Paskalta tuntuu, mutta...
pakko tää on tehdä. Kuopus 4,5v kiukuttelee ja oikuttelee jatkuvasti JOKA RUUALLA. Nyt sit napattiin päivällinen klo 17 maissa pois, kun oli tunnin kiukunnu eikä kosnutkaan ruokaan. Ei sit saa tänää enää muuta kuin lasin vettä. Aamupala on seuraava ateria. Onko teistä liian julmaa? Raivoaa nytkin tuolla huoneessaan kuin raivopäinen, nälkäänsä tietty. Itkee ja anelee ruokaa. Mut ei tipu. Ja se mikä pännii, on se, että mies päätti luistaa vastuusta vastuunjakamisesta ja häippäsi nyt kriittisimpään aikaan jonnekin...
Kommentit (17)
Meillä ei odoteta pöydässä tuntia, että joku söisi. Ruoka korjataan pois.
Mutta kuopus ei sitä tänään saa tuon jatkuvan iokkuamisen vuoksi. Oppikoon kärsimällä nälkää, että ruokaa syödään silloin kun se on tarjolla, eikä riidellä joka aterialla.
Joo, varmaan auttaa kehittämään luottamusta vanhempiin ja normaalia suhdetta ruokaan. Ruoka ei meillä ole koskaan ollut kiristyksen tai riidan väline, joko syö tai sitten syö seuraavalla aterialla, näinpä eivät lapset ole koskaan kiukutelleet ruoan kanssa. 2
Karkkipäivän voi jättää pois, jälkiruuat ja sellaset, muttei iltapalaa. Ei ole teillekään kiva nukkua, jos lapsi valvoo nälissään. Lieneekö edes laillista pitää lasta nälässä, vaikka ois kuinka uhmis? Toimisko tarrametodi?
Kaikki normaalit ruuat tarjoaisin, mutten ehdottomasti mitöön ylimääräistä välipalaa vaikka olisi kuinka nälkä.
Mikään metodi ei tunnu toimivan ja homma on jatkunu jo vuoden päivät...
Lapselle tuodaan sama ruoka eteen kuin muillekin. Korjataan samaan aikaan pois kuin muidenkin. Sitten pois pöydästä. Ei tehdä ruokailusta numeroa, ei anneta välipaloja.
Ja tarjoa sitä 15 minuutin ajan. Jos syö niin hyvä, jos ei koskekaan, niin sitten saa olla yönsä nälissään.
sen edessä istuta tuntia. Se joko maistuu tai ei. 30 minuuttia korkeintaan ja pois pöydästä ilman huutoja, ilman syyllistämisiä, ilman uhkailuja. Iltapala on seuraava, jota et evää lapselta. Tarjoat kuitenkin, jos ei maistu, sitten nukkumaan.
Meinasin jättää lukematta, kun luulin, että tämäkin oli noita petomaanien juttuja... Paskalta tuntuu, mutta... pieru se vaan olikin. Tai jotain sellaista...
Sitten kun näin, että vastauksia tuli, rohkaistuin vilkaisemaan.
Sori harhapolku.
Harva aikuinenkaan jaksaa iltapäiväneljästä aamuun asti ilman mitään syötävää.
Anna kylmä ruoka tai laita puuroa.
etkä edes tiedä, mitä olet tekemässä.
Lapselle tarjotaan jokainen ruoka-ateria, jota oltaisiin joka tapauksessa tarjottu. Jos ei syö tätä, niin seuraavaksi on sitten seuraava ateria. Ei sun tuntia tarvitse pitää ruokaa tarjolla. Toivottavasti et istuttanut lasta tuntia pöydässä.
Kasvatusneuvola voisi olla sinulle oikea paikka miettiä, mitä olet oikeastaan tekemässä. Jos sä olet istuttanut sitä lastasi ja pakottanut syömään, niin ongelma on saattanut alkaa rakentua siitä. Ja jotkut vaan ovat nirsompia!
Iltapala-aikaan tarjoaisin sen saman lautasellisen lämmitettynä. Jos ei kelpaa niin olkoon ilman. Kele.
olen töissä lastensuojelussa. Voisit vanhempana mennä itseesi, jos et saa lapsen kiukkuilua loppumaan ja niin kuin joku jo aikaisemmin mainitsi RUUALLA EI KIRISTETÄ lasta. Ruoka on yksi ihmisen perustarpeista ja sitä on saatava oli sitten tuhma tai kiltti. Katso peiliin ja muuta omaa käyttäytymistäsi äläkä syyllistä lasta!
että mitä se iltapalan poisjättäminen liittyy ongelmaanne mitenkään?!?!!
Emmä anna edes 1-vuotiaani pelleillä tai äkäillä ruokapöydässä 5 minuuttia kauempaa (jos siis sinä aikana ei suuhun mene MITÄÄN itse syöden tai syöttäen).
Mutta TIETENKIN seuraava ateria tarjoillaan normaalisti ja edellisen kerran pöljäilyt on unohdettu.
En tiedä toimiiko vanhempaan lapseen, mutta en näe järkeä myöskään siinä " noh, näetkös nyt miten paskalta tuntuu" -kaivelulla.
Jos on pinttynyt tapa, niin ei siitä päivässä eikä viikossakaan eroon päästä. Koitappa 2 viikkoa jyrkkää linjaa ruokapöydässä (mutta JOKA IKINEN ateria tarjoillaan normaalisti, lapsi vain poistetaan pöydästä jos ei kelpaa) ja katso toimiiko. Samalla näet myös, milloin lapsi on MEGAnälkäinen ja milloin ei oikeastaan lainkaan. Meillä lapsi esim välipala-aikaan ei kiinnostu juuri puraisua enempää hedelmästä kuin keksistäkään, joten lakkasin edes tarjoilemasta järin suuria kattauksia tuolloin.
ja sen jälkeen armollisesti annat seuraavan kerran syömistä seuraavana aamuna?
hei haloo!!
mieti, kuinka olet julma, ja YRITÄPPÄS ITSE OLLA SAMA AIKA SYÖMÄTTÄ!
Kai se lapsi iltapuuron saa kuitenkin?