Lue keskustelun säännöt.
Miten pitaisi suhtautua? Ystavani teki henkkoht konkurssin perheineen ja nyt han on todella kateellinen kaikesta materiasta mita minulla on.
23.10.2007 |
No tämä ystävä onkin aina ollut erittäin kiinnostunut designista ja sisustuksesta ja laadukkaista vaatteista, kalliista autoista jne.
Todella pitkään minä olin köyhä opiskelija, hän minuun verrattuna rikas työssäkäyvä, joten ehkä tottui tähän asetelmaan.
Vielä kun sain lapsia, olin todella köyhä, olin pitkään lasten kanssa kotona kun taas ystäväni lapset menivät päiväkotiin 9kk ikässä ja ystäväni palasi töihin.
Me ollaan mieheni kanssa kerrytetty omaisuutta todella pikkuhiljaa. Pieni esimerkki että olen kerännyt Iittalan Teema-astioita jo 5 vuoden ajan eikä vieläkään ole 6 hengen astiasto kasassa vaikka töissä käynkin nyt jo minäkin. Uutta autoa meillä ei koskaan ole ollut, nyt on uusin mikä ikinä ja sekin on 90-luvulta. Ystävälläni taas on kaikki aina ollut tuliterää ja hienoa ja hän on selvästi kokenut sen tärkeänä.
Puoli vuotta sitten selvisi että ystäväni on pahasti velkaantunut. On luottoja lähes jokaisesta mahdollisesta luottofirmasta ja tilanne oli niin huono että omakotitalo jouduttiin pistämään myyntiin. Nyt ystäväni asuu vuokralla kerrostalossa, luottotiedot menneet jne. Myi paljon omaisuuttaan pois taloudellisen ahdingon aikana nyt kesällä jne.
Ja nyt tämä ystävä kun käy meillä niin ensimmäistä kertaa ikinä selvästi on kateellinen minun oikeasti melko vaatimattomista mammonistani. Meidän tavistalosta ja jopa niistä Iittalan astioista joita olen vuosien varrella erittäin hitaaseen tahtiin kerännyt. Lienee suree tällä tavoin omaa kohtaloaan mutta meillä on nyt ystävyys kovilla koska kateus ilmenee hänellä todella ikävällä tavalla piikittelynä ja nälvimisenä mistä en yhtään pidä.
Kommentit (12)
kauniista kodistani, kauniista sisustuksestani, näteistä astioistani jne. Ja eleet, ilmeet, sanat kertoo kyllä omaa kieltään lisäksi.
Itse en todellakaan ole pitänyt omia tavaroitani mitenkään edes arvossa. Minulle perhe, ystävät, opiskelu, itseni kehittäminen jne ovat niin paljon tärkeämpiä. Ei olisi oikeasti tullut mieleenkään että joku voi kadehtia moista mutta näin on.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos ei tokene siitä säällisessä ajassa, niin se lienee sitten sen ystävyyden loppu.
Hän on elänyt yli varojensa. En ikinä voisi elää tuolla lailla lainoilla ja luotolla.
On kyllä ymmärrettävää, että nyt hänellä on tiukka paikka, toivottavasti myös kasvun paikka. Oppisi tulevaisuudessa käyttämään rahaa tulojensa mukaan. On varmasti tiukkaa nähdä miten teillä meneekin nyt hyvin häneen verrattuna, se ikään kuin muistuttaa hänen rahasotkuistaan. Ymmärrän kyllä ystäväsi käytöstä.
Ei se silti ole ihan kohtuullista, sinuna ap puhuisin siitä suoraan ystäväsi kanssa. Ei tarvi mitään riitaa kehitellä, mutta sano että ei tunnu kivalta moiset piikittelyt. Jos hän on hyvä ystävä sinulle ollut, niin pysyisin kuitenkin hänen tukenaan vaikeassa tilanteessa. Jatkuvaa piikittelyä ei kuitenkaan tarvi kestää. Jos tilanne jatkuu pitkään, voithan koittaa ottaa vähän etäisyyttä.
Vaikeissa tilanteissa yleensä näkee ketkä niitä todellisia ystäviä ovat, he eivät kaikkoa kun elämässä tulee vastoinkäymisiä.
on todellakin ollut edullista minulle ja tosiaan olen lähes kaiken alesta ostanut ja hitaasti ja astiasto on erittäin kaukana edelleen täydellisestä. Ja samoin esim meidän olohuoneen tasot jotka on ikeasta ostettu, takka ja takan pielustan tuikkukynttilät jne on hänen kateutensa kohde. Uskomatonta ja totta.
Mutta siis, miten suhtautua? Onko tämä tapa käsitellä sitä että on menettänyt elämässään jotain tärkeää vai kokeeko kaveri että minun pitäis olla vielä matalammalla tasolla kuin hänen ja on siksi ilkeä? Miten suhtautua? Kateellinen hän on siis myöntänyt olevansa ja sitä kyllä tuo ikävällä tavalla esiin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta moni vakuuttaa arvokkaat taide-/antiikkiesineensä, arvohuonekalut jne. jne. erikseen.
...Joten jos konkurssi uhkaa, fiksu ihminen hukkaa tai myy nämä arvoesineensä. Tavallisista ruokailuvälineistä, huonekaluista ymv. ei ulosottomies liene kiinnostunut, mutta monilla ihmisillä on valtava omaisuus kiinni taiteessa, vanhoissa astioissa, antiikkikoruissa ymv. (Ja vanhoista astioista harvoin syödään... Arvokkaista sellaisista.)
Sitten teidän ystävyys voisi jopa syventyä. Mutta voi käydä toisinkin, jotkut ihmiset eivät opi koskaan, toiset katkeroituvat ja pilaavat loppuelämänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei millään tavalla ole sidoksissa rahaan. Hän ehkä kokee itsensä huonommaksi kun ei ole samaa kuin sinulla. Ja ei varmaan hänelläkään ole kovin hyvä olla jos kotikin on alta mennyt. Ja ainahan voi suoraan puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Itse olen ottanut tavakseni ottaa vaikeatkin asiat heti puheeksi kun niitä ilmenee, kuitenkaan olematta töykeä ja ilkeä.
Jospa se siitä tasoittuu. Vuotta pidempään ei pidä sietää, vaan sanot vaikka suoraan, että menee jonnekin hakemaan apua.
Minun appivanhempani menettivät firman konkurssissa kaiken, eikä appiukkoa kyllä enää sen jälkeen sietänyt kukaan. Niin hapan, katkera ja ilkeä hänestä tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaan ehkä hän on kateellinen siitä tavasta jolla sinä olet elämääsi elänyt. Siis siitä " tavallisesta" elämänrytmistä, siitä että ei tarvinnut saada kaikkea kerralla, että pystyi nauttimaan vähitellen ansaituista jutuista pikku hiljaa ja olemaan onnellinen tavallisesta elämästä.
Ystäväsi elämä nimittäin kuulostaa oikeasti RANKALTA. Kulutushysteria, tarve saada kaikki kerralla ja siihen liittyvä realiteettien hämärtyminen ja velkaantuminen, tarve näyttää ja olla paras ja sittenlopulta kaiken romahtaminen, häpeä jne.
mitään " henkilökohtaista konkurssia" .
Ja ei ne ulosotossa ota pois käyttöastioita yms... Joten taitaa olla pikkuisen porvoosta koko juttu.