle vuoroasuminen voi olla jatkuvan stressin lähde. Riitaisten vanhempien välillä vuoroasuminen yleensä vain vaurioittaa lasta. Vuoroasumisen sudenkuopaksi tavallisesti muodostuu jomman kumman vanhemman uusi kumppani vaikka vuoroasuminen olisikin lähtenyt hyvin käyntiin.

Edellytykset:



* erinomainen yhteistyökyky ja -halu vanhempien välillä

* kumpikin vanhempi todella haluaa vuoroasumista ja on valmis siihen sitoutumaan

* lapsi haluaa ja kykenee asumaan vuoroin vanhempiensa luona

* vanhemmat asuvat lähekkäin

* kummallakin vanhemmalla on säännölliset ja kohtuulliset tulot



Esteet:



* lapsen sopeutumattomuus

* riitaisat välit

* pitkä etäisyys kotien välillä

isä tapaa lastansa aina kun mahdollista. Aika harvoin kuitenkin, kun asuu toisessa maassa tällä hetkellä. Puhelimitse ja skypessa ollaan kuitenkin yhteyksissä. Mutta aina on mies tervetullut lastansa katsomaan, ja viimeksi oli yötäkin täällä kun kävi lastaan katsomassa. Vanha suola ei janota kummallakaan, meillä on jo uudet kumppanit kuvioissa molemmilla. Mutta olen onnellinen, että meillä näin, hyvät välit ja yhdessä voidaan suunnitella milloin lapsi lähtee isälleen.

eli ei siis ole pakko vääntää paperille mitään erikoisia vaan voi myös itse sovitella noita tapaamisia.



Mutta jos esim etävanhempi laiminlyö tapaamisoikeutensa, eli vaikkapa ilmoittaa että ei pystykään ottamaan lasta viikonlopuksi, eihän se tarkoita että minun pitäisi antaa sitten seuraava oma viikonloppuni hänelle? Eli pitääkö minun hänelle korvata tuo aika jos hän ei pysty omia asioitaan järjestemään niin että voisi olla lapsen kanssa?