Tuleeko muilla syksyisin haikea olo?
Mulla on ollut tää lapsesta asti. Syksyn tuoksu, tunnelma ja pimenevät illat saavat mut aina tosi herkäksi! ihan jo pelkään tulevaa syksyä, sillä esikoiseni syntymästä tulee silloin vuosi ja sitäkin täytyy alkaa fiilistelemään :)
Pidän tuosta haikeuden tunnelmasta ihan kamalasti mutta en oikein ymmärrä miksi tunnen noin. Sanokaa nyt pliis joku että jollain muullakin on sama juttu!
Kommentit (10)
en pidä siitä fiiliksestä, tuntuu, että jotain loppuu, kuolee. Kesä on ohi.
Hirveen vaikee pukea sanoiks sitä tunnetta. SYksyllä pitää rakastaa, että sen jaksaa. Sillon tuntuu että luopuu paljosta.
Hitto, kun en keksi miten sen sanos...
Masentaa, ahdistaa ja melkein itkettääkin, vaikka tavallaan asiat on ihan hyvällä mallilla... Alkoi kun sairastuin 6 vuotta sitten syksyllä, tulee niin ne tunteet mieleen =(
Juuri tuota surullisen haikeaa oloa tarkoitan.
Mutta se olo on jollain ihmeen tavalla " hyvä olo" silloin jos menee hyvin ja saa rakastaa/on rakastettu. Jos jäisin yksin, en tiedä miten selviäisin syksystä.
ap
Syksyllä olen onnellisimmillani, ilma on täynnä vahvoja tuoksuja, värit ovat voimakkaita, tuulee, sataa, myrskyää... Syksyllä on kokonainen olo, tuntuu että on täysillä elossa. Kevät ja kesä ovat aina tuntuneet surullisilta, hiljaisilta ja pysähtyneiltä. Mistä lie johtuu.
kevät on paljon ahistavampi kuin syksy
onnellisen haikea olo, oikein vatsanpohjassa tuntuu kun katselee talonrappusilla kun lehdet putoilee puusta. Melkei itkettää, mutta ei surusta. Vähän niinkuin epätoivoinen rakkaus silloin, kun rakkaudessa on hyvä vaihe. Tiedät, ettet koskaan saa tuota miestä omaksesi, mutta siinä vierellä hän kuitenkin on, hetken.
Vaikka elämä menis ihan perseelleen niin kun on se vajanainen olo jo valmiiks, niin elämä ei tunnu niin pahalta. Syksyllä tuntuu niin kuin jotain lähtis pois, niin ettei sitä enää saa takasi. Kesä on mennyt eikä se enää tule samanlaisena, seuraavana kesänä on taas vuoden vanhempi.
Voi hitto, tässähän melkein rupeaa kyyneleet puskemaan esiin...
nelonen
Mä tulen niin haikean onnelliseksi siitä kun näen perheen syömässä tai katsomassa telkkaria. Siellä ne on lämpimässä talossa, kynttilät palaa ikkunoilla ja käpertyvät sohvan nurkkaan viltin alle. Itsestä se ei tunnu koskaan niin hyvälle kun kuvittelen muista tuntuvan.
Älkää ihmiset pitäkö verhoja kiinni syysiltoina.
nelonen
Tykkään kyllä syksystä, se on jotenkin niin herkkää aikaa. Ihanaa kun voi taas poltella kynttilöitä ja käpertyä sohvannurkkaan viltin kanssa!