Mitä äiti voi tehdä, kun lasta syrjitään (tarhassa)?

Ehkä sinun kannattaisi kuunnella lasta ja katsoa mitä mieltä hän on asiasta.



Mutta sinun ei ole pakko pitää lastasi siinä tarhassa jos asialle ei tehdä mitään ja lapsesi ei siellä viihdy.

eli konsultoivan erityislastentarhanopettajan.

Eli ei tarvi olla mikään ERITYISlapsi, että voi lapsensa kasvatuksesta ja päiväkotielämästä kelton kanssa jutella. Voit saada hyviä vinkkejä itsellesi ja pitää palaverin kelton ja lapsen oman ryhmän aikuisten kanssa ja yhdessä pohtia keinona lapsen auttamiseksi

Tykkääkö hän erilaisista leikeistä kuin muut pojat? Tai " pelkääkö" muita villiviikareita? Jos poika on tyytyväinen tilanteeseen, en tekisi mitään. Voi olla vain sen luontoinen, ettei kaipaa erityisesti ketään tiettyä kaveria. Mieheni on esimerkiksi tällainen luonne, vaikka meillä kavereita ihan onkin.

Olen usein ihmetellyt miksi tarhassa sallitaan syrjintä, toisen pois sulkeminen leikistä ja muu kiusaaminen. Koulussa tämä laskettaisiin heti kiusaamiseksi. Koulussa puututaan hyvin herkästi tähän (ainakin meidän koulussa). Jos luokassa aina /usein jää tietty oppilas ilman työparia tai ryhmää, rupeaa opettaja ohjaamaan ryhmien muodostumista.



Ehkä suurissa ryhmissä on hankalaa ohjata leikkiä, mutta koen tämän epäkohtana päivähoidossa.



Ope yläasteelta

Asia häiritsee kyllä lastakin, en vain oikein ota hänestä selvää, että missä määrin. Koskaan ei oikein päästä jutussa kunnolla eteenpäin, vaan hän hermostuu ja sanoo, että en mä nyt jaksa selitellä tms.



Ainakin tarhan ulkopuolisten kavereiden kanssa ja kotona tykkää (liiankin) kanssa aika rajuista leikeistä.

Lisäongelmana on vielä se, että tarha on yksityinen, eikä ihan lähin tarha, joten tarhan lapsia ei asu tässä lähellä. Tarhanvaihtokin on ollut mielessä ja viimeisenä keinona sitä kyllä kokeillaankin, mutta ensin kokeillaan muita keinoja.

Täytyy tuota keltoa miettiä, kiitos vinkistä.

ja se et elottaa pinen häiriköinnin jos ei leikkiin mukaan oteta. Ehkäpä tosiaan syytä ottaa yhteys erityislastentarhaopeen. Onko lapsellasi kotosallakaan yhtään " parasta" kaveria?



Onko lapsi muuten sosiaalinen ja kiltti?

Ei ole varsinaista parasta kaveria, leikkii pihassa yhden lapsen kanssa, muut ovat isompia, eivätkä huoli leikkeihinsä.

Itsekin mietin, että onko tuo häiriköinti syy vai seuraus. Alunperin se oli kyllä seuraus, mutta nykytilanteesta en sitten tiedä. Mielestäni tilanne on päästetty liian pitkälle joka tapauksessa.

Voisitko puhua pihan lasten vanhempien kanssa asiasta ja sopisitte vaikka että teille tulisi yksitellen leikkimään näitä isompia tyttöjä? Tytöllesi sinun on kyllä pidettävä aika kovaa kuria, että ei ala häiriköimään jne

Itse palailen pian hoitovapaalta töihin eskariryhmään. Olen itse asiassa

sitä mieltä, että päiväkodissa kiusaamiseen puuttuminen on helpompaa

kuin koulussa ( mikäli vain tahtoa ja kykyä löytyy ): kasvattajia on useita ja lapset aika tiiviisti aikuisten kanssa koko päivän ajan.

Aukotonta meininki ei meilläkään ole... kiusaamista on monenlaista,

välillä näkyvämpää, välillä salamyhkäisempää. Mutta puuttua pitäisi

aina, jos vihjauskin kiusaamisesta huomataan!



Ikävää, jos ryhmän hlökunta ei tunnu ottavan huoltasi tosissaan.

Olen ollut samassa tilanteessa oman esikoiseni kanssa: tyttö ei mahtunut sitten millään muiden samanikäisten leikkiin mukaan,

varsinkin jos vahvaluonteisin tytöistä niin päätti. Lisäksi häntä kiusattiin pienestä puheviastaan niin, että kieltäytyi kotonakin puhumasta ääneen sanoja, joista löytyi tietty vaikea kirjain. Kollega-lto

mitätöi huoleni kommentoimalla, kuinka tätä yhtä tyttöä pitää

ymmärtää, kun kotona on niin vaikeaa...



Tilanne onneksi pikkuhiljaa helpottui, kun olin sitkeä ja vaadin puuttumista kiusaustilanteisiin. Apua sitten saivat niin kiusaaja kuin kiusattukin.



Eli kyllä meistä kasvattajistakin on moneen junaan. Vaadi vain jatkossakin hlökunnalta reagointia tilanteisiin. Voit tietysti jututtaa

keltoakin (= kiertävä erityislastentarhanopettaja ).



Yksi käytännön vinkki: kutsukaa päiväkotikavereita myös kotiin leikkimään.



t. lto

jotta selviäisi mikä on syy ja mikä seuraus. Oma poikanikaan ei oikein pääse leikkeihin päiväkodissa mukaan ja käyttäytyy huonosti - mutta tiedän tämän johtuvan osittain pojasta itsestään - hän nimittäin haluaa itse valikoivasti leikkiä tiettyjä leikkejä omilla säännöillään ja jos muu eivät tähän suostu jättäytyy itseki helposti porukasta touhuamaan itsekseen.

Ja sitten valittaa, etteivät muut leiki hänen kanssaan. Lisäksi ei oikein osaa leikkiä isossa ryhmässä vaan jonkun kanssa kahdestaan.

Päiväkodissa sovittiin hoitajien kanssa, että yrittävät jakaa lapsia leikkeihin siten, että pojalleni järjestyisi tilanteita leikki kahden sellaisten kavereiden kanssa, joiden kanssa homma sujuu - koska poikani ei ole helpoin kaveri hakeutuvat laspet muuten mielummin muihin ryhmiin.

Eli yritä vaan sitkeästi järjestää kunnon tilaisuus keskustella asiasta henkilökunnan kanssa (ei siis ainoastaan tulo- ja hakutilanteissa)