Lue keskustelun säännöt.
Miten te selviätte henkisesti lapsenyrityksestä?
18.08.2006 |
Yritämme mieheni kanssa nyt lasta, ja homma on osoittautunut tosi raskaaksi, vaikka sen pitäisi olla iloista aikaa. Tuntuu että koko maailma romahtaa joka kerta kun testi näyttää negatiivista. Yritystä on takana vasta muutama kuukausi, mutta silti tuntuu etten jaksa enää pettymyksiä.
Miten te muut selviätte?
Kommentit (31)
Mitäs siinä. Aurinko nousi silti ja elämä jatkui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrä sinua vaikka " Muut" tietysti ajattelee että mitä tuokin tuossa vielä stressaa.
Voimia! Kylläse vielä tärppää!
muutaman kuukauden yrittäneet, jotka tulevat tänne kerjäämään sympatiaa. Teidän tilanteenne on vielä ihan normaali. Vasta sitten, kun on vuoden verran yritetty, niin voi huolestua tilanteesta.
että miten se yrittäminen käytännössä lopetetaan? Lopettamalla yhdynnät? Entäs jos luonto ei hoidakaan hommaansa? Saako alkaa yrittää uudelleen?
Sitä ennen voisi elää normaalia elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toista lasta yritetään ja takana muutama kuukausi yritystä. Ensi kuussa tutkitutamme miehen siemennesteen ja itse käyn yksityisellä gynellä. Meillä on nimittäin aihetta olettaa että miehen spermassa on jotain ongelmaa ja että minulla ei ole ovulaatiota. Surullista....Onneksi on yksi lapsi. Mutta silti sydämeen sattuu ja paljon kun ei sitä toista ole vielä tulossa.
Ollaan käyty jo lapsettomuustutkimuksissa ja kerran inseminaatiossakin.
Hoidot jätettiin toistaiseksi taakse.
Yrittämällä yrittäminen on henkisesti rankkaa, se kannattaa unohtaa heti kättelyyn.
Jos yrittäminen vie mielenterveyden niin kannattaa kyllä mennä ammattiauttajalle.
Mutta anna luonnon ja ajan tehdä tehtävänsä =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te pidempään yrittäneet, meitä on joka lähtöön, toiset eivät vaan osaa ottaa asiaa niin kevyesti. Me olemme jo miehen kanssa päättäneet että jos 5. kierrolla ei tärppää, marssimme tutkimuksiin ja mahdollisiin hoitoihin.
ap
Minulla on sellainen käsitys, että yleensä yritystä pitää olla takana vuosi ennen kuin mitään tutkimuksia kauheasti tehdään. Tai siis ehkä yksityisellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai sitten yksityiselle
tsemppiä!
Vierailija:
Te pidempään yrittäneet, meitä on joka lähtöön, toiset eivät vaan osaa ottaa asiaa niin kevyesti. Me olemme jo miehen kanssa päättäneet että jos 5. kierrolla ei tärppää, marssimme tutkimuksiin ja mahdollisiin hoitoihin.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viisi kuukautta yritystä on oikeasti tosi lyhyt aika. Senkin jälkeen on todella hyvät mahoollisuudet raskautua vaikka heti seuraavassa kierrossa. Lapsettomuustutkimukset ja varsinkin hoidot on sen verran rankkoja ettei niihin todellakaan kannata ryhtyä jos ei ole aihetta. Tietenkin jos pääsette tutkimuksiin ja todetaan, että vikaa löytyy ei kannata sitten enää pitkittää vaan hoitoihin vaan! Mutta viiden kuukauden yrityksen jälkeen ei kyllä vielä kannattaisi miettiä asiaa kovin vakavissaan.
Ymmärrän kyllä miltä sinusta tuntuu. Olin itse ihan samanlainen. Olin myös jo 5 kuukauden yrityksen jälkeen ihan paniikissa. Vuoden yrityksen jälkeen mentiin tutkimuksiin ja sitten pikkuhiljaa hoitoihin. Mä koin sen epävarmuuden siitä, että mitä jos meissä on vikaa tosi rankkana. Sitten kun vika selvisi oli tavallaan helpotus kun pääsi epätietoisuudesta ja päästiin suunnittelemaan mitä asian hyväksi voidaan tehdä. Neljännen koeputkihedelmöityshoidon tuloksena meille syntyi kaksoset kun lasta oli yritetty n. 4 vuotta.
Tsemppiä ja toivottavasti tärppää jo ensi kierrossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valehtelu yritysajoissa tekee vain hoitojonoista pidempiä ja sellaiset jotka _oikeasti_ on yrittänyt jo vuoden tai yli joutuvat odottamaan vuoroaan taasen pidempään..
Neljä vuotta odotusta olisi minulle olisi täysin mahdoton ajatus, varmasti en olisi enää järjissäni silloin.
Kyllähän minäkin joskus ajattelin, ettei se minun kohdalleni satu, vaan tulen raskaaksi pelkästä katseesta. Toisin kävi. :´(
Ei kuule auta pään hajoamiset, se tilanne ei siitä muutu vaikka kuinka itkee ja murehtii....
15 kk yritystä takana, ja nyt hakeudumme miehen kanssa julkisen sektorin lapsettomuuspuolelle. Aika rankkaa on kyllä ollut. Tsemppiä tosissaan kaikille kohtalotovereille!!
vuoden jälkeen tehtiin tutkimukset (ei löytynyt vikaa) ja mentiin kotiin yrittämään vielä puoleksi vuodeksi. Sitten tehtiin 3 inseminaatiota (ei tärpännyt) ja 1 IVF (ei tärpännyt). Tulin raskaaksi seuraavasta normaalista kierrosta IVF:n jälkeen luomusti. Hyvä näin.
Enpä lähtisi haaskaamaan rahojani lapsettomuustutkimuksiin ja hoitoihin vielä 5 kk:n jälkeen- tää kuulostaa tältä nyky-yhteiskunnalta: kaikki mulle heti nyt...
Me yritettiin esikoista 6kk. Kun oli 5kk yritystä takana, olin muiden asioiden takia lääkärissä ja kerroin samalla, että on vauvaa yritetty 5kk ja täytyisikö jo huolestua. Meinas lääkäri nauraa minut pellolle. Sanoi, että jos on syönyt ennen e-pillereitä, voi 6kk mennä siihen kun pelkästään oma hormoonituotanto tasaantuu. Seuraavan kierron jälkeen olin sit raskaana.
ap